Publisher

National Public Health Institute
Original page

ageing, arthrosis, back pain, diseases of musculoskeletal system, jointsâ¨, anatomy, low back pain, men, musculoskeletal system, neck pain, rheumatoid arthritis, risk factors, sciatica, shoulder pain, women

Julkaistu 26.10.2006

Tuki- ja liikuntaelinsairauksiin kuuluvat selkäsairaudet, nivelrikko, moniniveltulehdus tai sen jälkitila, nivelreuma, polven nivelrikko, lonkan nivelrikko, pitkäaikainen selkäoireyhtymä ja pitkäaikainen niska-hartiaseudun kiputila. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat yleisiä Suomessa. Niistä kärsivien potilaiden määrä kasvaa muun muassa ikääntymisen ja hoitomahdollisuuksien paranemisen myötä.

Riskitekijöitä sairauksille ovat ruumiillinen työ, toistuva kuormitus, tapaturmat, ylipainoisuus, tupakointi ja autolla ajo. Suomalaisten yleisimmät tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat nivelreuma, nivelrikko, lanneselän kiputilat, iskiasoireyhtymä sekä niska- ja hartiaseudun kipuoireyhtymä.

Ikääntyminen lisää hoidon tarvetta

Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat viime vuosikymmeninä jossain määrin lisääntyneet, erityisesti lanneselkäsairaudet, niska- hartiaoireyhtymät ja nivelrikko. Selkä- ja nivelkivut taas ovat jonkin verran vähentyneet. Työkyvyttömyys- ja sairauspäivärahat tuki- ja liikuntaelinsairauksien perusteella lisääntyivät 1980-luvun lopulle asti, jonka jälkeen ne ovat lievästi vähentyneet. Suomalaisten ikääntyminen vaikuttaa kuitenkin hoidon tarpeen jatkuvaan kasvuun.

Nivelreuma – pitkäaikainen nivelten tulehdussairaus

Suomalaisista yli 30-vuotiaista naisista 3 %:lla ja miehistä 1,5 %:lla on joku krooninen niveltulehdus tai sen jälkitila. Tästä kuitenkin vain 0,8 % on luokiteltavissa varsinaiseksi nivelreumaksi. Suomessa on nykyisin noin 35 000 nivelreumaa sairastavaa aikuista. Vuosittain noin 1700 ihmistä sairastuu nivelreumaan. Nivelreuma on naisilla yleisempi kuin miehillä. Nivelreumaa sairastavien määrä pieneni jonkin verran 1980-luvulla. Vaikka nivelreuma on verraten harvinainen, se aiheuttaa vaikeaa toimintakyvyttömyyttä ja kuormittaa terveydenhoitoa. Nivelreuman aiheuttamat lääkärikäynnit, erikoislääkäripalvelut, leikkaushoito, fysioterapia ja kuntoutus vaativat huomattavia resursseja. Ainoa toistaiseksi tunnistettu nivelreuman riskitekijä on tupakointi.

Niverikossa nivelrusto on rappeutunut

Nivelrikko eli artroosi tarkoittaa nivelruston rappeutumaa ja nivelvälin kaventumaa.Tämä on ikääntymisen myötä yleistyvä sairaus. 65-vuotiaista joka toisella voidaan havaita nivelrikkoa. Suuri osa on kuitenkin oireettomia. Toimintakyvyn kannalta keskeisin on kantavien nivelten, kuten lonkkanivelten rikko. Nivelrikkojen riskitekijät ovat ylipaino, tapaturmat ja liikakuormitus. Arviolta 10 % 30 vuotta täyttäneistä suomalaisista kärsii polvirikosta tai lonkkarikosta. Ikääntyessä nivelrikot yleistyvät. Yli 75-vuotiaista suomalaisista 28 % kärsii polvirikosta, joka on yleisempi naisilla kuin miehillä. Lonkkarikko on puolestaan viidenneksellä yli 75-vuotiaista. 1993 työkyvyttömyyseläkkeistä 7 % myönnettiin raajan nivelrikon perusteella. Ikääntyneillä nivelrikot aiheuttavat toimintavajeiden myötä avuntarvetta. Lonkka on usein vaikein liikuntarajoitteen kannalta. Terveyspalveluiden ja lääkkeiden käytön ohella nivelrikot lisäävät kirurgisen hoidon ja kuntoutuksen tarvetta. Ikääntyminen ja yleistynyt ylipainoisuus ovat vaikuttaneet nivelrikkojen yleistymiseen. Toisaalta työn vähäisempi ruumiillinen kuormittavuus on vaikuttanut siihen, että suomalaisten tutkimuksissa ilmoittama nivelkipu pienentynyt.

Alaselän kiputilat ja iskiasoireyhtymä

Arviolta yli puolet 30-vuotiaista suomalaisista on kokenut vähintään viisi selkäkipujaksoa elämässään. Alaraajaan säteilevästä selkäkivusta kärsii 20 % aikuisista. Pitkäaikaisesta alaselkäoireyhtymästä kärsii 17 % aikuisista. Näistä vaivoista kärsivät yleisemmin vähemmän koulutusta saaneet ja pienempien tulojen ryhmät. Selkävaivat ovat 1970-luvulta harvinaistuneet. Myös eläkkeiden myöntäminen selkävaivojen perusteella on pienentynyt 1980-luvulta lähtien. Kuitenkin edelleenkin selkäsairaudet ovat pääsyy jopa neljäsosaan työkyvyttömyyseläkkeistä. Lisääntynyt tietoisuus selkävaivoista on johtanut terveyspalveluiden käytön lisääntymiseen selkävaivoilla kärsivillä ihmisillä.

Niska-hartiaseudun kipu

Niska-hartiaseudun kivuista kärsivät yleisimmin 55 - 64-vuotiaat. Sosiaaliryhmittäiset erot ovat yleisiä niska-hartiaseudun kiputiloissa. Vaikka nämä aiheuttavat sairauspoissaoloja, kuitenkaan harvemmin ne aikaansaavat työkyvyttömyyttä. Niska-hartiaseudun kivut lisäävät myös särkylääkkeiden kulutusta ja fysioterapiapalvelujen käyttöä.

Lähde: Heliövaara Markku ja Riihimäki Hilkka: Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet. Suomalaisten terveys, toim. Aromaa et al. 2005.