Publisher

National Public Health Institute
Original page

child welfare clinics, families with children, forms of support, life style, operations models

Julkaistu 28.12.2007

Viime keväänä puhalsivat uudet tuulet Oulun Eteläisen lastenneuvoloissa, kun pitkän kehitystyön tuloksena syntynyttä uutta toimintamallia alettiin juurruttaa neuvoloiden arkeen. Nyt alueen lapsiperheillä on aikaisempaa tasa-arvoisemmat mahdollisuudet saada laadukkaita neuvolapalveluita.

Haapaveden kaupungin hallinnoimaan Oulun Eteläisen lastenneuvolatyön kehittämishankkeeseen osallistui 14 kuntaa kolmen seutukunnan alueelta ja kehittämistyössä oli mukana 20 lastenneuvolan terveydenhoitajaa, kertoo projektipäällikkö Ritva Kuorilehto. Vuosina 2005–2007 toteutettu hanke oli osa Siikalatvan seutukunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämishanketta, SiiKE:ä.

Neuvolatyön uudet haasteet

Yhteiskunnassa ja perheiden tilanteissa tapahtuneet muutokset aiheuttavat paineita lastenneuvolakentälle. Henkilökunta kohtaa työssään aikaisempaa enemmän myös lapsiperheiden pahoinvointia.
- Erityistuen tarpeessa olevien perheiden määrä on lisääntynyt ja perheiden ongelmat ovat syventyneet. Vaikka suurin osa lapsistamme voi edelleen hyvin, arviolta 10–30 prosentilla asiat ovat huonosti, Kuorilehto kertoo.

- Myös perherakenteet ovat muuttuneet. Uusperheet, yksinhuoltajaperheet, sateenkaariperheet ja maahanmuuttajaperheet ovat yleistyneet perinteisen perhemallin rinnalla. Kuorilehdon mukaan perheiden sosiaaliset verkostot ovat harventuneet entisestään. Merkittävä osa suomalaisista pikkulapsiperheistä luovii arkeaan ilman sukulaisten tai tuttavien apua.

Lastenneuvolatyö on ennaltaehkäisevää työtä, jonka tarkoitus on tukea perheiden mahdollisuuksia terveelliseen ja tasapainoiseen arkeen.
- Kehittämisteemoiksi valittiin keskeisiä ja tärkeitä alueita lastenneuvolatyöstä, joita korostetaan myös Sosiaali- ja terveysministeriön lastenneuvolatyön laatusuosituksissa (1).

Teemoja olivat muun muassa lasten kasvun ja kehityksen tukeminen, vanhemmuuden vahvistaminen ja perhekeskeisyys, ryhmäohjaus, verkostoyhteistyö sekä palveluiden vaikuttavuuden arviointi.

Uusia keinoja perheiden tukemiseen

Kehittämishankkeen myötä Oulun Eteläisen lastenneuvoloissa on otettu käyttöön joukko uusia toimintatapoja.

Lääkärintarkastuskäytäntö yhtenäistettiin samanlaiseksi koko hankealueella. Leikki-ikäisen lapsen neurologisen kehityksen arvioinnissa käytetään LENE-menetelmää. Kolmevuotiaan terveystarkastus tehdään kotona tai neuvolassa ja lastentarhanopettaja osallistuu päivähoidossa olevan lapsen kehityksen arviointiin. Kolmevuotiaan kuulonseurannassa on käytössä matkalaukkuseula. Myös viisivuotiaan laajennettu terveystarkastus tehdään yhteistyössä vanhempien ja päivähoidon kanssa.

Kyselylomakkeiden käytöstä saatiin hyviä kokemuksia esimerkiksi synnytyksen jälkeisen masennuksen tunnistamiseen ja vanhempien voimavarojen kartoittamiseen. Käytössä ovat mielialalomake synnytyksen jälkeisen masennuksen tunnistamiseen (EPDS) (2), vauvaperheen arjen voimavarat-lomake (3) ja ensimmäistä lastaan odottavan perheen arjen voimavarat-lomake (4).

Perhekeskeisyyden lisäämiseksi lastenneuvolan terveydenhoitaja tutustuu perheeseen jo raskausvaiheessa, jolloin äitiysneuvolasta ohjataan ensimmäistä lastaan odottava tai paikkakunnalle muuttanut perhe lastenneuvolaan vastaanottokäynnille loppuraskauden aikana. Myös isiä huomioidaan aikaisempaa paremmin

- Perhevalmennusta on laajennettu isäryhmällä kerran ennen lapsen syntymää ja isä-vauva-ryhmällä lapsen syntymän jälkeen. Erityisesti isä kutsutaan kahdeksan kuukauden ikäisen vauvan neuvolakäynnille, Kuorilehto kertoo. Kotikäyntien määrää on lisätty siten, että kaikkiin vastasyntyneiden perheisiin tehdään kotikäynti. Kotona hoidettaville kolmevuotiaille tarjotaan niin ikään terveystarkastusta kotiin, ja perheen pyynnöstä tehdään tarvittaessa terveystarkastuksia kotona esimerkiksi monilapsisissa perheissä.

