Publisher

National Public Health Institute
Original page

finns, hiv infection, men, prostitutes, travel, travellers, women

Julkaistu 14.2.2007

Hivin yleistyminen seksimatkailukohteissa on vaikuttanut suomalaisten matkailijoiden hiv-tartuntariskiin. Erityisesti lähialueillamme riskit ovat suurentuneet merkittävästi hivin yleistyttyä Venäjällä ja Baltian maissa vuosituhannen vaihteen jälkeen. Suomalaisten hiv-tartunnoista 38 % on peräisin ulkomailta.

Hiv-riskit vaihtelevat matkakohteittain

Hiv-tartunnan kokonaisriskiin vaikuttavat useat tekijät: ymmärretäänkö tartuntatavat ja tartunnalta suojautuminen ja huolehditaanko suojautumisesta käytännössä. Asiaan vaikuttaa myös hivin yleisyys: mitä suurempi hivin kohtaamisen riski todella on, sitä suurempi on luonnollisesti myös yksilön kokonaisriski saada tartunta. Siksi hiv-tartunnan riskit vaihtelevat maailmalla suuresti myös matkakohteittain ja alueittain. Hiv on seksityötä tekevillä ja ruiskuhuumeidenkäyttäjillä usein muuta väestöä huomattavasti yleisempi.

Hiv-infektio on suuressa osaa maailmaa yleisempi kuin Suomessa, vaikka tapausmäärät meilläkin ovat kasvaneet. Monessa eteläisen, Keski- ja Itä-Afrikan maassa jopa usealla kymmenellä prosentilla aikuisväestöstä on tartunta. Näillä alueilla hiv-tartunnan mahdollisuus on varsin suuri, vaikkei seksistä maksaisikaan.

Tartunnat ovat viime vuosien aikana lisääntyneet nopeasti monessa Aasian ja Itä-Euroopan maassa. Erityisesti Intian, Kiinan ja lähialueillamme Venäjän, Viron sekä Latvian hiv-riskit ovat suurentuneet huomattavasti vuosituhannen vaihteesta. Osa näistä maista on ohittanut hivin yleisyydessä aikuisväestössä yhden prosentin rajan, ja seksityötä tekevien kohdalla esiintyvyydet ovat useimmiten moninkertaisia. Esimerkiksi Tallinnassa jopa 7 % seksityötä tekevistä on äskettäin julkaistun virolaistutkimuksen mukaan saanut tartunnan, ja tämä on vain noin kuuden viime vuoden kehityksen tulosta.

Laskennallisesti Virossa jopa yksi henkilö sadasta on saanut hiv-tartunnan. Tapauksista suurin osa on tosin kerääntynyt pääkaupunkiseudulle ja Koillis-Viroon, erityisesti Tallinnan, Narvan ja Kohtlajärven seuduille. Kohtlajärvellä hiv-tartunnan on saanut yhdeksän kymmenestä ruiskuhuumeiden käyttäjästä ja Tallinnassakin yli puolet käyttäjistä kantaa hiviä. Suomessa arvioidaan keskimäärin noin kahden henkilön kymmenestä tuhannesta kantavan tartuntaa.

Monet Kaakkois-Aasian maat ovat paitsi suosittuja aurinkolomakohteita, valitettavasti tunnettuja myös suoranaisina seksimatkakohteina. Laajan ja pitkään jatkuneen seksityöyritystoiminnan kautta hiv-infektio levisi 1990-luvulla nopeasti seksityötä tekevien keskuudessa mm. Thaimaassa, ja sitä kautta myös laajemmin väestöön. Vaikka hivin ilmaantuvuus väestössä on Thaimaassa saatu vähenemään, seksityöntekijöiden keskuudessa todetaan vieläkin noin 40 % esiintyvyyksiä. Hiv on lähes yhtä yleinen sekä mies- että naispuolisilla seksityöntekijöillä.

Etelä-Euroopan aurinkomatkakohteita ja kaukaisempia Pohjois- ja Etelä-Amerikan kohteita pidetään harvemmin varsinaisina seksiturismin alueina. Näilläkin alueilla matkaillessa hiv-riskit on hyvä ottaa huomioon, sillä tartunta on kuitenkin väestössä selvästi Suomea yleisempi, ja tartunnan saaneiden osuus saattaa alttiissa erityisryhmissä olla kymmeniä prosentteja.

Miesten ja naisten hiv-tartunnat peräisin eri maista

Suomessa vuoden 1980 jälkeen todetuista Suomen kansalaisten hiukan yli tuhannesta hiv-tapauksesta on ilmoitettu myös todennäköinen tartuntamaa. Tartunnoista 695 on ilmoitettu Suomessa saaduksi. Ulkomailta saaduiksi ilmoitetusta 390 tartunnasta suurin osa on saatu alueilla, jonne suomalaiset matkustavat paljon ja joilla hiv on varsin yleinen.

