Ohita navigaatiot ja siirry sisältöön

tervesuomi.fi

Apunavigaatio

Apunavigaatio

(tidningsartikel)

Isorokkorokotetutkimusta käsityönä

  • Hyryläinen, Marja
Julkaistu 25.2.2004

Isorokkorokotetutkimusta käsityönä

 

Tutkijahaastattelussa Elsa Piehl:
Isorokkorokotetutkimusta "käsityönä"

Marja Hyryläinen
KTL, Kansanterveys-lehti
marja.hyrylainen@ktl.fi

Kansanterveyslaitoksesta vuonna 1996 eläkkeelle jäänyt Elsa Piehl on pyydetty väliaikaisesti takaisin töihin. Helmikuun alussa työnsä isorokkorokotetutkimuksen parissa aloittanut Piehl tuuraa sairaslomalla olevaa Seija Salmea. Yhtä aikaa KTL:lle tulleet Piehl ja Salmi ovat ainoat suomalaiset, jotka osaavat isorokkorokotteen tutkimukseen ja valmistukseen liittyvät vanhat menetelmät hyvin.

Isorokkorokotteen valmistus Kansanterveyslaitoksessa loppui vuonna 1978 kun taudin todettiin hävinneen maailmasta. Sen jälkeen isorokkorokotetutkimusta ei ole Suomessa tarvinnut tehdä ennen kuin nyt 25 vuotta myöhemmin kun muutamat maat haluavat selvyyden isorokkorokotteidensa tehosta tautia vastaan. Arvatenkin bioaseuhan pelosta johtuen Maailman terveysjärjestö WHO on kerännyt näytteet vanhoista ja uusista isorokkorokotteista ja lähettänyt nämä nimettöminä tutkittaviksi kymmenen maan asiantuntijalaitoksiin. Yksi laitoksista on KTL, jossa rokotetutkimuksen vanhalla menetelmällä tehtävää laboratorio-osuutta hoitaa nyt Elsa Piehl.

Kuusi vuotta sitten eläkkeelle jäänyt tutkimusapulainen Elsa Piehl (71 v.) sai koulutuksensa työpaikoilla. Ennen Kansanterveyslaitosta hän ehti työskennellä muun muassa Helsingin yliopiston ja Helsingin yliopistollisen keskussairaalan laboratorioissa. Elsa ajautui alalle osin sukulaistensa esimerkistä moni heistä oli työssä laboratoriossa. KTL:n virusrokotelaboratoriossa , joka nykyisin kuuluu infektioepidemiologian osastoon, Elsa työskenteli eri rokotteiden parissa yli 20 vuotta.
 

Rokotteen valmistus

Isorokkorokotteen kylmäkuivaus WHO:n isorokon hävityksessä käytettäväksi alkoi Kansanterveyslaitoksessa heti Piehlin tultua taloon 1974. Kotimaassa käytettiin edelleen liuosmuodossa olevaa isorokkorokotetta, joka tehtiin vasikan iholla. Nukutetun vasikan iholle istutettiin niin sanottu ymppi, eli rokotevirus, jonka annettiin vaikuttaa muutaman päivän. Maanantaina istutettu virus oli perjantaihin mennessä muodostanut vasikan iholle rokon. Tämä kerättiin talteen, puhdistettiin ja jaettiin laimennettuna ampulleihin. Erä rokotetta oli valmis. Elsa Piehlin mukaan työ rokotteiden parissa oli hänen aikanaan yksinkertaista käsityötä, nykyään käytössä ovat uudenaikaisemmat menetelmät. 
 

Taas tarpeen

Nyt tätä yksinkertaista käsityötä kuitenkin taas tarvitaan, kun WHO:n koordinoima tutkimushanke on käynnistynyt. Yksi tutkimushankkeen päämääristä on verrata vanhaa uudempaan menetelmään rokotteiden tehonmäärityksessä. KTL on yksi harvoista rokotteiden tehoa tutkivista laitoksista, missä sitä tutkitaan hedelmöitettyjä kananmunia käyttäen. Käytännössä Elsa Piehl tiputtaa laimennettua rokotetta kananmunan sikiökalvolle. Kaksi päivää myöhemmin siinä muodostuneet tyypilliset leesiot (pockit) voidaan laskea ja siten määrittää rokotteen teho.

Sen lisäksi, että tähän asti vain Elsa ja Seija ovat osanneet isorokkorokotetutkimuksen laboratorio-menetelmät, on muitakin syitä miksi useat muut eivät tähän työhön pysty: monia nuorempia ei ole koskaan rokotettu isorokkoa vastaan, eikä heillä siten ole suojaakaan sitä vastaan. Elsa Piehlin tehdessä töitä isorokkorokotteen parissa 1970-luvulla, hänet rokotettiin vuosittain isorokkoa vastaan, jotta hänen vastustuskykynsä säilyisi koko ajan. 
 

Rokotteiden tehokkuus

Kyseessä olevan tutkimuksen tarkoituksena on verrata vanhaa (kananmunan sikiökalvolla tehtävää) ja uudempaa (soluviljelmiä käyttävää) metodia rokotteiden toimivuutta määritettäessä. Tutkimus on onnistunut hyvin ja siitä vastaavan erikoistutkija Irja Davidkinin mukaan näyttäisi siltä, että suomalainen rokote on tehokuuudeltaan samaa tasoa kuin useimmat muut testattavat rokotteet.
 

Kuin kala vedessä

Elsa Piehlin työkaverit kertovat hänen tulleen kuuden vuoden tauon jälkeen töihin kuin viikon lomalta. Piehlin itsensä mielestä muutamat uudet laitteet ja tavaroiden uudet säilytyspaikat hidastivat alussa työtä, mutta nyt se sujuu jo entiseen malliin. Elsan työ KTL:llä jatkunee vielä muutaman viikon ja sitten onkin edessä taas sopeutuminen eläkeläisen arkeen. Jotta Elsa Piehlin ja Seija Salmen tietotaito isorokkorokotetutkimukseen liittyvistä menetelmistä ei katoaisi, Piehlin töitä seuraa ja opettelee myös hänen nuorempi työtoverinsa.
 
Lehden aineistoa lainattaessa lähde on aina mainittava.
Takaisin sisällysluetteloon
© TerveSuomi.fi 2008About us