Publisher

National Public Health Institute
Original page

climate, climatic changes, health promotion, weather

Julkaistu 13.3.2008

Sää on aina ollut tärkeä tekijä suomalaisten elämässä. Päivän ollessa lyhyimmillään on kaiken valaiseva lumi nostattanut mielialaa. Jo nyt tiedetään, että ilmasto muuttuu Suomessa lähivuosina. Etelä-Suomeen tulee vähitellen keskieurooppalainen ilmasto. Päivä ei kuitenkaan pitene, ja lumipeiteaika jää lyhyeksi. Terminen talvi eli aika jolloin vuorokauden keskilämpötila on pysyvästi nollan alapuolella käy yhä lyhyemmäksi.

Kuumuus- ja kylmyyskuolemat ja hyönteisten levittämät tartuntataudit ovat ilmastonmuutoskeskusteluun usein liitettyjä terveysilmiöitä. Aiheeseen on kotoisissa puheissa lisätty vaihtelevat talvikelit, jotka aiheuttavat Suomessa vuosittain kymmeniätuhansia liukastumistapaturmia. Pimeään talvikauteen liittyvä kaamosoireilu koettelee erityisesti pohjoista kansaa. Ilmastonmuutoskeskustelu ahdistaa, ja ajatukset maailmanlopusta saattavat vallata erityisesti nuoren mielen.

Ilmastonmuutoksen kustannuksia lasketaan

Kansalaisille tehdyissä kyselyissä ilmastonmuutos on tällä hetkellä tiedossa olevista ihmiskuntaa uhkaavista asioista tärkein.
- Ilmasto lämpenee kaksi-kolme astetta seuraavien 50 vuoden aikana, tehtiinpä kasvihuonepäästöille mitä tahansa. Siihen, lämpeneekö maapallo vuosisadan loppuun mennessä viisi astetta vai pysähtyykö lämpeneminen kahteen kolmeen asteeseen, voimme vaikuttaa kasvihuonepäästöjä vähentämällä, kertoo Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas.

Ilmatieteen laitoksen asiantuntemukselle on nyt kova kysyntä Liikenne- ja viestintäministeriön omassa päätöksenteossa, erityisesti liikennepäästö- ja liikenneturvallisuuskysymyksissä.

Laitos tarkastaa tutkimuksen painopisteet kolmen vuoden välein, ja voimavaroja suunnataan uudelleen yhteiskunnan tarpeita kuunnellen. Ilmastonmuutos -toimintayksikön viidessä ryhmässä työskentelee 56 henkilöä perusmallitustyön, ilmastopalvelun, sekä ilmastonmuutokseen liittyvän soveltavan tutkimuksen parissa.

- Olemme myös panostaneet lisää resursseja ilmastonmuutoksen yhteiskunnallisten vaikutusten selvittämiseen, Petteri Taalas kertoo. Tavoitteemme on, että kykenisimme laskemaan sääilmiöiden hintoja ja ilmastonmuutokseen liittyviä kustannuksia.

Meteorologi Reija Ruuhela, joka työskentelee Ilmaston ja sään yhteiskunnalliset vaikutukset -ryhmässä kiinnostui ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksista kehittäessään jalankulkusäätä.

- Jos haluamme tietää miten ilmastonmuutos vaikuttaa terveyteen, meidän pitää ensin selvittää miten säätekijät nykyisessä ilmastossa vaikuttavat erilaisten sairauksien yleisyyteen. Kun tiedämme, miten säätekijät muuttuvat, voimme laskea mitä ilmastonmuutoksen seurauksena tapahtuu. Toistaiseksi tutkimustietoa sään terveysvaikutuksista on vähän, ja arviomme tulevasta ovat suuntaa-antavia, kertoo Reija Ruuhela.

Ilmaston lämpenemisen terveysvaikutukset

Maailmanlaajuisesti suurimmat ongelmat johtuvat puhtaan juomaveden vähenemisestä ja viljelymaiden kuivumisesta. Sään ääri-ilmiöt eivät Suomessa ole kovin suuri uhka, kun taas väkirikkaita ja köyhimpiä maita kuivuus, tulvat ja myrskyt ravistelevat rankemmin. Vektorivälitteisten sairauksien ennustetaan lisääntyvän ja leviävän uusille alueille. Toisaalta kuivuus voi tehdä toiset alueet epäsuotuisiksi tauteja levittäville hyönteisille.

