Publisher

Savonia-amk / Terveysala Kuopio

Rentoutumisen taito ja oikea hengittäminen valmentavat odottavaa äitiä kestämään lapsen syntymään liittyvän rasituksen ja kivun. Vaikka hengitys on osittain tiedostamatonta toimintaa, sitä voi myös tietoisesti ohjata. Hengitysharjoitukset ja kehon rentoutuminen virkistävät usein enemmän kuin nukkuminen. Myös rentoutumista ja oikeaa hengitystä on harjoiteltava aivan samoin kuin kaikkia muitakin taitoja. Artikkeli sisältää useita valokuvia rentoutumisasennoista.

Pieni lapsi hengittää luontaisesti normaalia, syvää hengitystä, mutta monet aikuiset ovat kadottaneet tuon taidon, jolloin hengityksestä on tullut lyhyttä ja pinnallista. Pelko, ahdistus ja kipu muuttavat hengityksen mekaniikkaa ja kahlitsevat usein vatsalihasten ja pallean toimintaa.

Vaikka hengitys on osittain tiedostamatonta toimintaa, sitä voi myös tietoisesti ohjata. Voimme vaikuttaa esimerkiksi hengityksen tiheyteen ja syvyyteen. Koska hengitys mukautuu kehon asentoon, liikkeisiin ja fyysiseen kuormitukseen, ovat hengittämisen ja oman kehon rentoutumisen hallinta tärkeitä taitoja koko elämän aikana erilaisissa tilanteissa.

Sisäänhengitysvaiheessa pallea, rintakehän lihakset ja selkälihakset supistuvat aktiivisesti, kun taas vatsa- ja vatsanpohjan lihakset rentoutuvat. Kylkiluut avautuvat alhaalta ylöspäin aina solisluihin saakka. Uloshengityksen aikana pallea nousee ylös ja vatsa painuu takaisin sisään. Tätä hengitystä kutsutaan pallea- tai vatsahengitykseksi.

Kun opettelet rentoutumaan ja hengittämään oikein, tiedosta ensin, miten nyt hengität. Harjoitusasento voi olla hyvä istuma-asento selkä ojentuneena. Voit myös seisoa, maata selällään tai kyljellään. Tyynyillä voit tukea asentoa niin, että se tuntuu mukavalta ja rennolta.

Seuraa hengityksen liikettä jonkin aikaa. Hengitä sisään nenän kautta ja ulos suun kautta. Vie kämmenet vatsan ympärille ja tunnustele vatsan alueen laajenemista sisäänhengityksen aikana, jolloin rintakehä laajenee. Uloshengityksen aikana vatsan alue painuu alas.

Jatka näin muutama minuutti syventäen hengitystä vähitellen. Kiinnitä huomio pieneen taukoon jokaisen uloshengityksen jälkeen ennen seuraavaa sisäänhengitystä. Kun harjoittelet hengitystä päivittäin, lapsuudesta tuttu hengitys palautuu vähitellen itsestään, ja pystyt kehittämään rentoutumisen taidon, kun olet jännittynyt.

Vatsan kasvaessa pallean liikkeet vähentyvät, ja äidin pitää hengittää syvempään. Se parantaa hapen ja hiilidioksidin vaihtumista keuhkoissa.

Rentoutumisen taito ja oikea hengittäminen valmentavat odottavaa äitiä kestämään lapsen syntymään liittyvän rasituksen ja kivun. Synnytyksen eri vaiheissa voidaan tarvita erityistä huomiota hengitystekniikkaan ja tällaisissa tilanteissa hoitaja ohjaa hengityksen hallinnassa. Rentoutumista ja oikeaa hengitystä on harjoiteltava aivan samoin kuin kaikkia muitakin taitoja.

Harjoitukset kannattaa aloittaa hyvissä ajoin etukäteen, jolloin niistä tulee luonnollisia reagointitapoja. Ajatusten keskittäminen hengitykseen auttaa myöhemmin vähentämään levottomuutta synnytyksessä ja helpottaa supistusten kivuliaisuutta. Hengitysharjoitukset ja kehon rentoutuminen virkistävät usein enemmän kuin nukkuminen.

Hengityksen tiedostaminen kuuluu olennaisena osana kaikkiin liikkeisiin. Esimerkiksi liikuntasuorituksissa, venyttelyissä, lihaskunnon harjoittelussa, kotitöitä tehdessä ja nostamisessa uloshengitystä voidaan tehostaa käyttämällä aktiivisesti vatsalihaksia.

Rentoutumisen ja hengityksen harjoitusta voi tehostaa kuuntelemalla miellyttävää musiikkia.

Kun istut, makaat selällään tai kyljellään, kannattaa apuna käyttää tyynyjä rentoutuneen asennon löytämiseksi.

Lähteet

• Borelius M.1995 Olet synnyttänyt-huolehdi itsestäsi.WSOY
• Hämäläinen H.1997: Raskauteen liittyvä lantiorenkaan kiputila. Suomen Lääkärilehti 6/1997 vsk 52
• Östgaard H:1997 Lumbal smärta och bäckensmärta. Läkartidningen volym 94 nr 4.1997
• Vesterinen R.1987:Vähennä selkäsi kuormitusta.Lääkintävoimistelija 5/1987
• Korhonen M.1992 Raskaus ja jooga.Kustannusosakeyhtiö Tammi.Helsinki
• Stoppard,M.1994 Vauva: Hedelmöitys.Raskaus.Syntymä. Jyväskylä
• Rehunen S.1997.Nainen,terveys ja liikunta;raskaus,tupakointi.Teoksessa Terveys ja liikunta.VK-Kustannus Oy,Jyväskylä
• Carpente M.1994.Physical Activity, Fitness, and Health of the Pregnant Mother and Fetus.Teoksessa Bouchard C,Shephard R, Stephens :Physical Activity,Fitness and Health.1994
• Fagerström Å.1999. Gravidas ryggont förbryllar fortfarande forskarna.Sjukgymnasten 3/1999
• Balaskas J.1998 Mammajumppaa.suom.Kirsi Tanner.WSOY.Porvoo
• Carlson P:Töj korta ock stärk svaga.Sjukgymnasten 6-7/1993
• Polden M,Mantle J.1994. Physiotherapy in Obstetrics and Gynaecology.London
• Carlson P:Träning av gravida stääer i bäcken. Sjukgymnasten 6-7/1993
• Grahn B. Damber M-G.1994: Ländryggsbesvär hos gravida-behovet av ökade kunskaper stort.Läkartidningen volum91 nr10.1994
• The Health Education Authority.1994. The Pregnancy Book.A complete Guide to pregnancy,childbirth and the first few weeks with a new baby.Lontoo.
• Sihvola S.1987. Odottava äiti reippaasti lenkkipolulle. Lääkintävoimistelija 5/1987
• Hartikainen A-L,Tuomivaara L,Puistola U,Lang L.: 1995. Koko nainen-raskaus,seksi,sairaudet. WSOY;Porvoo