Publisher

National Public Health Institute
Original page

air quality, chlamydia, forest fires, health effects, information, communication, microparticles, monitoring, natural fires, smoke

Julkaistu 8.9.2006

Ajakohtaista

Venäjän metsäpalosavuista viihtyvyys- ja terveyshaittoja

Venäjän metsäpaloista itärajan tuntumasta kulkeutui koko elokuun alkupuoliskon ajan savuja Suomeen. Pitkään jatkuneet itä- ja kaakkoistuulet toivat Kaakkois- ja Etelä-Suomeen savua läheltä vain kymmenien tai 100–200 kilometrin päästä. Tämän vuoksi pienhiukkasten tuntipitoisuudet eri paikkakunnilla kohosivat lyhytaikaisesti jopa 10–15-kertaisiksi tämän vuodenajan keskimääräisiin pitoisuuksiin verrattuna. Onneksi ilmanlaatu ei jatkunut näin huonona pitkään, vaan vuorokausipitoisuuksien nousu jäi paljon pienemmäksi.

Helsinkiin tuli 21.8. sankka metsäpalosavu Venäjältä. Savu aiheutti silmien ja hengitysteiden ärsytystä ja heikensi näkyvyyttä voimakkaasti tunnin ajan.

Väestö ja tiedotusvälineet reagoivat hyvin voimakkaasti ilmanlaadun heikentymiseen. Savun voi aistia pistävänä hajuna ja heikentyneenä näkyvyytenä. Savun tuoreus saattoi olla syy sen suureen ärsyttävyyteen.

Pienhiukkasten terveyshaitat mittavia

Pienhiukkaset ovat kaikkein haitallisimpia ulkoilman epäpuhtauksia. Ne tunkeutuvat keuhkojen ääreisosiin ja kaikkein pienimmät ultrapienet hiukkaset voivat päästä verenkiertoonkin. Pienhiukkaset pahentavat monia yleisiä hengitys- ja sydänsairauksia kuten astmaa, keuhkoahtaumatautia, sepelvaltimotautia ja sydämen vajaatoimintaa. Näitä sairauksia sairastaa noin 15 % suomalaisista. Lisäksi pienet lapset ovat herkkiä pienhiukkasten vaikutuksille ja voivat saada muun muassa hengityselinoireita. Mitään turvallista alarajaa haittojen esiintymiselle ei ole pystytty määrittämään.

Euroopan komission Puhdasta ilmaa Euroopalle -ohjelma (CAFE) on arvioinut jatkuvan pienhiukkasaltistumisen aiheuttavan Suomessa noin 1300 ennenaikaista kuolemaa. Pienhiukkasten kaikista terveyshaitoista aiheutuvat taloudelliset menetykset Euroopassa arvioitiin 1-2,9 miljardiksi euroksi vuonna 2000. Tämä arvio sisältää lyhyt- ja pitkäaikaisesta terveydellisestä haitasta syntyviä suoria ja epäsuoria menoja.

Avopalojen savut jokavuotinen ongelma

Avopaloista eli metsä- ja maastopaloista ja peltojen kulotuksista tulevien savujen ja niissä olevien pienhiukkasten aiheuttamia terveyshaittoja on tutkittu vähän. Liettuassa todettiin hengityssairaiden terveyskeskuskäyntien lisääntyneen 2002 elo-syyskuussa jopa kaksikymmenkertaiseksi palojen aikana (1). Lisääntyneitä sairaalakäyntejä havaittiin myös Kaakkois-Aasiassa vuonna 1997 raivonneiden metsäpalojen aikana. Kansanterveyslaitos on arvioinut vuoden 2002 elo-syyskuussa kaukokulkeutuneiden savujen aiheuttaneen mahdollisesti kymmeniä ennenaikaisia kuolemantapauksia Etelä-Suomessa. Epätäydellisestä palamisesta tulevaa nokea ja orgaanisia yhdisteitä pidetään haitallisempina terveydelle kuin monien muiden lähteiden hiukkasia.

