Publisher

National Public Health Institute

Kansanterveyslaitoksen uusi pääjohtaja Pekka Puska on saanut hoidettavakseen yhden Suomen suurimmista tutkimuslaitoksista. Hän uskoo KTL:n näkyvän ja kuuluvan tulevaisuudessa aikaisempaa enemmän, mutta ei suunnittele nopeita linjanmuutoksia. Kansanterveyslaitoksen tehtävä on edistää ihmisten mahdollisuuksia elää terveenä, mikä pääjohtajan mukaan perustuu ennen kaikkea oikean terveystiedon tuottamiseen ja hyödyntämiseen. Tähän KTL aikoo keskittyä. Ensimmäinen uusi projekti tähtää iäkkäiden toimintakyvyn parantamiseen.

Lääketieteen ja kirurgian tohtori Pekka Puskan valinta Kansanterveyslaitoksen pääjohtajaksi ei yllättänyt. Hän on työskennellyt KTL:ssä jo 1970-luvusta lähtien. Hän on toiminut muun muassa Epidemiologian ja terveyden edistämisen osaston johtajana, määräaikaisena pääjohtajana ja yhden laitoksen kuuluisimmista projekteista, Pohjois-Karjala-projektin, päätutkijana. Puska on hyvin perillä KTL:n toiminnasta ja tehtävistä, minkä lisäksi hän on kokenut kansainvälinen toimija – nykyiseen työhönsä KTL:n pääjohtajaksi hän siirtyi WHO:sta Genevestä, jossa hän toimi kroonisten tautien ehkäisyn ja terveyden edistämisen johtajana.

Nyt, lähes kaksi kuukautta pääjohtajuutta takanaan, Pekka Puska vaikuttaa tyytyväiseltä. Kierroksella läpi Kansanterveyslaitoksen uusitun päärakennuksen hän kertoo uusimman työnsä alkutaipaleesta ja siitä kuinka hienoa on ollut tulla johtamaan niin hyvin hoidettua laitosta kuin KTL on. Puska aloitti työnsä tutustumalla laitoksen kaikkien kymmenen osaston toimintaan viikkoja kestävällä tulosneuvottelukierroksella. Vaikka talo on tuttu, eri osastoilla tehtävien tutkimusten paljous yllätti Puskan. Kierros myös kirkasti hänen lähiajan tavoitteitaan.

- ”Kyllä minun ensimmäinen haasteeni on kehittää ja ylläpitää näitä jo käynnissä olevia hankkeita ja jatkaa sitä hyvää kehitystä, mikä monella terveyden saralla jo on käynnissä”, hän toteaa.

Vanha tavoite – uudet haasteet

Pekka Puska pitää Kansanterveyslaitoksen tärkeimpänä tehtävänä samaa mitä edeltäjänsäkin – tutkitun tiedon tuottamista kaikilta terveyden osa-alueilta. Hän uskoo hyvän tutkimustyön olevan se pohja, jonka päälle KTL:n tehtävä edistää ihmisten mahdollisuuksia elää terveinä rakentuu. Sen, mitä tutkitaan, määrää kuitenkin aika – kehitys tuo mukanaan uusia ongelmia, joihin KTL:n on pystyttävä vastaamaan joustavasti ja nopeasti. Ensimmäinen uusi haaste on jo näköpiirissä. Suurten ikäluokkien siirtyessä pian eläkkeelle, on korkea aika ruveta huolehtimaan siitä että ikääntyvät saavat vanheta terveinä. Uusi, kaikkia KTL:n osastoja koskettava Terve ikääntyminen -projekti aloitetaankin Puskan mukaan pian. Muita kansanterveyden haasteita luetellessaan (mm. alkoholi, lihavuus, liikunnan vähäisyys, tartuntataudit, allergiat ja terveyserot) Puska ei halua nostaa mitään niistä erityisasemaan – ainakaan vielä.

- ”Aika näyttää mitkä tulevat olemaan minulle erityisen tärkeitä asioita ja mihin KTL pitkällä tähtäimellä keskittyy”, hän vihjaa.

Yhteisöt mukaan – Suomessa ja kansainvälisesti

Tulevista haasteista puhuessaan Puska painottaa niin sanottua community based intervention -konseptia, eli sitä että yhteisöt otetaan mukaan kansanterveyden kohentamiseen tähtääviin projekteihin. Pääjohtaja uskoo, että esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisyä tutkivan Pohjois-Karjala-projektin hämmästyttävän hyvien tulosten taustalla oli projektin kokonaisvaltaisuus – se että mukana muutosta tekemässä oli niin monia eri tahoja ja kohteena koko yhteisö.

