Apunavigaatio
Valohoidot
Valohoidot
VALOHOIDOT 
Kirkasvalo
Kirkasvalohoito otettiin käyttöön vuonna 1980. Kirkasvalohoitoa on käytetty kaamos- masennuksen, sitä lievemmän kaamosoireilun ja uni-valverytmin häiriöiden aiheuttamien oireiden hoitoon. Kirkasvalohoidon vaikutukset eivät edellytä näköaistimusta eli valon näkemistä hoidon aikana. Jotta valo vaikuttaisi mahdollisimman tehokkaasti sisäisen kellon hermosoluihin, silmät tulee kuitenkin pitää auki, eikä niitä suojata hoidon aikana. Valon on tultava kasvoille ja päästävä verkkokalvolle asti. Myös sokeat henkilöt voivat saada apua kirkasvalohoidosta, jos sokeutuminen ei ole aiheutunut sellaisesta syystä, joka on vaurioittanut näköhermosta erillistä, verkkokalvolta sisäiseen kelloon kulkevaa hermorataa.
Sarastusvalohoito
Sarastusvalohoito tarkoittaa päivän valkenemista jäljittelevän valon käyttöä hoitokeinona. Sarastusvalohoito otettiin käyttöön vuonna 1989, ja sen käyttöaiheet ovat samat kuin kirkasvalohoidossa. Sarastusvalohoidosta on toistaiseksi vasta vähän tieteellisiä tutkimuksia, ja tuloksia sen tehosta voidaan pitää ainoastaan alustavina, joskin lupaavina. Sarastusvalohoito annetaan henkilölle tämän nukkuessa siten, että vuoteen päätyyn sijoitettu hoitolaite alkaa vähitellen kirkastua ohjelmoidun aikataulun mukaan, minkä seurauksena valo vähitellen herättää henkilön.
Kuituvalohoito
Kuituvalohoito tarkoittaa optisilla kuiduilla ihon pinnalle johdetun valon käyttöä hoitokeinona. Menetelmä on otettu tutkimuskäyttöön vuonna 1998 ja soveltunee lähinnä uni-valverytmin häiriöiden hoitoon. Näihin alustaviin tuloksiin on syytä vielä suhtautua varauksella. Se, vaikuttaako kuituvalohoito tahdistamalla kehon perifeerisiä kelloja, on edelleen epäselvää. Selvää on, että kuituvalohoito ei vaikuta samaa hermoreittiä pitkin kuin kirkasvalohoito. Kuituvalohoito voidaan antaa potilaan joko nukkuessa tai ollessa valveilla.