Publisher

National Public Health Institute

Länsimaissa viime vuosikymmeninä tapahtunutta epidemian kaltaista astman ja allergian lisääntymistä ei voida yksin selittää geneettisillä muutoksilla tai parantuneella diagnostiikalla. Allergioiden ja astman lisääntyminen liittyy samanaikaisesti elinympäristössämme tapahtuneisiin voimakkaisiin muutoksiin kuten kaupungistumiseen ja elintason nousuun. Viime vuosina on kertynyt tutkimustuloksia, jotka osoittavat, että mikrobialtistus voi muokata allergioiden syntyä.

Limakalvo ja iho muodostavat rajapinnan kehon onteloiden, kuten ruoansulatuskanavan, ja ympäristön välillä. Ehjän ja terveen limakalvon sekä ihon tehtävänä on estää vieraiden rakenteiden aiheuttamaa puolustusjärjestelmän stimulaatiota. Imetys tukee pienen lapsen suoliston limakalvon ja puolustusjärjestelmän tervettä kehitystä. Eläinmalleissa, mutta myös ihmisellä, on havaittu, että vieraiden allergeenien anto terveelle limakalvolle tai iholle aiheuttaa sietokyvyn eli toleranssin kehittymisen kohdattua allergeenia kohtaan.

Toleranssi kehittyy terveen henkilön iholla ja limakalvolla harmittomia ympäristön antigeeneja kohtaan, kuten hengitysteiden limakalvoilla esimerkiksi siitepölyä ja eläinpölyä kohtaan ja suolen limakalvolla ravinnon valkuaisaineita kohtaan. Toleranssin kehittyminen estää haitallisen tulehdusreaktion synnyn limakalvolla. Useat tutkimukset viittaavat siihen, että limakalvon bakteerikanta on keskeinen tekijä tämän terveen tasapainon muodostumisessa. Suoliston puolustusjärjestelmässä kehittyvää sietokykyä kutsutaan oraalitoleranssiksi, jolloin sietokyky kehittyy suun kautta kohdattua antigeenista rakennetta kohtaan. Eläinmalleissa on havaittu, että oraalitoleranssin kehittymisen edellytyksenä on ns. normaalifloora eli suolikanavan kolonisoituminen sellaisilla ympäristön mikrobeilla, jotka eivät aiheuta kudosvauriota. Toisaalta suolistoinfektioita aiheuttavat suolistomikrobit voivat puolestaan murtaa esimerkiksi ravintoaineita kohtaan syntyneen sietokyvyn.