- ”Nyt kun oikea tieto terveydestä saavuttaa ihmiset jo aika hyvin ja monien halu elää terveellisemmin on vahvistunut, pitää myös ympäristö ja yhteiskunnan rakenteet saada tukemaan ihmisten pyrkimyksiä terveempään elämään”, pääjohtaja sanoo.

Puskan mielestä suuri osa kansanterveyden ongelmista ei niinkään johdu tietämättömyydestä, vaan yhä ”ylempää” yhteiskunnan piirteistä. KTL:n tuottama terveystieto onkin tarkoitettu paitsi kansalaisille, myös päättäjille – tueksi näiden rakenteiden muuttamistyöhön. Tavoitteena on saada terveelliset vaihtoehdot mahdollisimman helpoiksi.

Suomalaisen yhteiskunnan lisäksi myös kansainvälisyys tulee näkymään kansanterveystyössä yhä enemmän. Puskan mukaan kansainvälistyminen onkin yksi KTL:n suurimmista haasteista lähitulevaisuudessa. Hänen mielestään valtioiden on vastaisuudessa entistä vaikeampi yksin vaikuttaa niitä koskeviin terveysasioihin. Tämä tuo tullessaan uusia uhkia, mutta myös mahdollisuuksia. Uhkia, muun muassa helposti rajat ylittäviä tartuntatauteja, torjumaan on perustettu yhteisiä kansainvälisiä toimintaelimiä ja aloitettu lukuisia yhteistyöprojekteja, jotka onnistuessaan hyödyttävät kaikkia osapuolia. Kansainvälistymisen vahvuus onkin Puskan mukaan juuri yhteistyössä. Sekä tutkimustyössä että kansalaisten terveyden edistämisessä saavutetaan uusia tasoja, kun useiden maiden osaaminen ja kokemus yhdistyvät. KTL on jo pitkään ollut vahvasti mukana kansainvälisessä yhteistyössä ja näin on jatkossakin.

KTL näkymään ja kuulumaan

Vaikka uusi pääjohtaja ei suunnittele KTL:lle suuria linjanmuutoksia, yhdestä hän on varma: siitä että KTL näkyy ja kuuluu selvästi aikaisempaa enemmän. Puskan mukaan syykin on selvä: mitä enemmän yhteiskunta kehittyy, sitä tärkeämmäksi ihmisille tulevat hyvinvointiin ja terveyteen liittyvät asiat ja sitä näkyvämmäksi myös KTL:n työ. Merkkejä terveyden ”suosiosta” näkyy joka puolella – esimerkiksi terveysaiheisia lehtiä syntyy kuin sieniä sateella ja lähes kaikista muistakin lehdistä löytyy erillinen terveysosio. Terveyden kiinnostaessa entistä enemmän sekä toimittajia että kansalaisia, pääjohtaja kertoo panostavansa siihen, että tieto on KTL:stä entistä helpommin löydettävissä ja ajan tasalla. Näkyviä muutoksia on tulossa pian kun KTL:n kotisivut helmi-maaliskuussa saavat uuden ilmeen ja uudelleenjäsennetyn sisällön.

6 078 askelta

Siihen nähden ettei pääjohtaja ole ollut Suomessa vielä kahtakaan kuukautta eikä omasta mielestään ole vielä oikein ehtinyt työnsä alkuunkaan, kuulostavat hänen näkemyksensä KTL:n tulevaisuudesta selkeiltä. Puska kertoo olevansa innostunut edessään olevista haasteista ja valmis tekemään paljon sen eteen että KTL:n merkitys suomalaisten terveyden edistämisessä edelleen vahvistuu. Mielenkiintoisen työn lisäksi Pekka Puska kertoo nauttineensa Suomessa erityisesti ulkoilusta ja vapaa-ajasta. Lenkkeilevä pääjohtaja näyttää askelmittaristaan kulkeneensa tänään 6 078 askelta. Se tekee yhteensä noin 200 000 askelta suomalaisten terveyden edistämistä – ja matka jatkuu.

Marja Hyryläinen KTL, Kansanterveys-lehti