Publisher

National Public Health Institute

ESAC (European Surveillance of Antibiotic Consumption) -projekti aloitettiin marraskuussa 2001. Projektin tarkoitus on koota yhdenmukaista, vertailukelpoista tietoa antibioottien kulutuksesta 31 maassa. Toimintojen ja tilastoinnin yhdenmukaistamista tarvitaan. Antibiootteja käytetään varsin eri tavoin eri maissa.

Lokakuuhun 2003 kestäneessä ensimmäisessä vaiheessa on pyritty yhdenmukaistamaan kulutusseurantaa, jotta avohoidossa ja sairaaloissa käytettyjen mikrobilääkkeiden määriä voitaisiin verrata eri maiden välillä. Päämääränä on seurata kulutuksen ja resistenssin yhteyttä, pyrkiä vaikuttamaan antibioottikulutukseen ja kyetä arvioimaan interventioiden tehokkuutta. Käytännössä kulutusseurannan yhtenäistäminen edellyttää kaikkien maiden siirtymistä ATC/DDD-järjestelmään perustuvaan tilastointiin.

Retrospektiiviseen selvitykseen kerättiin avohoidossa ja sairaaloissa käytettyjen antibioottien kulutuslukuja vuosilta 1997–2001. Aineistoa toimitettiin 24 maasta, joista 21 pystyi antamaan tietoja tavalla, joka mahdollisti vertailun. Neljäntoista maan tietojen perusteella oli mahdollista arvioida mikä osuus väestöstä oli altistunut mikrobilääkkeille. Selvityksen tuloksia esitettiin ensimmäisessä EARSSin ja ESACin yhteiskokouksessa 2002. Koko projektiin ja kokousten esityksiin voi tutustua osoitteessa www.ua.ac.be/ESAC.

Tiedonkeruun ongelmia

Kulutustiedot kerättiin joko myynti- tai jakelutiedoista (tukkukaupat, apteekit) tai lääkekorvausaineistosta. Jälkimmäistä tapaa käytettäessä aineistosta puuttuvat ainakin itsehoitolääkkeet ja ne antibiootit, jotka halvan hinnan vuoksi jäävät mahdollisen korvausrajan alapuolelle.

Tilastoinnissa käytettiin ATC/DDD-luokitusta. Ongelmia tuottivat puuttuvat ATC-koodit (esimerkiksi telitromysiinillä ei vielä 2002 ollut lopullista luokitusta) ja DDD-annokset, joita ei ollut määritelty 22 antibiootille ja 17 yhdistelmävalmisteelle.

Kulutuksen jako laitos- ja avohoitoon ei ollut yksiselitteistä, mikä hankaloittaa sairaalakulutuksen osuuden vertailua maiden kesken. Suomen sairaalakulutuksen osuus kokonaiskulutuksesta oli 17 prosenttia, mikä oli selvästi enemmän kuin useimmissa muissa maissa (yleensä alle 10 %). Ero johtuu ainakin osittain siitä, että Suomessa terveyskeskusten vuodeosastojen kulutus on laskettu kuuluvaksi sairaalahoitoon, mutta useimmissa muissa maissa se lasketaan avohoidon kulutukseksi.

Kokonaiskulutus avohoidossa

Kokonaiskulutuksen vertailua varten maat jaettiin eteläiseen, itäiseen ja pohjoiseen ryhmään. Antibioottien kulutus avohoidossa oli suurinta etelässä, noin 27 DDD/1000 as/vrk, kohtalaista idässä – 18 DDD/1000 as/vrk – ja matalinta pohjoisessa, 14 DDD/1000 as/vrk.

Euroopan eteläisissä ja itäisissä maissa antibioottien kulutuksessa on suuri vaihtelu vuodenajan mukaan: talvella kulutus oli lähes kaksinkertaista kesään verrattuna. Myös pohjoisissa maissa esiintyy vuodenaikavaihtelua – talvinen kulutus lisääntyi vajaan neljänneksen kesästä.