Äskettäin julkaistussa tutkimuksessa on todettu pääkaupunkiseudulle kulkeutuneen avopalosavuja maamme rajojen ulkopuolelta yhteensä kymmenen jaksoa vuosina 2001–2005 (Niemi ym. 2006). Peltojen kulotuksia ja niistä alkaneita metsä- ja maastopaloja esiintyy yleisesti maalis-huhtikuussa. Toinen yleinen metsä- ja maastopalojen aika on elo-syyskuu. Suomeen tulleet savujaksot ovat yleensä kestäneet yhdestä kahteen viikkoon. Hiukkaspitoisuudet ovat silloin kohonneet huomattavan korkeiksi.

Savuhaitoista tiedottamista tehostettava

Tutkimuslaitosten ja viranomaisten yhteistoimintaa on syytä tehostaa tulevien savujaksojen varalta. Ilmatieteen laitoksessa pian toimintansa alkava ilmanlaatuportaali parantaa ilmanlaatutietojen saantia. Juuri kehitetyt uudet leviämismallit parantavat myös savujen leviämisen ennustamista. Pienhiukkasia koskevien uusien EU-määräysten myötä tultaneen myös ilmanlaatuindeksi uudistamaan. Kaikki nämä toimet parantavat ajantasaisen tiedon saantia savujen vaivaamien alueiden asukkaille. Tiedotuksen tavoitteena on erityisesti pienhiukkasille altistumisen ja terveyshaittojen vähentäminen. Samalla Suomen ja EU:n olisi syytä ponnistella avopalojen vähentämiseksi.

Raimo Salonen
KTL
Ympäristöterveyden osasto
etunimi.sukunimi@ktl.fi

Kirjallisuutta

1. Ovadnevaite, J., Kvietkus, K., Marsalka, A., 2002. Summer fires in Lithuania: Impact on the Vilnius city air quality and the inhabitants health. Sci Total Environ 2006;356:11–21.

2. Niemi ym. Pienhiukkasten kaukokulkeumaepisodit Etelä-Suomessa jaksolla 1999-2005. Pääkaupunkiseudun julkaisusarja B 2006;18. Internet: http://www.ytv.fi/FIN/ilmanlaatu/aineistot/raportit/etusivu.htm

---

Miten klamydiaa seurataan valtakunnallisesti?

Sukupuoliteitse tarttuva Chlamydia trachomatis -infektio on lakisääteisesti seurattava tartuntatauti. Sen ilmaantuvuutta on seurattu järjestelmällisesti vuodesta 1995.

Kaikki laboratoriot ilmoittavat toteamansa mikrobiologiset löydökset valtakunnalliseen tartuntatautirekisteriin. Toteamistavoiksi hyväksytään viljely- tai PCR -löydökset.

Taudin tutkimus, hoito ja lääkitys ovat maksuttomia, kustannuksista vastaa kotikunta.

Sairaanhoitopiireillä ja maan suurimmilla terveyskeskuksilla on etäkäyttöoikeus valtakunnalliseen rekisteriin. Käyttöoikeus mahdollistaa klamydiatietojen ajantasaisen tarkastelun. Koska tieto saadaan toimijoille nopeasti, sitä voidaan käyttää apuna myös tartunnanjäljityksessä. Tietojen avulla voidaan seurata taudin ilmaantuvuuden muutoksia sekä paikallisesti että alueellisesti ja helpottaa torjuntatoimien suunnittelua ja tehon arviointia.

Tilastotietoa klamydiasta:

Ajantasaiset tartuntatautirekisterin tiedot löytyvät osoitteesta http://www3.ktl.fi/stat/

Tartuntataudit Suomessa 1995─2004
Kansanterveyslaitoksen julkaisusarja B 12/2005, ISBN 951-740-519-7.

Eija Kela
apulaistutkija
KTL
infektioepidemiologian osasto

Tartuntataudit Suomessa 2005 julkaistaan syyskuussa verkkoversiona
www.ktl.fi/julkaisut