Vertaistukitoimintaa on lisätty perheiden tarpeiden ja neuvoloiden mahdollisuuksien mukaan.
- Esimerkiksi huonosti nukkuvien vauvojen vanhemmille kokeiltiin tukiryhmää.

Elintapaohjausta jo neuvolassa

Kuorilehto on huolissaan lasten ylipainoisuuden yleistymisestä, joka näkyy neuvoloiden arjessa.
- Lasten lihominen on kasvava ongelma, sillä yhä useampi neuvolaikäinen on ylipainoinen. On tavallista, että alle viisivuotiaan lapsen kasvukäyrässä tapahtuu ensin pikkuhiljaa normaalista poikkeavaa painonnousua, joka muuttuu varsinaiseksi lihavuudeksi kouluiän kynnyksellä.

- Huolestuttavaa on, jos perheen ruokavalio koostuu lähes yksinomaan eineksistä sekä makeista ja suolaisista välipalatyyppisistä valmisteista. Koska lapsen lihavuus voi olla vanhemmille arka aihe, on sen käsittelyyn jouduttu kehittämään uusia tapoja. Erityisen toimivaksi osoittautui koko perheelle suunnattu ravitsemus- ja elintapaneuvonta.

Lasten lihavuuden ja ylipainoisuuden ehkäisemiseksi kehitettiin malli 2-vuotiaan ja 4-vuotiaan terveystarkastuksiin.
- Kaksivuotiaan lapsen vanhemmille lähetetään ennen neuvolakäyntiä tyypin 2 diabeteksen riskitestilomake ja perheen ravitsemus- ja liikunnankartoituslomake. Lomakkeiden tiedon perusteella annetaan tarvittaessa ohjausta ja neuvontaa sekä ohjataan jatkointerventioihin.

- Neljävuotiaan lapsen neuvolakäynnillä vanhemmat täyttävät lapsen ravitsemuskyselyn ja terveydenhoitaja tutustuttaa lasta lautasmalliin ja ohjaa oikeisiin ruokailutottumuksiin toiminnallisella tekemisellä leikkiruoka-aineiden tai kuvien avulla.

Moniammatillisella yhteistyöllä lapsiperheiden parempi arki

Neuvolatyön kehittämishankkeen työmenetelmät ja seurannan mittarit ovat käytössä nyt suurimmassa osassa hankealueen lastenneuvoloita.
- Moniammatillisen yhteistyön rakenteet ovat myös kunnossa, mutta käytännön tason yhteistyössä on monissa kunnissa vielä parannettavaa, Kuorilehto pohtii.

Myös työnohjauksen tarve on suuri.
- Terveydenhoitajien työ on hyvin yksinäistä etenkin pienissä kunnissa. Erityistuen tarpeessa olevien perheiden tukeminen on myös psyykkisesti raskasta. Työnohjauksen lisäksi johdon ja luottamushenkilöiden tuella on suuri merkitys työntekijöiden hyvinvointiin ja työssä jaksamiseen.

Meri Rova, tiedottaja
KTL, Lasten ja nuorten terveyden osasto

Kirjallisuutta
1. Lastenneuvola lapsiperheiden tukena - Opas työntekijöille. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2004:14. Sähköisesti: http://www.stm.fi/Resource.phx/publishing/store/2004/10/pr1098955086116/passthru.pdf
2. Cox JL, Holden JM, Sagovsky R. Detection of postnatal depression. Development of the 10-item Edinburgh Postnatal Depression Scale. Brit J Psychiatry 1987;150:782–6.
3. Hakulinen T, Pelkonen M. Vauvaperheen arjen voimavarat -lomake (2002). Lomake on liite 10 viitteen 1 oppaassa.
4. Kaljunen L, Pelkonen M, Hakulinen T. Ensimmäistä lastaan odottavan perheen arjen voimavarat -lomake (2002). Lomake on liite 9 viitteen 1 oppaassa.

Haapaveden neuvolan terveydenhoitajat Seija Sainkangas (vas.), Mirva Heikkilä ja Seija Myllylä kehittämistyössä.