Publisher

National Public Health Institute

Kansanterveyslaitoksen tieteellisen neuvoston tehtävänä on edistää laitoksen ja sen sidosryhmien välistä yhteistyötä. Neuvosto kokoontuu kahdesta kolmeen kertaa vuodessa.

Tieteelliseen neuvostoon kuuluvat apulaiskaupunginjohtaja Kaija Hartiala, ylijohtaja Tuula Honkanen-Buzalski, pääjohtaja Lea Kauppi, professori Markku Laakso, ylilääkäri Matti Liukko, johtaja Tapani Melkas, ylilääkäri Kati Myllymäki, ylilääkäri Markku Puro, osastonjohtaja Hilkka Riihimäki, professori Mart Saarma, tutkimusprofessori Hans Söderlund, johtaja Sirpa Taskinen, professori Ville Valtonen ja toiminnanjohtaja Mika Pyykkö. Tieteellisen neuvoston puheenjohtajana toimii kansleri Kari Raivio Helsingin yliopistosta. KTL:n puolesta mukana ovat pääjohtaja Pekka Puska ja neuvoston sihteerinä toimiva hallintojohtaja Jaakko Penttinen. Myös KTL:n osastojen johtajat ovat läsnä neuvoston kokouksissa.

Raivio tyytyväinen KTL:n tasoon

KTL:n tieteellisen neuvoston puheenjohtaja, kansleri Kari Raivio arvioi laadun ylläpitämisen olevan KTL:n tärkeimpiä haasteita tieteellisen neuvoston näkökulmasta. ”KTL:n tutkimus on objektiivisten mittarien mukaan kansainvälisesti korkeatasoista. Laadun kohottaminen ei siis ole ongelma, vaan sen ylläpitäminen. Tässä suhteessa joudutaan miettimään priorisointeja, sillä laitos tulee todennäköisesti saamaan uusia tehtäviä ja myös itse suuntaamaan tutkimustaan aktuellien kansanterveyden ja tutkimuskentän kehityskulkujen mukaisesti. Koska resurssit ovat rajalliset, niiden viisas ohjaus on johdon keskeinen tehtävä. Toinen iso kysymys on se, kuinka olemassa oleva ja karttuva tieto kansanterveyden taustatekijöistä sekä hyvän elämän edellytyksistä saadaan vietyä ihmisten jokapäiväisen käyttäytymisen tasolle. Tässä ei tieteellinen osaaminen ja asiantuntemus riitä, vaan tarvitaan tehokasta viestintää, jopa markkinoinnin keinoja”, hän sanoo.

Kari Raivio pitää KTL:n ja yliopistojen välistä yhteistyötä hedelmällisenä molempien kannalta. Hänen mukaansa ”yliopistojen päätehtävä on perustutkimus, valtion sektoritutkimuslaitosten taas soveltava tutkimus. Raja on kuin veteen piirretty viiva, eikä sitä kannata liikaa etsiskellä, vaan toimia yhdessä nimenomaan tuossa välimaastossa. Yliopisto voi tuoda monipuolista metodiosaamista ja monitieteisyyttä KTL:n hyväksi, ja toisaalta KTL:n pätevät tutkijat voivat osallistua paitsi yhteisiin tutkimushankkeisiin niin myös opetukseen, mielellään jo perustutkintovaiheessa (esim. gradutyöt) mutta varsinkin tutkijankoulutusvaiheessa. Hyöty on molemminpuolinen ja sitä voidaan saada lisää muun muassa yhteisten tutkimushankkeiden, jaettujen virkojen, informaatiopalvelujen sekä isojen laitehankintojen osalta.”

KTL:n tieteellinen neuvosto kokoontuu seuraavan kerran 13.12.2004.

Marja Hyryläinen
KTL, Kansanterveys-lehti