Publisher

National Public Health Institute
Original page

accidental falls, accidents, accidents at work, adult, babies, causes of death, child, child, preschool, drowning, poisoning, prevention of accidents, prophylaxis, suicide, traffic accidents, violence, young people

Julkaistu 4.1.2007

Tapaturmat ovat lasten ja nuorten yleisin kuolemansyy Suomessa. Suurin osa kuolemista aiheutuu liikenneonnettomuuksista ja hukkumisista. Nuorilla kolmanneksi yleisin syy ovat myrkytykset. Nuorille tapahtuu kaksi kertaa enemmän työtapaturmia kuin vanhemmille työntekijöille. Tapaturmia voidaan ehkäistä tehokkaasti puuttumalla sekä niihin johtaviin syihin kuten tuoteturvallisuuteen että vaikuttamalla asenteisiin.

Lasten tapaturmat

Lasten vakavat tapaturmat ovat viime vuosina vähentyneet Suomessa. Henkilövahinko-käsite (injury) sisältää tapaturmien lisäksi myös väkivallasta tai itsetuhoisesta käyttäytymisestä aiheutuneet vammautumiset. Vuonna 2005 henkilövahinkoihin kuoli 57 alle 15-vuotiasta lasta, joista kuusi väkivallan ja kaksi itsemurhan seurauksena. Lasten kuolemaan johtaneet tapaturmat aiheutuvat useimmiten liikenteestä ja hukkumisista. Ensimmäisinä elinvuosina lasten tapaturmat sattuvat lähes aina kotona ja kotipihalla. Elinpiirin laajentuessa tapaturmia sattuu myös liikunta- ja urheiluharrastuksissa.

Henkilövahinkoihin kuolleet 0-25-vuotiaat kuolemansyyn mukaan vuonna 2005

Ikäryhmä	Alle 1v.	1-4v.	5-9v.	10-14v.	15-19v.	20-24v.	Yhteensä
Hukkumiset	-	7	3	2	1	5	18
Itsemurha	-	-	-	2	29	72	103
Väkivalta	-	5	1	-	1	4	11
Myrkytykset	-	-	-	-	8	20	28
Vahingoittavat tapahtumat, tahallisuus	-	-	-	-	2	9	11
Kuljetustapaturmat	2	5	11	8	38	25	29
Tukehtumiset	-	3	-	2	-	1	7
Kaatumiset ja putoamiset	-	1	-	-	1	5	7
Muut tapaturmat	-	-	3	1	6	4	14
Yhteensä	2	21	18	15	86	145	288

Lasten tapaturmat ovat yleisimmin kaatumisia, putoamisia, vierasesineiden joutumista hengitysteihin, myrkytyksiä, palovammoja, sähköiskuja ja terävien esineiden aiheuttamia pistohaavoja. Suurin osa lasten sairaalassa hoidetuista tapaturmista kohdistuu pään alueelle. Tapaturman altistustekijöinä lapsilla ovat muun muassa kokemattomuus ja tarve oppia uusia taitoja, lapselle sopimattomat tuotteet sekä aikuisten valvonnan ja opastuksen puute.

Kouluikäisten tapaturmia sattuu eniten vapaa-ajalla, toiseksi eniten kouluajalla. Liikuntatunnit ja välitunnit ovat tapaturma-altista aikaa. Koulussa sattuvat vammat ovat pääosin lieviä: ruhjeita, avohaavoja, mustelmia, kuhmuja, nyrjähdyksiä tai venähdyksiä. Arvion mukaan joka kymmenes peruskouluikäinen joutuu tapaturmaan kouluvuoden aikana ja 8 % tapaturmista johtaa ainakin yhden vuorokauden mittaiseen sairaalahoitojaksoon.

Nuorten tapaturmat

Vuonna 2005 15–24-vuotiaista nuorista 125 kuoli tapaturman, 101 itsemurhan ja viisi väkivallan seurauksena (taulukko). Tapaturmaisista kuolemista yleisimpiä olivat kuljetustapaturmat, toiseksi yleisimpiä hukkumistapaturmat ja kolmanneksi yleisimpiä olivat myrkytystapaturmat, jotka olivat pääasiassa huumausaine- tai lääkeainemyrkytyksiä. Alkoholin käyttö altistaa tapaturmille, yli kolmasosa tapaturmiin kuolleista nuorista oli päihdyksissä tapaturman sattuessa.

Euroopassa kaikista nuorten kuolemista 65 % on tapaturmaisia ja väkivaltaisia kuolemia ja ne myös aiheuttavat suurimman osan nuorten sairaalakäynneistä. Tieliikenneonnettomuudet, urheilu- ja vapaa-ajan tapaturmat, väkivalta, työtapaturmat ja itsemurhat ovat suurimmat syyt nuorten kuolleisuuteen Euroopassa. Nuorille tapahtuu kaksi kertaa niin paljon työtapaturmia kuin vanhemmille ikäryhmille; heille myös tapahtuu moninkertaisesti tieliikennetapaturmia ajokilometreihin nähden. Myös päihtyneiden osuus tieliikennetapaturmista on suurempi kuin vanhemmilla ikäryhmillä. Nuorten kuolleisuus tapaturmiin on huomattavasti korkeampaa (52/100 000) kuin koko väestön (34,6/100 000). Nuorten kuolleisuus itsemurhiin ja väkivaltaan on jonkin verran korkeampaa kuin koko väestön kuolleisuus.

Suomalaisten 15–24-vuotiaiden nuorten tapaturmakuolleisuus on eurooppalaista keskitasoa (kuvio), samoin kuin väkivaltakuolleisuus. Sen sijaan suomalaisnuoret kuolevat useammin tapaturmaisiin myrkytyksiin ja hukkumisiin sekä itsemurhiin kuin muiden EU-maiden nuoret.

Tapaturmat ovat ehkäistävissä

Suuri osa lasten ja nuorten tapaturmista voidaan ehkäistä. Rakenteellisia ratkaisuja ovat esimerkiksi tuoteturvallisuus, ympäristön turvallisuus, erilaiset säännöt ja lainsäädännölliset toimet. Rakenteelliset ratkaisut eivät kuitenkaan yksin riitä, tarvitaan myös asenteisiin ja käyttäytymiseen vaikuttamista. Näitä tekijöitä ovat muun muassa turvallisten taitojen ja toimintamallien oppiminen kasvatuksen, kampanjoiden ja koulutuksen avulla. Tehokkainta on toteuttaa samanaikaisesti useita, sekä rakenteellisia että kasvatuksellisia, ehkäisykeinoja.

Meri Paavola, projektipäällikkö
Heli Kumpula, tutkija
KTL, Koti- ja vapaa ajan tapaturmien ehkäisyn yksikkö
Etunimi.sukunimi@ktl.fi

Kirjallisuutta

1. Child and adolescent injury prevention: A WHO plan of action 2006–2015. WHO Geneva 2006.
2. Kuolemansyyt 2002. Tilastokeskus. Helsinki 2003.
3. Kuolemansyyt 2004. Tilastokeskus. Helsinki 2005.
4. Tapaturmaportaali. http://ww.ktl.fi/tapaturmat (viitattu 14.11.2006)
5. Turvallisesti kotona ja vapaa-aikana. Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn tavoiteohjelma vuosille 2007-2012. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2006:24.

Kuvio 1. 15–24-vuotiaiden kuolleisuus (1/100 000) tapaturmiin Euroopassa vuonna 2001.