Hellepäiviä on Etelä-Suomessa nykyisin 10–15 vuodessa, vuosisadan loppuun mennessä niitä ennustetaan olevan nelinkertainen määrä. Helteestä johtuvat terveysongelmat lisääntyvät, mutta kylmyydestä aiheutuvat saattavat vähetä. Ihmiset sopeutuvat omaan ilmastoonsa, ja vaara piilee siinä. Ilmaston lämmettyä olemme eteläeurooppalaisten tavoin nykyistä herkempiä kylmyydelle.

Sääennusteista sairauksien torjuntaan

Vuoden 2003 helleaallon yhteydessä Euroopassa kuoli WHO:n arvion mukaan 30 000 ihmistä. Tämä käynnisti useissa Euroopan maissa helle/kylmyysvaroitusten kehittämisbuumin, ja nykyisin lähes kaikissa Länsi-Euroopan maissa on hellevaroitusjärjestelmä. Ainoastaan Pohjoismaat ja itäisen Euroopan maat ovat jäljessä kehityksestä. Ranskassa hellevaroitusjärjestelmän ansioksi luetaan se, että vuoden 2006 helteissä kuoli vain muutamia satoja enemmän kuin kesällä yleensä. Järjestelmän vaikuttavuus perustuu siihen, että riskiryhmäihmisistä pidetään helteellä huolta.

Rankkasateiden seurauksena juomaveteen voi joutua taudinaiheuttajia, jolloin vesiepidemioiden mahdollisuus kasvaa Suomessakin. Meteorologi näkee tässä poikkitieteellisen yhteistyön mahdollisuuden. Sääennusteilla voidaan varautua uhkaaviin tilanteisiin. Jos tiedossa on voimakkaita sateita, voidaan tehostaa vedenlaadun tarkkailua.

Sääpalvelun avulla pystytään nykyisin myös ennakoimaan milloin malariaepidemia alkaa tietyillä alueilla. Petteri Taalas työskenteli kaksi vuotta Maailman ilmatieteen järjestössä WMO:ssa, jossa hän oli mukana kehittämässä vuodenaikaisennusteita yhteistyössä WHO:n kanssa. Nämä muutaman kuukauden pituiset ennusteet kertovat milloin tulee runsaasti sateita. Kun malarian tiedetään alkavan muutaman viikon viiveellä sateista, voidaan terveydenhuoltoa varoittaa etukäteen ja lääkkeiden hankinta voidaan ajoittaa oikeaan aikaan.

Maapallon keskilämpötilan muutos aikavälillä 2080–2099 verrattuna aikaväliin 1980–1999. Tulokset on laskettu usealla eri ilmastonmuutosmallilla skenaarion A1B mukaisille kasvihuonekaasupäästöille. Se edustaa pitkälti nykyistä ihmiskunnan elämäntapaa, mutta siinä on piirteitä myös kestävästä kehityksestä.

Riskiryhmäennusteista suurin hyöty

Kaatumistapaturmat ovat yhteiskunnalle kalliita. Joka talvi vajaat 20 000 jalankulkijaa kaatuu liukkaalla tiellä, ja tuhansia liukastumisista hoidetaan sairaaloissa. Ilmatieteen laitoksen jalankulkusääennusteet on esimerkki sääpalveluista, jossa tiedottaminen kohdennetaan tietylle ryhmälle. Kansalaiset voivat ennakkoon tarkastaa alueensa jalankulkuolosuhteet alueradiosta tai YLE:n teksti-tv:stä.

- Kehittäessämme jalankulkusäätä, olin alkuun hieman skeptinen, mutta haastattelututkimuksessa kävi ilmi, että erityisesti iäkkäät ihmiset pitivät palvelua tarpeellisena, Reija Ruuhela toteaa.

Venäjän metsäpalojen aikaan Ilmatieteen laitoksen meteorologeille tuli paljon yhteydenottoja hengitys- ja sydänpotilailta, jotka toivoivat tehokkaampaa tiedottamista. Reija Ruuhela onkin työtovereineen jo ajatuksen verran edellä.