Taulukko: Matkailuun liittyvät seksissä saadut HIV-tartunnat 1980-2006 (pdf , 54 kb)

Lähes kaikki suomalaisten matkailuun liittyvät tapaukset ovat seksivälitteisiä. Näistä 131 on saatu miesten välisessä seksissä ja 231 heteroseksissä. Eniten tartuntoja on vanhoista EU/ETA-maista, seuraavana tulevat Kaakkois-Aasia (98) ja Afrikka (69). Lähialueilta on ilmoitettu 32 tapausta, ja Pohjoismaista merkittävimpänä erottuu Ruotsi (Taulukko). Ruiskuhuumeisiin liittyvät 16 matkatapausta ovat peräisin Espanjasta, Ruotsista, Tanskasta sekä Venäjältä.

Pääasialliset tartuntamaat vaihtelevat sekä seksimuodon että sukupuolten välillä. Miestenvälisessä seksissä yleisimmät tartunta-alueet ovat Espanja, Ruotsi, Yhdysvallat ja Thaimaa (taulukko). Heteroseksitartunnoissa miesten ylivoimaisesti yleisin yksittäinen tartuntamaa on Thaimaa, jonka jälkeen seuraavana tulevatkin jo Venäjä ja Viro. Miesten heteroseksitartuntoja on myös ilmoitettu paljon Afrikan eri maihin tehdyiltä matkoilta. Naiset ovat saaneet tartuntoja eniten Afrikasta ja vanhojen EU/ETA-maiden alueelle tehdyillä matkoilla.

Matkailijan tartunta nykyään useimmiten peräisin Kaakkois-Aasiasta ja Lähialueilta

Tarkastelemalla trendejä ajanjaksoina 1980–1989, 1990–1999 ja 2000–2006 nähdään muutos tartuntojen alkuperämaissa. Hiv-epidemian ensimmäisten kymmenen vuoden aikana suurin osa suomalaisten matkailuun liittyvistä hiv-tapauksista saatiin Länsimaissa (Pohjois-Amerikka, Länsi- ja Etelä-Eurooppa ja Pohjoismaat) tai Afrikassa matkailtaessa, ja suurin osa tapauksista liittyi miesten väliseen seksiin (Kuva). Seuraavana vuosikymmenenä heteroseksiin liittyvät tartunnat olivat jo yleisempiä ja Kaakkois-Aasia tartunta-alueena oli jo yhtä tavallinen kuin Afrikka.

Uuden vuosituhannen aikana heteroseksiin liittyvien tartuntojen osuus on entisestään suurentunut, ja Kaakkois-Aasia on vakiinnuttanut asemansa tavallisimpana tartunta-alueena. Lisäksi lähialuematkailuun liittyvät hiv-tartunnat ovat ohittaneet Afrikan tartunta-alueena. Vuosina 2000–2006 jo noin kaksi kolmasosaa kaikista suomalaisten ulkomailla saamista tartunnoista oli peräisin Kaakkois-Aasiasta ja Lähialueilta. Odotettavissa on, että lähialuematkailuun liittyvien tapausten osuus tartunnoista suurenee entisestään tulevina vuosina.

Kondomit mukaan matkalle

Matkailuun liittyvien seksitautien välttämiseksi jokaisen matkailijan tulisi pakata kondomit mukaan matkalle, riippumatta siitä mieltääkö itsensä seksituristiksi vai ei. Siitäkään ei olisi haittaa, että matkatoimistot ja lentoyhtiöt kertoisivat järkevällä tavalla asiakkailleen myös näistä riskeistä, vaikka tämän toteutuminen taitaakin olla toiveajattelua. Jos matkalla tulee otettua riskejä, hiv-testiin (ja muihinkin sukupuolitautitesteihin) tulisi hakeutua mahdollisimman nopeasti matkan jälkeen. Työterveyshuollossa tulisi käsitellä ulkomaan työkomennukselle lähtevien kanssa seksitautien riskejä siinä missä rokotuksia ja muita terveysasioita. Kohdemaan hiv-tilanne ja asianmukainen suojautuminen on vähintään yhtä tärkeää käydä läpi kuin paikallinen vesi- ja elintarvikehygienia.

Mika Salminen, johtaja HIV-yksikkö
KTL, Infektioepidemiologian osasto
mika.salminen(at)ktl.fi

Tilastot
1. KTL tartuntatautirekisteri: ww.ktl.fi/ttr: hiv/aids-tilastot
2. UNAIDS AIDS Epidemic update 2006

Kuvateksti Matkailuun liittyvät HIV-tartunnat 1980–2006 Suomessa, tartunta-alueet ja aikakaudet. Värilliset pylväät: Keltainen: *Länsimaat (Pohjois-Amerikka, Länsi- ja Etelä-Europpa, Pohjoismaat), Sininen: Afrikka, Turkoosi: Lähialueet (Venäjä ja Baltian maat), Valkoinen: Kaakkois-Aasia (Thaimaa, Vietnam, Kambodza, Myanmar/Burma, Laos), Musta: muut alueet. Yhtenäinen viiva: matkailuun liittyvät heteroseksitartunnat, poikkinainen viiva: matkailuun liittyvät miestenvälisen seksin tartunnat.