Liikunnan on jo pitkään tiedetty olevan hyväksi terveydelle. Vanha tieto oli kuitenkin epämääräistä ja osin virheellistä. Nyt liikunnan merkitykseen terveyden edistämisessä on herätty toden teolla. Tutkimus on vilkasta ja myös liikunnan osuus terveyden edistämisen käytännön hankkeissa kasvaa koko ajan. Kulunut vuosi 2002 on hyvänä esimerkkinä heränneestä aktiivisuudesta. WHO otti maailman terveyspäivän teemaksi "Move for health" eli liikettä terveydeksi. Tällä valinnalla WHO halusi osoittaa maailmanlaajuisen huolen fyysisen aktiivisuuden ja erityisesti päivittäisen arkiaktiivisuuden vähenemisestä. 

Suomi ei ole jälkijunassa liikunnan ja terveyden yhteyksien tutkimisessa tai vapaaehtoisen liikunnan toteuttamisessa. Pikemminkin päinvastoin: yhtä liikuntamyönteisiä ihmisiä saa tosissaan etsiä ainakin EU:n alueella. Meilläkään kaikki asiat eivät kuitenkaan ole niin hyvin kuin toivoisi, sillä ainakin kolmanneksella suomalaisista fyysinen aktiivisuus työssä ja vapaa-aikana on liian vähäistä. Vaikka aktiivisten hikiliikkujien määrä näyttää hieman suurenevan edelleen, on ilmeistä, että samanaikaisesti myös riittämättömästi aktiivisten määrä suurenee. Fyysisen aktiivisuuden osalta on siis tapahtumassa nykyajalle tyypillinen polarisaatio - osalla menee hyvin, osalla selkeästi huonommin. 

Terveyttä edistävän liikunnan tutkimiseen ja edistämiseen tarvitaan aikaisempaa enemmän rahallista panosta ja koordinoitua tutkimus- ja edistämisaktiviteettia. Jotain myönteistä on toki saatu aikaan: tänä vuonna toimintansa on aloittanut sosiaali- ja terveysministeriön ja opetusministeriön hallinnoima Terveyttä edistävän liikunnan neuvottelukunta (ns. TELI-neuvottelukunta), joka seuraa ja koordinoi terveyttä edistävän liikunnan kehittämislinjoja koskevaa valtioneuvoston periaatepäätöstä. Em. ministeriöiden ohella työryhmässä ovat edustettuina mm. liikenne- ja viestintäministeriö, ympäristöministeriö, Kuntaliitto, Terveyden edistämisen keskus, SLU, LIKES ja UKK-instituutti. Fyysisen aktiivisuuden edistäminen on usean sektorin yhteistyötä ja neuvottelukunnan kokoonpano on tästä hyvä esimerkki!

TELI-neuvottelukunnassa mukana oleva UKK-instituutti perustettiin vuonna 1980. Instituutin ensimmäisen johtajan, professori Ilkka Vuoren johdolla talossa käynnistyi määrätietoinen työ tiedon tuottamiseksi liikunnan ja terveyden yhteyksistä. Samalla välitettiin aktiivisesti tietoa erityisesti päätöksentekijöille ja terveydenhuollon ammattilaisille. 

UKK-instituutti on keskittynyt yhteen terveyskäyttäytymisen osa-alueeseen eli terveysliikuntaan. Tutkimukset osoittavat liikunnan ja arkiaktiivisuuden tärkeyden usean pitkäaikaissairauden ehkäisyssä. Tästä huolimatta liikuntaan ei pidä pakottaa - terveysliikunta on nähtävä mahdollisuutena. UKK-instituutti pyrkii työllään helpottamaan tämän mahdollisuuden käyttöä. Työtä uuden tiedon tuottamisessa ja soveltamisessa tarvitaan yhä. Tässä Kansanterveyslehden numerossa esitellään UKK-instituutin tutkimus- ja kehittämistyön kolmea painopistealuetta. Kirjoitukset antavat hyvän kuvan siitä, minkälaista työtä tehdään laitoksessa, jossa on saatava aikaiseksi sekä korkeatasoista tieteellistä tutkimusta että siitä seuraavaa yhteiskunnallisesti vaikuttavaa toimintaa. 

Lähdeluettelo saatavissa kirjoittajalta