Publisher

National Public Health Institute
Original page

health effects, salt

Julkaistu 28.1.2008

Suomalaiset saavat ravinnostaan yhä liikaa suolaa, vaikka suunta onkin hyvä. Todellisten makujen viikko muistuttaa kansalaisia suolan vaikutuksista mm. verenpaineeseen. Kansanterveyslaitoksen mukaan pikkulasten suolansaantiin on syytä kiinnittää aiempaa tarkempaa huomiota.

Kansainvälistä Salt Awareness -viikkoa vietetään Suomessa 28.1.-3.2. teemalla enemmän makua, vähemmän suolaa. Tavoitteena on lisätä tietoisuutta suolan ja terveyden välisestä yhteydestä sekä kiinnittää huomio suolan lähteisiin niin elintarvikevalinnoissa kuin ruoanlaitossa. Todellisten makujen viikko on Sydänliiton, Kansanterveyslaitoksen ja Verenpaineyhdistyksen yhteistyötä.

Teemaviikon ohjelma

Todellisten makujen viikko

Liian runsas suolansaanti on terveydelle monin tavoin haitallista. Se nostaa verenpainetta, joka on sydän- ja verisuonitautien merkittävä vaaratekijä. Näin muun muassa sydän kuormittuu ja sen koko kasvaa. Samalla aivohalvauksen ja sydäninfarktin vaara suurenee ja odotettavissa olevien terveiden elinvuosien määrä pienenee, ylilääkäri Antti Jula Kansanterveyslaitokselta sanoo.

Natrium on toki elimistölle välttämätön kivennäisaine. Suomessa saanti kuitenkin ylittää fysiologisen tarpeen moninkertaisesti. Runsas suolan saanti lapsuudessa ja nuorena altistaa kohonneelle verenpaineelle myöhemmällä iällä. Suomessa on tapahtunut hyvää kehitystä suolan käytön vähentämisessä. Tästä on luotettavaa tietoa. Suunta on hyvä ja Suomi on tässä suhteessa mallimaa, tutkimusprofessori Pirjo Pietinen Kansanterveyslaitokselta sanoo.

Asiantuntijoiden esitykset suolasta

Lapsille vähäsuolaista tai suolatonta

Edelleen on kuitenkin parannettavaa. Varsinkin pienten lasten suolan saantiin on kiinnitettävä huomiota. Suolan saanti olisi pyrittävä pitämään vähäisenä lapsuudesta lähtien. Tämä onnistuu helpoiten, kun lapsi jo pienenä tottuu vähäsuolaiseen ruokaan. Avainhetki on siirryttäessä suolattomasta vauvanruuasta pois. Tällöin oikea vaihtoehto olisi vähäsuolainen ruoka, ei suolainen tai jopa runsassuolainen, Pietinen jatkaa.

Suomalaisten suolan saanti on viime vuosikymmeninä vähentynyt selvästi, mutta on edelleen suosituksia runsaampaa. Suurin osa eli 75 prosenttia, suolasta saadaan teollisista elintarvikkeista ja noin neljännes kotona ruoanvalmistuksen yhteydessä lisätystä suolasta. Ravitsemussuositusten mukaan päivittäisen suolan saannin ei tulisi naisilla ylittää 6 grammaa ja miehillä 7 grammaa. Pitemmän aikavälin tavoite on, että suolan saanti vähenee noin 5 grammaan päivässä.

Todelliset maut esiin kotiruokakilpailussa

Osana Enemmän makua, vähemmän suolaa -teemaa Sydänliitto julistaa kotiruoka-kilpailun ruoanvalmistuksen ammattilaisille. Mukaan on kutsuttu julkisuudesta tuttuja ruuanvalmistajia ja myös tulevaisuuden tekijöitä. Kutsukilpailun kilpailutöiden tulee olla pääruokaohjeita, jotka täyttävät Sydänmerkki-aterian kriteerit. Kun taito on hyppysissä, taitavalla maustamisella ja viisailla raaka-ainevalinnoilla ruoan saa maistumaan vähemmälläkin suolamäärällä, ravitsemusasiantuntija Pirjo Koivisto Sydänliitosta sanoo. Maukkaus ja terveellisyys eivät ole toisiaan poissulkevia, Koivisto kiteyttää.

Lisätiedot:

ylilääkäri Antti Jula Kansanterveyslaitos
p. (02) 331 6701
etunimi.sukunimi@ktl.fi

tutkimusprofessori Pirjo Pietinen Kansanterveyslaitos
p. (09) 4744 8596
etunimi.sukunimi@ktl.fi

ravitsemusasiantuntija Pirjo Koivisto Suomen Sydänliitto
p. (09) 7527 5232
pirjo.koivisto@sydanliitto.fi