Yksittäisten maitten välillä erot antibioottien kulutuksessa olivat suuria. Vuonna 2001 avohoidon kulutus oli suurinta Ranskassa (33 DDD/1000 as/vrk) ja vähäisintä Alankomaissa (10 DDD/1000 as/vrk). Ranskan lisäksi Portugali, Italia ja Kreikka kuuluivat suuren kulutuksen (yli 24 DDD/1000 as/vrk) maihin. Viiden seurantavuoden aikana kulutus lisääntyi selvästi Kreikassa ja Puolassa ja väheni selvästi Belgiassa ja Espanjassa.

Suomen antibioottikulutus arvioitiin muihin maihin verrattuna ”kohtalaiseksi”. Avohoidon kokonaiskulutus oli noin 20 DDD/1000 as/vrk, mikä oli kaikkiaan myös koko Euroopan keskiarvo. Muissa pohjoismaissa vastaava luku oli 12–15:n välillä.

Tiettyjen mikrobilääkkeiden kulutus

Tiettyjä antibioottiryhmiä tarkasteltaessa erot olivat maaryhmien välillä suurempia kuin kokonaiskulutuksen erot. Etelässä käytettiin avohoidossa kefalosporiineja lähes kolme kertaa niin paljon kuin pohjoisessa, itä oli tässäkin välimaastossa (DDD/1000 as/vrk -luvut vastaavasti noin 5, 13 ja 9).

Sairaalahoidossa käytännöt ovat yhtenäisempiä: kokonaiskulutus tai kefalosporiinien käyttö eivät eronneet maaryhmien välillä tilastollisesti merkitsevästi. Muiden maiden käytännöstä poikkeavia sairaalakulutuslukuja olivat mm. Saksan suuri karbapeneemikulutus ja Latvian ja Bulgarian aminoglykosidien käyttö, joka oli noin neljä kertaa enemmän kuin muissa maissa.

Suomessa avohoidossa käytettiin enemmän tetrasykliinejä kuin muissa maissa ja kapeaspektristen penisilliinien osuus kulutuksesta oli vastaavasti pienempi. Kaikkiaan pohjoisessa ryhmässä (etenkin Norjassa, Ruotsissa, Suomessa, Tanskassa, Alankomaissa ja Latviassa) kulutus painottui kapeaspektristen penisilliinien ja tetrasykliinien puolelle, kun taas eteläisissä maissa (erityisesti Portugalissa, Italiassa, Kreikassa ja Ranskassa) käytettiin erittäin paljon kefalosporiineja, makrolideja ja kinoloneja, ja tavallisen penisilliinin kulutus oli olematonta.

Avohoidon makrolidien kulutus oli suurinta – kaksin-kolminkertaista Suomen kulutukseen verrattuna – Kreikassa, Ranskassa, Italiassa ja Luxemburgissa. Suomessa käytettiin virtsatieantibiootteja, erityisesti nitrofurantoiinia, enemmän kuin muualla.

Johtopäätöksiä

• Euroopan maiden välillä on erittäin suuria eroja mikrobilääkkeiden käytössä.
• Erot ovat suuria etenkin avohoidon mikrobilääkekäytössä, sairaaloiden käytännöt ovat yhtenäisempiä.
• Euroopan pohjoisosissa kulutus on vähäisempää kuin eteläosissa, missä lisäksi käytetään runsaasti laajaspektrisiä antibiootteja.
• Suomen avohoidon antibioottikulutus on Euroopan keskitasoa.
• Kulutusseurantaa on yhtenäistettävä eli ATC/DDD-järjestelmän käyttöä on laajennettava.

Pirkko Paakkari
Tinna Voipio
Lääkelaitos

ATC/DDD-järjestelmä:

ATC (Anatomical Therapeutic Chemical) -luokituksessa lääkkeet jaotellaan 14 pääryhmään sen mukaan, mihin elimeen tai elinjärjestelmään ne vaikuttavat sekä neljään alatasoon niiden farmakologisten, terapeuttisten ja kemiallisten ominaisuuksien mukaan.

Lääkekulutus esitetään vuorokausiannoksina (DDD, defined daily dose), jotka on suhteutettu väestöön ja aikaan (DDD/1 000 as/vrk). Luku ilmoittaa promilleina sen osan väestöstä, joka on käyttänyt päivittäin kyseistä lääkeainetta vuorokausiannoksen verran.

Llisätietoja: www.nam.fi/laakeinformaatio/atc-ddd-luokitus/.