Minullako tutkimuslähtöinen innovaatio?

Tarvelähtöinen tutkimus ja tulosten kaupallinen hyödyntäminen ovat tekniikan allalla arkipäivää. Luonnontieteellisessä tutkimuksessa hyödyntämismahdollisuuksien huomioiminen jo tutkimussuunnitelmaa laatiessa on muodostunut yhä tärkeämmäksi osaksi mm. tutkimusrahoituksesta kilpailtaessa. Tutkijan haasteena on huomata, että hänen tuloksillaan voisi olla kaupallista arvoa. Hyödyntämisen ammattilainen voi auttaa tutkijaa ideansa arvioinnissa ja kaupallistamisessa.

- Yleensä ensimmäinen asia, jonka teemme, on tutkimustuloksen omistajuuden selvittäminen. Teknologiapainotteisten ja patentoitavien ideoiden kohdalla selvitämme myös sen uutuusarvoa eli onko tulos jo patentoitu tai muuten julkistettu. Tämän jälkeen voimme valita erilaisia kaupallistamisreittejä kunkin hankkeen tarpeiden mukaan, kertoo hankekoordinaattori Tiina Tolvanen TULI-ohjelmasta.

Tekesin rahoittama ohjelma madaltaa tutkijan kynnystä selvittää tutkimuksen hyödyntämistä. Innovaatioasiamiehiä ja -naisia toimii jo useilla yliopistokampuksilla.

Kenen innovaatio?

Kysymys keksinnön omistajuudesta ei aina ole yksinkertainen. Kansanterveyslaitoksessa tehdyt keksinnöt kuuluvat työsuhdekeksintölain piiriin. Myös ns. vapaa-ajalla tehdyt keksinnöt ovat tällöin työnantajan omaisuutta. Keksintö muuttuu tutkijan omaksi, jos laitos ei halua sitä hyödyntää.

- Tutkimustulostenomistusoikeus hajoaa ja leviää laajemmalle silloin, kun tutkija saa palkan useasta eri organisaatiosta. Näissä tapauksissa omistusoikeudet on selvitettävä huolella, sillä ilman tietoa omistajuudesta keksintöä ei voida myydä eteenpäin, painottaa Tolvanen.

Tänä vuonna voimaan tuleva korkeakoulukeksintölaki määrittelee nykyistä selkeämmin rahoitusmuodon vaikutuksen omistajuuteen, sen milloin keksintö on korkeakoulukeksintö, milloin tutkijan tai yrityksen. Tulossa oleva laki velvoittaa samalla yliopiston varaamaan resursseja keksintöjen hyödyntämiseen ja auttamaan tutkijoita viemään ideoita eteenpäin.

Patenttien selvittäminen kannattaa

- Patenttitietokannat ovat akateemisten tietokantojen lisäksi hyvä tiedonlähde, joka voi suunnata tutkimusta niin, ettei pyörää keksitä uudelleen, kertoo Tiina Tolvanen.

Tutkijat eivät välttämättä tiedosta näiden tietokantojen informaatioarvoa. Niiden käyttö koetaan myös usein hankalaksi. Tieteellisessä julkaisussa ei välttämättä kerrota tutkimukseen liittyvistä patenteista. Siksi niitä pitäisi osata etsiä erikseen patenttitietokannoista.

Patentointia harkittaessa ja uutuudenesteitä selvitettäessä voi käydä ilmi, että osa keksinnöstä on jo patentoitu. Silloin on selvitettävä jääkö jäljelle jotain oleellista, jonka vielä voi patentoida.

Toisin kuin yleisesti ajatellaan, keksinnön patentoiminen ei sulje pois sen julkaisemista, kunhan asiat tehdään oikeassa järjestyksessä.

- Keksinnöstä voi tehdä alustavan patenttihakemuksen jo käsikirjoitusvaiheessa. Suositeltavinta toki olisi, että suojausnäkökohtia pohdittaisiin jo tutkimustyön alusta alkaen sekä sitä mukaa, kun tuloksia syntyy. Usein kiirehditään julkaisemaan ennen kuin suojaamista on mietitty. Ennen julkaisemista kannattaa aina kysyä asiantuntijan mielipidettä suojattavuudesta ja toimia sitten, painottaa Tolvanen.

Lisensointi hyödyntämisvaihtoehtona

Tutkimustuloksen hyödyntäminen ei tarkoita sitä, että tutkijan pitäisi itse ryhtyä yrittäjäksi. Yksi keksintö ei välttämättä edes vie kovin pitkälle.

- TULI-ohjelmassa voimme käyttää kutakin ideaa kohden tietyn summan rahaa asiantuntijapalvelujen ostamiseen. Näin saamme hankittua alustavaa tietoa idean kaupallisesta potentiaalista. Keksintö voidaan myös lisensoida, jolloin omistusoikeus säilyy keksijällä, tai myydä kokonaan. Hyödyntäminen annetaan tällöin muiden tehtäväksi, selittää Tolvanen.

Hyödyntämisajatuksen sisällyttäminen tutkimussuunnitelmaan on Tiina Tolvasen mielestä eduksi kilpailtaessa tutkimusrahoituksesta.

- Yliopistolla TEKESin projektit koetaan työläinä, koska niihin liittyy tämä hyödyntämisaspekti. Jos tutkimussuunnitelmaa tehtäessä laaditaan samalla hyödyntämis- ja suojaussuunnitelma, tutkimusrahan hakeminen ja tutkimuksen jatkovaiheet kuitenkin helpottuvat, huomauttaa Tolvanen.