Publisher

National Public Health Institute

Lasten vaikeat invasiiviset bakteeritaudit, lähinnä meningiitti ja bakteremia tai sepsis, ovat maassamme edelleen harvinaisia. Haemophilus influenzae kapselityyppi b (Hib)-rokote on paitsi käytännössä hävittänyt invasiiviset hemofilustaudit (kuva 1) myös osaltaan laskenut likvor- ja veriviljelypositiivisten löydösten määrää. Pelko siitä, että invasiivisten pneumokokkitautien määrä lisääntyisi Hib-rokotusten myötä, ei näytä toteutuneen. Kun meningokokkiepidemioitakaan ei ole ollut, on tilanne Suomessa rauhallinen.

Bakteeriperäisiä meningiittejä todetaan alle 15-vuotiailla lapsilla keskimäärin yksi viikossa, reilut 50 vuodessa. Vuonna 2004 positiivisia likvorin bakteerilöydöksiä oli 54, joista tavallisimmat olivat pneumokokki (Streptococcus pneumoniae) (10 tapausta) ja B-ryhmän streptokokki (GBS, Streptococcus agalactiae) (10) ja kolmantena meningokokki (Neisseria meningitidis) (8). Haemophilus influenzae tyyppi b (Hib) ei löytynyt likvorista kertaakaan. Lasten likvorin tavallisin bakteerilöydös on 1990-luvun puolivälistä lähtien ollut meningokokki. Viime vuonna niitä oli kuitenkin vain kahdeksan tapausta (men B, 7 tapausta ja men C, yksi tapaus). Myös vuonna 2003 pneumokokki löytyi likvorista kaksi kertaa useammin (13 tapausta) kuin meningokokki (6). Staphylococcus aureus löytyi likvorista neljällä lapsella. Likvorin koagulaasinegatiivisia stafylokokkilöydöksiä oli 13 tapausta; näistä 7 Staphylococcus epidermidistä, joista osa lienee kontaminaatiolöydöksiä. Jokin enterobakteerilaji löytyi alle 15-vuotiaan likvorista kahdesti ja enterokokki kolme kertaa vuoden 2004 aikana.

GBS-löydökset (10 tapausta) olivat kaikki odotetusti alle 1-vuotiailla lapsilla ja yhtä lukuun ottamatta alle 2 kuukauden ikäisillä. GBS-meningiittien määrä oli kuitenkin viime vuonna alkaneen vuosituhannen korkein. Aiemmin GBS on löytynyt likvorista vain 1-5 kertaa vuodessa. Likvornäytteiden kokonaismäärä seuranta-aikana ei ole tiedossa, joten näytteenottoaktiviteetin lisääntyminen on voinut osaltaan vaikuttaa löydösten määrään. Kyse ei siis välttämättä ole ’late-onset’ GBS-meningiitin lisääntyneestä ilmaantuvuudesta. Tähän viittaisi myös se, että veriviljelyissä GBS-löydösten määrä on pysynyt melko vakiona 2000 luvun alusta lähtien, 38- 4 löydöstä vuodessa. E.coli-meningiitti on nykyään harvinaisuus: se löytyi imeväisikäisen likvorista viime vuonna kahdesti, Serratia ja Klebsiella molemmat kerran.

Veriviljelypositiivisten tapausten lukumäärä alle 15-vuotiailla lapsilla on 10 vuoden seuranta-aikana ollut vuosittain yli 550 tapausta, siis kymmenkertainen likvorlöydöksiin verrattuna. Vuonna 2004 veriviljelylöydöksiä oli ennätykselliset 636. Aiemmin löydöksiä on ollut yli kuusisataa vain vuonna 2002, jolloin positiivisten veriviljelyiden määrä oli 626. Tavallisin löydös oli tyypillisesti sairaalassa pitkään hoidetuilta löytyvä bakteeri Staphylococcus epidermidis. Tälle bakteerille altistavat tehohoitoon liittyvät toimenpiteet, erityisesti pitkään elimistössä pidettävät kanyylit ja vierasesineet. Vuonna 2004 näitä löydöksiä oli 135, edellisvuonna 91. Vuosina 1995-2000 S. epidermidis löytyi verestä 75-106 kertaa. Näiden löydösten kliinisen merkityksen arviointi on vaikeaa ja siksi osa ilmoitetuista löydöksistä lienee kontaminaatioita.

Muut yleisimmät veriviljelylöydökset (kuva 2) viime vuonna olivat pneumokokki (116 tapausta), joista valtaosa (82) löytyi sen aiheuttamille taudeille tyypillisessä 1-5 -vuotiaiden ikäryhmässä. Invasiivisten pneumokokkitautien määrä ei ole seuranta-aikana lisääntynyt. Staphylococcus aureus (91 tapausta) oli vallitseva verilöydös 6-14 -vuotiaiden ikäryhmässä (41). E.coli (52 tapausta) tavanomainen urosepsisten aiheuttaja. GBS (44 tapausta) on tyypillisesti äidin synnytyskanavasta lapseen tarttuva bakteeri, jotka löytyivät tyypillisesti lähes yksinomaan alle 2-kuukauden ikäisiltä lapsilta (41 tapausta).

Meningokokkeja eristettiin verestä seitsemän kertaa, näistä neljä alle 1-vuotiailla. Veri- ja likvor-löydökset yhteen laskettuna meningokokin aiheuttamia invasiivisia infektioita oli vuonna 2004 yhteensä 14 lapsella. Pseudomonas aeruginosa löydöksiä oli yhteensä koko maassa seitsemän, muita gram-negatiivisia sauvoja löydettiin yksittäisiä tapauksia eri ikäryhmissä. Streptococcus pyogenes löytyi verestä vuonna 2004 vain kuudesti, kun aiempina vuosina niitä on löytynyt noin kaksinkertainen määrä. Kapselillisia hemofiluksia ei vuonna 2004 löydetty yhtään.

Kuva 1. Haemophilus influenzae tyyppi b (Hib) -rokotteen käyttöönotto hävitti invasiiviset hemofilustaudit Suomesta.

Kuva2. Alle 15-vuotiaiden tavallisimmat veriviljelylöydökset v. 2004 (ei sisällä koagulaasinegatiivisia stafylokokkeja).

Tea Nieminen
KTL, infektioepidemiologian osasto