Publisher

National Public Health Institute
Original page

ability, ageing, editorials, health promotion

Julkaistu 10.2.2006

Ikihyvää terveyden edistämistä päijäthämäläisittäin

Ikihyvä Päijät-Häme on tutkimus- ja kehittämishanke, joka tarjoaa tietoa erityisesti sosiaali- ja terveyssektorin päätöksentekoa varten, tuo osaamista ikääntyvien terveysneuvontaan sekä antaa ymmärrystä ja näkemystä vanhenemisesta eteläsuomalaisessa maakunnassa. Tavoitteena on aktiivinen ikääntyminen, lisää itsenäisiä elinvuosia ja parempi elämänlaatu iäkkäille päijäthämäläisille. Ennaltaehkäisevän työn tavoitteena on myös auttaa säästämään sosiaali- ja terveyssektorin kuluissa.

65–74-vuotiaiden määrä Päijät-Hämeessä v. 2000 (punainen) ja 2015 (sininen; ennuste).

Päijät-Hämeessä pohdittiin vuosituhannen vaihteessa sairaanhoitopiirin terveystilannetta. Sekä kokonaiskuolleisuus että ns. estettävissä oleva kuolleisuus (kuolemat tauteihin, joita voidaan ehkäistä tai hoitaa ja joihin alle 65-vuotias ei yleensä kuole) olivat koko maan keskiarvoa suurempia. Lähes kaikissa sairaanhoitopiirin kunnissa ikääntyneiden (65–74-vuotiaat) osuus väestöstä oli koko maata suurempi. Eläkeikäisten osuus väestöstä suurenee myös Päijät-Hämeessä selvästi koko maata nopeammin (kuvio).

Kauhistelun sijasta sairaanhoitopiirin johto tarttui heille heitettyyn haasteeseen: sairaanhoitopiirissä ymmärrettiin, että ikääntymisen aiheuttamaa painetta kuntataloudelle ja erityisesti sosiaali- ja terveyssektorille voidaan lähestyä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta – ei ainoastaan varautumalla kasvavaan palvelujen tarpeeseen. Samalla nähtiin, että panostus ehkäisevään työhön perusterveydenhuollossa ja muualla kuntasektorilla palvelee myös erikoissairaanhoitoa.

Ikihyvä tavoittelee yhteiskunnallisesta vaikuttavuutta ja samalla tieteellistä tuottavuutta. Tavoitetta lähestytään tutkimalla ikääntyvän päijäthämäläisen väestökohortin terveyttä, terveyskäyttäytymistä ja hyvinvointia 10 vuoden ajan, vertaamalla eri kuntien ja kuntatyyppien tilannetta ja ikääntymisstrategioita, konsultoimalla kunnan johtavia viranhaltijoita sekä kouluttamalla erityisesti sosiaali- ja terveyssektorin työntekijöitä.

Ikihyvä on paljosta velkaa henkiselle isoveljelleen, Pohjois-Karjala -projektille. Mutta jotain muutakin kun 30 vuotta erottavat nämä hankkeet toisistaan.1970-luvulla tärkeitä asioita olivat väestön terveystiedon parantaminen ja elintarvikevalikoiman laajentaminen sydänterveyden kannalta edullisemmaksi. Nyt tiedon taso on parempi ja elintarvikevalikoima riittävä terveyttä edistäviä valintoja ajatellen. Ikihyvän keskeisenä kohteena onkin suuren haasteen edessä oleva sosiaali- ja terveydenhuolto: sekä lait (mm. uusi kansanterveyslaki), ohjelmat (mm. Terveys 2015) että tosiasiat (väestön ikääntyminen) edellyttävät terveyden edistämisen toimenpiteitä – samanaikaisesti, kun kuntien talous ei aina anna myötä selviytyä edes hoitovelvoitteista. Pienempi, mutta kiinnostava ero on se, että Ikihyvässä fyysisen aktiivisuuden merkitys on Pohjois-Karjalaan verrattuna ehkä suurempi, sillä fyysisen toimintakyvyn säilyttäminen on yksi aktiivisen ja itsenäisen vanhenemisen edellytyksistä.

Ikihyvä on aluepoliittisesti mielenkiintoinen. Siinä yhdistävät voimansa sektoritutkimuslaitokset (KTL ja UKK-instituutti), Helsingin yliopiston tiedelaitos (yhteiskuntapolitiikan laitos) ja alueyksikkö (koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia), alueellinen ammattikorkeakoulu (Lahden AMK), sairaanhoitopiiri sekä kunnat. Esimerkiksi yhteistyö ammattikorkeakoulun kanssa on sujunut hyvin: Ikihyvän kohortin aineistonkeruuta on käytetty korkeakoulun opetuksessa ja samalla Ikihyvä on saanut ahkeria tutkimusapulaisia. Ikihyvä myös tavallaan testaa uusia kunta- ja palvelurakenteita: yhteistyö sairaanhoitopiirin ja kuntien kanssa on tietyltä osin ns. sairaanhoitopiirimallin tai aluekuntamallin hengen mukaista.

Mikael Fogelholm
ETT, dosentti
johtaja, UKK-instituutti
Ikihyvä Päijät-Häme hankkeen johtaja
mikael.fogelholm@utu.fi