Publisher

National Public Health Institute
Original page

dressing, eyes, shielding, skin, ultraviolet radiation

Julkaistu 5.5.2008

Ultravioletti-indeksi

Aurinko piristää mieltä ja tuottaa ihon kautta meille välttämätöntä D-vitamiinia, mutta altistaa meidät myös UV- eli ultraviolettisäteilylle. Siksi jokaisen kannattaa suojata ihoaan liialliselta auringon säteilyltä.

Suomessa iho pitää suojata auringon UV-säteilyltä keväästä syksyyn: Etelä-Suomessa huhtikuun puolivälistä syyskuun alkuun, Pohjois-Suomessa toukokuun alusta elokuun puoliväliin. Säteilyturvakeskus ja Ilmatieteen laitos julkaisevat sekä verkkosivuillaan että useissa päivälehdissä UV-indeksiä, säteilyn voimakkuuden ennustetta. Indeksi on välillä 1–20. Mitä suurempi luku, sen paremmin tulee suojautua säteilyltä. Jo indeksin ollessa 3 liikaa aurinkoa tulee välttää tai siltä suojautua.

Jos UV-ennuste ei ole käytettävissä, karkea sääntö on: Vältä liikaa aurinkoa, kun oma varjosi on lyhyempi kuin sinä itse.

UV-indeksi. Kuva: Ilmatieteen laitos.

UV-indeksin arvo 0 tarkoittaa, ettei säteilyä ole lainkaan. Auringolta on syytä suojautua, kun UV-indeksi ylittää arvon 3.
Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilta löydät UV-indeksin maittain: http://www.fmi.fi/saa/varoituk_7.html

UV-indeksin luvut ovat vertailukelpoisia ympäri maailman, eli matkailijoidenkin kannattaa seurata kohdemaansa UV-ennustetta. Esimerkkejä UV-indeksiarvoista:
– Kesällä UV-indeksi on Etelä-Suomesssa enimmillään 6 ja Pohjois-Suomessa 5, Kanarian saarilla 13 ja Thaimaassa jopa 15.
– Jouluna UV-indeksi on Suomessa 0, Kanarian saarilla 4 ja Thaimaassa noin 13.

Vesi, vaalea hiekka ja lumi

Lumi ja vaalea hiekka heijastavat UV-säteilyä. Lumi heijastaa enimmillään 80 prosenttia säteilystä ja vaalea hiekka noin 15 prosenttia. Lumi ja hiekka siis voimistavat auringon UV-säteilyannosta.

Vesillä viihtyvät eivät altistu liialliselle UV-säteilylle veden takia: vesi ei juurikaan heijasta säteilyä. Mutta vesillä ollessaan ihminen on avaran taivaan alla ilman mitään varjoa ja usein pitkiäkin aikoja. Uimarin on hyvä tietää, että vielä 40 sentin syvyydessäkin auringon UV-säteily tavoittaa hänen ihonsa. Vesi ei siis myöskään suojaa säteilyltä.

Pilvisyys suojaa UV-säteilyltä, muttei kokonaan. Paksu pilvikerros suojaa paremmin, mutta ohuen pilven UV-säteily voi läpäistä lähes kokonaan.

Varjossakin UV-säteily voi olla jopa puolet siitä, mitä se on auringossa. Mitä laajempi varjo, sen parempi suoja.

Ihotyypit

Eri ihmiset kestävät auringon säteilyä eri tavoin. Palamis- ja ruskettumisherkkyyden perusteella ihmiset voidaan jakaa neljään eri ryhmään. Noin kolmannes suomalaisista kuuluu kahteen herkän ihon ryhmään, eritoten heidän kannattaa suojautua liialliselta UV-säteilyltä.

Ihotyyppi	Auringossa palaminen ja ruskettuminen
I	Palaa erittäin helposti, ei rusketu
II	Palaa helposti, ruskettuu vain vähän
III	Palaa joskus, ruskettuu hyvin
IV	Palaa harvoin, ruskettuu hyvin

Taulukko: Neljä ihotyyppiä. Ihotyyppiluokitus on vain suuntaa antava.

Suurin osa on ihotyyppiä III, joka kymmenes on ihotyyppiä IV. Tumma iho reagoi auringonvaloon hitaammin, vaalea herkemmin. Punatukkaiset ja hyvin vaaleaihoiset ihmiset sietävät yleensä huonosti aurinkoa. Myös helposti ruskettuva ja harvoin palava iho kannattaa suojata UV-säteilyltä.

