Publisher

National Public Health Institute

Joka vuosi yli 150 suomalaista 15–24-vuotiasta kuolee tapaturmaisesti. Joka kolmannen nuoren kuoleman syynä on tapaturma. Liikennetapaturmat ovat nuorten yleisimpiä tapaturmia. Myös myrkytykset, jotka ovat seurausta erilaisten lääkeaineiden ja huumeiden nauttimisesta, ovat yleisiä.

Kuolemaan johtavat tapaturmat muodostavat vain murto-osan kaikista tapaturmista. Useimmiten tapaturmia seuraakin sairaalareissu. Yleisimpiä syitä nuorten loukkaantumisiin ovat liikennetapaturmat, urheilutapaturmat ja muut vapaa-ajan tapaturmat.

Nuorten tapaturmat lisääntyvät kesällä. Nuoria hukkuu eninten kesän lämpiminä kuukausina kesä- ja heinäkuussa. Myös moottoriliikennetapaturmat ovat yleisempiä vuoden lämpiminä kuukausina.

Nuoret ja riskikäyttäytyminen

Nuorten vapaa-aika kuluu paljolti oman kaveri- tai harrasteporukan kanssa. Ryhmässä nuoret ovat alttiita osallistumaan riskikäyttäytymiseen, jonka tiedetään olevan yhteydessä tapaturmiin.

Tyypillistä riskikäyttäytymistä on autolla kaahailu, humaltuneen kuskin kyytiin meno, itsetuhoinen tai väkivaltainen käytös ja osallistuminen riskialttiisiin urheilu- ja vapaa-ajan harrastuksiin. Ylipäätänsä runsas kertajuominen ja huumeiden käyttö on riskikäyttäytymistä. Kolmasosa tapaturmaista tapahtuu alkoholin vaikutuksen alaisena.

Nuoret ovat aikuisia taipuvaisempia puntaroimaan tapaturmien haittoja ja hyötyjä. Aikuinen kieltäytyy usein automaattisesti esimerkiksi humaltuneen kuskin kyydistä. Nuori taas saattaa spekuloida, jääkö hän ryhmän ulkopuolelle, jos kieltäytyy.

Nuori voi ottaa riskejä turvallisesti

Omien rajojen kokeilu on osa nuoruutta. Riskeistä ei tarvitsekaan täysin luopua, sen sijaan tärkeää on pystyä arvioimaan tilanteiden turvallisuutta. Tapaturmat ovat usein harkinnan puutteen seurausta.

EU:ssa on käynnissä AdRisk-projekti nuorten tapaturmien ehkäisemiseksi. Projektissa tapaturmien ehkäisyä lähestytään kokonaisvaltaisesti riskikäyttäytymisen kautta. Tavoitteena on vaikuttaa nuorten tilanteen arviointiin ja kykyyn kieltäytyä liian vaarallisesta toiminnasta. Tarkoituksena ei ole vähentää riskikäyttäytymistä sinänsä, vaan auttaa nuoria ottamaan riskejä turvallisemmin.

Nuorten tapaturmien ehkäisyssä tutkimusten mukaan tehokkaimpia keinoja on erilaisten lakien ja toimenpiteiden, kuten nopeusrajoitusten ja aluesuunnittelun, käyttöönotto. Yksinään ne eivät kuitenkaan riitä asenneilmapiirin muuttamiseen. Kasvatukselliset lähestymistavat täydentävät toimenpiteellisiä lähestymistapoja.