Apunavigaatio
Leivänmurupolku
- Topic areas
- Conditions and symptoms
- conditions
- eye diseases
- Topic areas
- Conditions and symptoms
- conditions
- eye diseases
eye diseases
- (retinopatia) (3)
- vision disorders (5)
Punainen silmä
Silmän tai silmien punoitus on varsin yleinen oire, jonka taustalla voi olla lukuisia syitä. Itse punotus on seurausta verisuonten laajentumisesta tai verenvuodosta. Silmän valkoista osaa suojaavan sidekalvon punoitus on yleisin oire, jonka syykin on usein melko ilmeinen. Pelkkä sidekalvon punoitus ilman ärsytystä tai kipua on monelle tuttua valvomisen, pitkään jatkuneen lähityön tai alkoholin käytön jälkeen tahi silmien kuivumisen vuoksi. Sidekalvon punotuksen voi myös aiheuttaa viruksen tai bakteerin aiheuttama sidekalvon tulehdus, silmään joutunut rikka, joka ärsyttää sidekalvoa, allergia, ultraviolettivalo tai kemiallinen ärsytys. Tulehdukseen liittyy usein silmän kutinaa, vetistystä, kirvelyä tai roskantunnetta, ja silmä voi rähmiä. Tulehdus voi olla tois- tai molemminpuolinen. Allerginen sidekalvotulehdus on yleensä helposti tunnistettavissa, jos se liittyy selvästi esimerkiksi siitepölyaikaan tai tiettyjen eläinten läheisyydessä oleskeluun.
Värinäön häiriöt
Normaalin silmän verkkokalvossa on kolmenlaisia tappisoluja, jotka reagoivat eriväriseen valoon: siniseen, vihreään ja punaiseen. Ne tekevät mahdolliseksi kaikkien eri värien ja niiden sävyjen erottamisen. Synnynnäisessä värinäön häiriössä yksi tai useampi tappityyppi toimii puutteellisesti, mikä aiheuttaa vaikeuksia värien erottamisessa. Tällöin puhutaan värinäön heikkoudesta ja ääritapauksessa värisokeudesta, vaikka ainoastaan harvinainen kaikkien tappityyppien puutos aiheuttaa täydellisen värinäön puutteen, jolloin henkilö erottaa vain mustaa, valkoista ja harmaan sävyjä.
MS-tauti (multippeliskleroosi)
MS-tauti on yleisin nuorten aikuisten keskushermoston sairaus. Suomessa sitä sairastaa 7 000 henkilöä. MS-tautia on naisilla lähes kaksi kertaa enemmän kuin miehillä, yleisin sairastumisikä on noin 30 vuotta. Sairauden syytä ei tunneta. Epäillään, että lapsuudessa sairastetut virusinfektiot aiheuttaisivat sairauden myöhemmällä iällä, mutta tästä tiedot ovat vähäiset. Perintötekijöillä on osuutta, sillä suomalaisten MS-potilaiden sisaruksilla on 25-kertainen vaara sairastua tautiin.
Migreeni
Migreeni on kohtauksellista päänsärkyä aiheuttava sairaus, joka johtuu periytyvästä häiriöstä aivorungon hermotumakkeissa. Sitä esiintyy yhdellä kymmenestä aikuisesta, enemmän naisilla kuin miehillä.
Näkemisen häiriöt lapsilla
Vastasyntyneen näkökyky heti syntymän jälkeen on melko huono mutta kehittyy nopeasti, ja kahden viikon ikäisenä lapsi havaitsee jo edessä ja lähellä olevia esineitä. Kahden kolmen kuukauden iässä lapsi osaa jo luoda katseyhteyden ja pystyy seuraamaan silmillään edessään liikkuvaa esinettä. Puolen vuoden ikään menneessä hän katselee käsiään ja tunnistaa tutut esineet jo matkan päästä. Kymmeneen ikäkuukauteen mennessä vauva havaitsee helposti sivulta tulevan liikkeen ja yrittää nyppiä lattialla olevia roskia. Vuoden ikäinen lapsi huomaa jo 5 mm:n läpimittaisen esineen lattialla, ja 3
Ultraviolettisäteily (UV) ja sen vaikutus ihmiseen
Ultraviolettisäteily (UV), jonka aallonpituus on 100
Näköhäiriöt
Näön häiriöitä voi liittyä lukuisiin sairauksiin, jotka vaikuttavat valon taittumiseen tai silmän näkemiseen osallistuviin rakenteisiin kuten verkkokalvoon, näköhermoon tai aivoissa sijaitsevaan näköaivokuoreen. Joihinkin mielen häiriöihin liittyy myös näköharhoja.
Raskaudenaikaisia häiriöitä - raskausmyrkytys eli pre eklampsia
Raskausmyrkytystä esiintyy useimmin ensisynnyttäjillä sekä nuorilla ja vanhoilla synnyttäjillä. Äidin krooniset sairaudet ja monisikiöinen raskaus altistavat taudin kehittymiselle. Tavallisimmin raskausmyrkytys ilmaantuu viimeisen raskauskolmanneksen aikana ja alkaa turvotuksilla. Verenpaineen nousu ja valkuaisen erittyminen virtsaan ovat raskausmyrkytyksen merkkejä. Synnytys on tehokkain hoito tilanteessa.
Diabetes (sokeritauti)
Diabeteksen määritelmänä on, että "verensokeri" eli veriplasman glukoosipitoisuus on pysyvästi yön paaston jälkeen 7,0 mmol/l tai sitä suurempi. Normaalin verensokerin yläraja on 6,0 mmol/l. Jos paastoverensokeri on 6,1
Hoitosuositukset
Diabetesliitto on julkaissut terveydenhuollon ammattihenkilöstölle suunnattuja hoitosuosituksia. Niiden tarkoitus on edistää tuoreimpiin tutkimustuloksiin perustuvaa hoitoa ja yhtenäistää hoitokäytäntöjä eri puolilla maata. Diabetesliiton lääkärineuvosto valvoo suositusten ajanmukaisuutta ja esittää tarvittaessa uuden hoitosuositustyöryhmän nimeämistä ja ehdottaa jäsenet työryhmään.