Publisher

National Public Health Institute

Kansanterveyslaitos ja Stakes yhdistetään uudeksi tutkimus- ja asiantuntijalaitokseksi vuoden 2009 alussa. Viestintä tulee olemaan osa laitoksen ydintoimintoja ja keskeinen vaikuttamisen keino.

Viestintää ei ole ilman sisältöä eikä sisältöä ilman osaajia. Onnistunut viestintä lähtee tutkijoista ja asiantuntijoista. Heidän lähellään on myös viestinnän ammattilaisten paikka. Erityisen tärkeää tämä on kriisiviestinnässä, jolloin asiantuntijoiden ja viestinnän ammattilaisten on ymmärrettävä toisiaan jo puolesta sanasta. Oman haasteensa viestintään tuo, että sen toivotaan olevan vuorovaikutteista. Vuoropuhelussa asiantuntijoilla on keskeinen rooli.

Internet on tullut jäädäkseen terveystiedon lähteenä. Terveyteen liittyvä tieto on yksi etsityimpiä teemoja verkossa. Kansanterveyslaitoksessa suunnitteilla oleva TerveSuomi.fi-portaalin (www.tervesuomi.fi) tavoitteena on tarjota laadukkaita ja käyttäjälähtöisiä sisältöjä ja palveluja. Portaaliin kootaan saman otsikon alle terveysalan tutkimus- ja asiantuntijalaitosten, viranomaisten ja järjestöjen tuottama terveystieto.

Suuret kustantajat ovat lopettaneet tai lopettamassa hakuteosten toimituksia. Näin on käymässä myös lääkärikirjoille. Vaikka tämä trendi on ollut tiedossa, internet-pohjaisen lääkärikirjan suuri suosio on kuitenkin yllättänyt. Terveyskirjaston (http://www.terveyskirjasto.fi/) osana toimitettua Lääkärikirja Duodecimia avataan jo lähes miljoona kertaa kuukaudessa. Tämän esimerkin valossa lienee selvää, että jokaista suomalaista palvelevan terveysportaalin tarve on ilmeinen.

Toinen yllätys viestinnän kentällä on ollut papilloomavirusrokotteen lanseeraamiseen. Rokote on kehitetty suojaamaan naisia kohdunkaulasyövältä. Rokotteita tuottaneet lääketeollisuusyritykset ovat tehneet poikkeuksellisen monimuotoista ja laajaa viestintää tuotteidensa markkinoimiseksi. Viestintää ei ole suunnattu pelkästään asiantuntijoille vaan myös väestölle ja päättäjille. Mielenkiintoinen yksityiskohta on, että vaikka rokotteet ovat reseptilääkkeitä, rokote on haluttu saada markkinoille suoraan terveysasemilta hoitajien kautta.

KTL asetti toukokuussa 2008 työryhmän kartoittamaan ihmisen papilloomaviruksen aiheuttamaa tautitaakkaa Suomessa. Sen tehtävä on viimeistään vuonna 2010 antaa ehdotus parhaista mahdollisista toimenpiteistä kohdunkaulan syövän ja HPV-tautitaakan edelleen vähentämiseksi. Samaan aikaan sosiaali- ja terveysministeriössä on käynnissä harkinta sairaanhoitajien reseptinmääräämisoikeuksista. Papilloomarokotteen viestinnästä on tullut tuntu, ettei kansallisen asiantuntijoiden harkinnalle malteta antaa aikaa vaan kaiken pitäisi tapahtua heti.

Terveysviestinnän paineet kohdistuvat viime kädessä asiantuntijoihin ja viranomaisiin. Internet-viestinnän edellytys on tuoreus. Asiantuntijoiden odotetaan jatkuvasti tuottavan ja päivittävän tietoa. Toisaalta kaupalliseen markkinointiin tulisi voida reagoida ripeästi. Valtion tuottavuusohjelman varjossa ei voi kuin toivoa, että meillä tulevaisuudessa riittää vielä korkeatasoisia ja riippumattomia tutkijoita ja asiantuntijoita. Muuten terveysviestinnässä siirrytään yhä syvemmin kontrolloimattomaan internetpohjaiseen sekä markkinavetoiseen viestintään.

Tässä lehdessä toimittaja Ulla Järvi kertoo, miten hänen elämäntapamuutoksensa tapahtui (s. 14). Tarvittiin työterveyshoitaja Sirkkaa. Sirkka opetti Ullan, yhden Suomen kokeneimman terveystoimittajan – jonka työnsä puolesta luulisi tietävän riittävästi terveyden edistämisestä – kädestä pitäen elämäntaparemontin tekemiseen.

Viestinnän vaikuttavuuden kannalta perusterveydenhuollon potilaita ja asiakkaita kohtaavat Sirkat ovat tärkeimpiä terveysviestijöitä. Vuoden 2009 alussa aloittava uusi tutkimus- ja asiantuntijalaitos haluaa tunnistaa keskeisten sidosryhmien tarpeet, erityisesti kunta- ja asiantuntijayhteistyön. Käytännössä tämä tarkoittaa vuoropuhelua kaikkien Sirkkojen kanssa tuottamalla ja tarjoamalla parasta mahdollista tietoa jokapäiväiseen työhön suomalaisten terveyden edistämiseksi ja suojelemiseksi.

Pentti Huovinen
päätoimittaja