- Tulevaisuudessa saattaisimme laatia sairauskohtaisia ennusteita suoraan kohderyhmille, hän visioi. Sydänpotilaat ja hengitystiepotilaat ovat herkkiä erityyppiselle säälle. Tieto kireästä pakkasesta auttaisi hengitystiepotilaita ajoittamaan ulkoilunsa, ja toisaalta sairaalat ja terveysasemat pystyisivät ennakoimaan astma- tai sydänpotilaiden määrää

Suoran kansalaiskontaktin esteenä on kuitenkin tietosuoja, mutta ”terveyssääennusteet” voitaisiin kanavoida terveydenhuollon kautta yksittäisille potilaille.

Vastuu ilmastonmuutoksen hillitsemisestä on poliitikoilla

Petteri Taalas ei haluaisi asettaa tunnollista Suomen kansaa vastuuseen koko maailman pelastamisesta. Kansalaisten tekemillä valinnoilla on merkitystä, mutta vastuu päästöjen vähentämisestä on poliittisilla päätöksentekijöillä.

- Ongelman ratkaisu perustuu kansainväliseen politiikkaan, ilman kansainvälistä sopimusta me emme ongelmaa ratkaise, vaikka suomalaiset yksittäiset kansalaiset tekisivät mitä tahansa.

Lentomatkojen vähentäminen, auton jättäminen kotiin, pyöräileminen töihin, talojen lämmittäminen maalämmöllä, ilmalämpöpumpulla tai puulla ovat kaikki yksittäisten kansalaisten ympäristötekoja, jotka tarjoavat päätöksentekijöille selkänojan.

Ympäristöpoliittisilla päätöksillä on saatu tuloksia aikaan ennenkin. Otsonikato-ongelma ratkaistiin kansainvälisillä sopimuksilla, ja tilanne on pikkuhiljaa alkanut korjaantua.

Poikkitieteellistä yhteistyötä terveyden edistämiseksi

Ilmastonmuutos vaikuttaa haitallisesti terveyden keskeisiin elementteihin ruokaan, ilmaan ja veteen. WHO:n ilmastonmuutosta koskevassa raportissa kannustetaan tiedeväkeä poikkitieteelliseen yhteistyöhön ilmastonmuutoksen haitallisten vaikutusten vähentämiseksi.

Ilmatieteen laitoksen ja Kansanterveyslaitoksen tutkimusyhteistyöllä on pitkät perinteet.
- Yhdistämällä IL:n päästö- ja ilmakehäosaamisen ja KTL:n terveysosaamisen olemme kyenneet kehittämään laskentamalleja, joilla voidaan arvioida kuinka monta ihmistä Suomessa kuolee pienhiukkasiin, Petteri Taalas kertoo.

Itsemurhien sää- ja ilmastoriippuvuus -tutkimushanke on käynnissä, ja suunnitteilla on uimaveden ja vesilaitosten veden laatuun liittyvä yhteistyö. Muusta sään ja ilmaston terveysvaikutuksiin liittyvästä tutkimusyhteistyöstä on keskusteltu.

- Yksi keino sopeutua ilmastonmuutokseen on kehittää varautumisjärjestelmiä vaarallisten säätilanteiden varalta. Me meteorologit ennustamme säätä ja yhdessä terveystieteilijöiden kanssa voimme arvioida, miten epidemiatilanteet kehittyvät erilaisissa sääoloissa. Terveydenhuollon tehtävänä on miettiä, miten tilanteissa toimitaan, jotta ikävät seuraukset jäisivät mahdollisimman vähäisiksi, Reija Ruuhela kiteyttää.

Toivottavasti ihmiskunta viisastuu nopeasti

Petteri Taalas on optimistinen Kioton jälkeisen ilmastosopimuksen aikaansaamiseksi. Suurimmat kysymysmerkit ovat Kiina ja Intia. Kiinassa on jo pula puhtaasta juomavedestä. Syy huonoon ilmaan on elintason myötä kasvavan liikenteen päästöissä ja hiilivoiman käytössä.

- Elintason pitää saada näissä maissa nousta, haaste on siinä, miten se tehdään vähäpäästöisesti, Petteri Taalas pohtii.

Liisa Palonen
KTL, Viestintä