Publisher

National Public Health Institute
Original page

asthma, endotoxins, environment, environmental health, farms, hypersensitivity, microbes, research , zygomycota

Julkaistu 20.12.2005

Altistuminen elinympäristön mikrobeille - yhteys allergioiden ja astman kehittymiseen

Tutkimusryhmä: Dos. Aino Nevalainen, FT Anne Hyvärinen, FT Helena Rintala, FT Olli Laine, FM Päivi Kärkkäinen, FYO Hanna Vehosmaa

Yhteistyötahot: Prof. Juha Pekkanen, FT Marjut Roponen, KTL, Ympäristöepidemiologian yksikkö; FT Teija Meklin, Teknia Oy; FM Lars Paulin, FM Miia Pitkäranta, Dos. Petri Auvinen, Helsingin yliopisto, Biotekniikan instituutti, Helsinki; Dos. Lennart Larsson, Lundin yliopisto, Lund, Ruotsi; PhD Stephen Vesper, PhD Richard Haugland, EPA, Cincinnati, Ohio, USA

Rahoittaja: Suomen Akatemia (107101, 111177), MELA, Yrjö Jahnssonin Säätiö, Juho Vainion Säätiö

Yhdyshenkilöt: Aino Nevalainen, Anne Hyvärinen

Astma ja allergia yleistyvät nopeasti kehittyneissä maissa, mutta yleistymiseen vaikuttavat riskitekijät ovat huonosti tunnettuja. Varhaislapsuudessa sairastettujen infektioiden ja elinympäristön kautta tapahtuvan mikrobialtistuksen on päätelty vaikuttavan suojaavasti astman ja allergian synnyssä. Maatalousympäristöjen mikrobisto on runsaampi kuin kaupunkiympäristöjen, ja maatiloilla asuvilla lapsilla on havaittu vähemmän atopiaa kuin muilla lapsilla. Suojaava vaikutus on lähinnä yhdistetty endotoksiinialtistukseen, eli gram-negatiivisiin bakteereihin, mutta uusimmat tulokset viittaavat siihen, että myös muut mikrobit ovat merkittäviä. Toisaalta on osoitettu myös mikrobialtistumisen haitallisia vaikutuksia terveydelle. Infektioiden lisäksi altistuminen korkeille bioaerosolipitoisuuksille aiheuttaa mm. allergista alveoliittia ja ODTS-oireyhtymää mm. maatalousympäristöissä. Huomattavasti alhaisemmat mikrobipitoisuudet homevaurioisissa rakennuksissa liittyvät moniin terveyshaittoihin. Elinympäristömme mikrobien toteaminen on aiemmin perustunut näytteiden viljelyyn. Uusia, kemiallisia ja DNA-pohjaisia tekniikoita hyödyntäen altistuminen voidaan mitata tarkemmin.

Tutkimuksen päätavoite on selvittää asuinympäristön mikrobialtistuminen yksityiskohtaisesti ja yhdistää altistumistieto henkilöistä saatavaan terveysinformaatioon. Tavoitteena on erityisesti selvittää mikrobialtistumisen merkitystä lapsuusiän allergian ja astman synnyssä. Hypoteesina esitetään, että maatiloilla ja kaupunkiasunnoissa tapahtuva mikrobialtistuminen eroavat toisistaan merkittävästi ja tällä on keskeinen merkitys yksilön varhaisen immuunivasteen kehittymisessä. Tavoitteena on selvittää myös muiden asuinympäristön tekijöiden kuten ilmaston, vuodenajan, rakennusteknisten tekijöiden ja asukkaiden toimintaan liittyvien tekijöiden vaikutus mikrobialtistukseen.

Tutkimusaineisto kerätään useiden laajojen kenttätutkimusten yhteydessä. Hanke liittyy syntymäkohorttitutkimukseen, joka tehdään 425 maatila-, maaseutu- ja kaupunkikodissa Suomessa ja 200 maatila- ja maaseutukodissa neljässä eurooppalaisessa maassa. Lisäksi aineistossa on mukana asunto- ja koulukohteita Suomesta ja USA:sta. Tutkimuskohteista kerätään huonepöly- ja ilmanäytteitä. Mikrobiyhteisöjen pitoisuudet ja -lajisto määritetään analysoimalla mikrobiryhmien kemiallisia markkereita (ergosteroli (sienet), muramiinihappo (bakteerit), 3-OH-rasvahapot (gram-negatiiviset bakteerit)) ja viljelemällä, PCR-määrityksillä joillekin bakteereille ja homesienelle sekä selvittämällä mikrobikoostumusta sekvensointi- ja DNA-sirutekniikalla.