Vaatetus suojaa

Parhaiten iho suojataan UV-säteilyltä vaatetuksella ja hakeutumalla varjoon keskipäivän auringosta eli kello 11–15. Ilmakehän otsonikerroksen antama suoja on pienimmillään keskipäivällä, koska silloin aurinko on korkeimmillaan, ja siksi UV-säteilyä pääsee maahan eniten.

Auringosta kannattaa toki nauttia: aluksi lyhytaikaista auringossa oloa, asteittaista totuttelua lämpöön ja säteilyyn. Väljä paita ja lippalakki tai lierihattu suojaavat helpoimmin palavat ihoalueet eli olkapäät, niskan ja käsivarret.

Tummat vaatteet suojaavat paremmin kuin vaaleat; väljät vaaleat vaatteet paremmin kuin ihonmyötäiset; tiiviit kankaat paremmin kuin verkkopaidat tai pitsineuleet.

Auringossa makaava saa enemmän säteilyä kuin auringossa touhuava. Pitkäaikainen auringossaolo vanhentaa ihoa ennen aikojaan: iho muuttuu ryppyiseksi, karheaksi ja kimmottomaksi. Ihmisen iho ”muistaa” koko eliniän saamansa UV-säteilyn, eli auringon aiheuttamat vauriot eivät täysin korjaannu.

Lapsi on herkempi UV-säteilyn haittavaikutuksille kuin aikuinen. Siksi lapsi tulee suojata liialta auringolta huolellisesti. Lapsen ihon toistuva palaminen lisää hänen ihosyöpäriskiään tulevaisuudessa.

Aurinkosuojavoiteet

Aurinkosuojavoide vaimentaa ihoa polttavaa UV-säteilyä, joten voide voi ehkäistä ihon palamista. Voide ei kuitenkaan estä täysin soluvaurioita. Voidetta käyttämällä ei tule pidentää auringossa oleskelua, mutta voide voi täydentää vaatetuksen antamaa säteilysuojaa. Voiteen suojakertoimen on oltava vähintään 15, jotta siitä on apua.

Lapsille suositellaan suojaksi vaatetusta ja varjoa. Alle kaksivuotiaiden lasten iho suojataan parhaiten välttämällä auringonpaistetta. Liikkuvalla lapsella tulee käyttää lisäksi suojavoidetta. Suojavoiteissa on sekä kemiallisia että fysikaalisia ainesosia. Pikkulasten iholle parhaaksi katsotaan voide, jonka teho pohjaa fysikaaliseen suodattimeen, sinkkioksidiin tai titaanidioksidiin. Ne eivät imeydy ihoon.

Lapsille ei siis suositella kemiallisiin suodattimiin perustuvia voiteita. Kemialliset ainesosat ovat niitä, jotka imeytyvät ihoon. Niiden vaikutuksia ei ole riittävästi tutkittu. Monissa aikuisillekin suositelluissa voiteissa on mainittuja fysikaalisia suodattimia eli sinkki- tai titaanioksideja. Tuoteseloste kannattaa lukea. Apteekista myytävää täysin peittävää sinkkipastaa voi myös käyttää suojaamaan erityisen arkoja ihoalueita, kuten nenää ja poskipäitä.

Silmien suojaus

Ihon lisäksi silmät ovat herkkiä UV-säteilylle. Silmät saa suojattua parhaiten käyttämällä varjostavaa hattua ja aurinkolaseja. Hyvät aurinkolasit sekä suodattavat että peittävät myös sivuilta silmään pyrkivän säteilyn.

Liiasta lyhytaikaisesta UV-säteilystä voi tulla silmiin lumisokeus, kivulias tulehdustauti. Lumisokeus onneksi paranee. Sen sijaan pitkäaikainen altistus säteilylle aiheuttaa silmän mykiössä hitaasti kehittyviä samentumia.

Erityisesti lapsen silmät tulee suojata, sillä lapsen silmän mykiö päästää lävitseen enemmän UV-säteilyä kuin aikuisen.

Asiantuntija:
vanhempi tutkija
Jussi Kaurola
Ilmatieteen laitos

Lisätietoja:
www.ilmatieteenlaitos.fi
Säteilyturvakeskus: www.stuk.fi