Publisher

National Public Health Institute

Tupakka rasittaa Suomen kansantaloutta. Kansainvälinen tupakkateollisuus tuo maahamme tuotteitaan ja kerää rahat ulkomaille, tupakoitsijat sairastuvat ja kuolevat, suomalaiset veronmaksajat kustantavat miljardien eurojen kulut.

Kurkunpääsyöpään ja keuhkoahtaumaan sairastunut Pentti Aho vaati Rettig Oy:ltä ja Suomen Tupakka – BAT Nordic Oy:ltä 486 000 markan vahingonkorvausta vuonna 1988 alkaneessa oikeudenkäynnissä. Korkein oikeus hylkäsi kanteen 7.6.2001 äänin 4-1. Presidentti Olavi Heinonen ilmoitti tiedotusvälineissä, että tupakkayhtiöihin kohdistuvat vahingonkorvauskanteet eivät kuulu tuomioistuimiin.

Edustin prosessissa Pentti Ahoa ja olen koonnut oikeudenkäynnin aineiston 600-sivuiseksi kirjaksi ”Erään murhan anatomia – suomalainen tupakkatuomio” (WSOY 2004). Kirja sisältää kuvauksen kansainvälisen tupakkateollisuuden menettelystä Suomessa; aineisto ulottuu vuodesta 1938 vuoteen 2002.

Pentti Ahon kanne perustui yleiseen tuottamussääntöön. Samaan aikaan oli säädettävänä erityinen tuotevastuulaki, joka perustuu ankaraan eli tuottamuksesta riippumattomaan vastuuseen. Hallitus antoi lakiesityksen vuonna 1989, siinä tupakka ja alkoholi kuitenkin oli suljettu vastuun ulkopuolelle.

Tilanne kuitenkin muuttui eduskuntakäsittelyn yhteydessä keväällä 1990. Silloin kansanedustajana ollut Pekka Puska otti minuun yhteyttä. Hänen tarkoituksenaan oli saada tupakkakin tuotevastuulakiin. Hallituksen esitykset eivät helposti muutu, mutta Pekka Puska teki työtä Sinikka Mönkäreen ja eräiden muiden kansanedustajien kanssa. Pääsin kuultavaksi talous- ja lakivaliokuntiin ja annoin niille Pentti Ahon jutussa kertyneen aineiston. Tupakkateollisuuden edustajat kiistivät lakivaliokunnassa tupakan terveyshaitat. Mutta valiokunta päätyi mietinnössään seuraavaan.

”Merkittävä tuotevastuulain kannalta on nimenomaan tuotteen valmistajan ja käyttäjän välinen suhde. Tästä syystä ulkopuolisen eli esimerkiksi lääkintöhallituksen varoitusta tuotteen vaaroista ei voida katsoa riittäväksi vapauttamaan valmistajaa vastuusta. Talousvaliokunnan lausuntoon viitaten ja ottaen huomioon tupakkatuotteiden markkinointitavat ja markkinoinnin kohderyhmän sekä tupakkatuotteiden käytöstä aiheutuvan voimakkaan riippuvuuden samoin kuin sen, että tupakkateollisuus kiistää tupakasta aiheutuvat terveysvaarat, valiokunta katsoo, että tuotevastuulaki soveltuu myös tupakkatuotteisiin.” Laki säädettiin 1990 ja tuli voimaan 1.9.1991.

Nyt olisi aika panna tupakkayhtiöiden vastuu täytäntöön. Suomessa on suuri määrä tupakoitsijoita, jotka ovat sairastuneet tupakoinnista tai ympäristön tupakansavusta tuotevastuulain aikana. Yksi tai useampi kanne voisi lähteä liikkeelle jo ensi syksynä. Jos prosessit kestäisivät 4–5 vuotta, ensimmäinen kanne ehtisi korkeimpaan oikeuteen vuoden 2009 tietämillä. Jos kanne hyväksyttäisiin, kyseessä olisi luultavasti vieläkin Euroopan ensimmäinen tupakkaa koskeva vahingonkorvaustuomio. Tällainen tuomio ei olisi Suomessa vielä kovin merkittävä, mutta sen vaikutus voisi vähitellen levitä muualle Eurooppaan ja lopulta kehitysmaihin saakka.

Erkki Aurejärvi
Siviilioikeuden professori
Helsingin yliopisto