Publisher

Savonia-amk / Terveysala Kuopio

Raskausmyrkytystä esiintyy useimmin ensisynnyttäjillä sekä nuorilla ja vanhoilla synnyttäjillä. Äidin krooniset sairaudet ja monisikiöinen raskaus altistavat taudin kehittymiselle. Tavallisimmin raskausmyrkytys ilmaantuu viimeisen raskauskolmanneksen aikana ja alkaa turvotuksilla. Verenpaineen nousu ja valkuaisen erittyminen virtsaan ovat raskausmyrkytyksen merkkejä. Synnytys on tehokkain hoito tilanteessa.

Tavallisin sairaus äidillä raskauden aikana on verenpaineen nousu. Usein mukana ovat myös turvotukset ja valkuaisen ilmaantuminen virtsaan, jolloin puhutaan pre eklampsiasta, josta arkisesti käytetään myös harhaanjohtavaa nimitystä raskausmyrkytys. Kyseessä ei ole kuitenkaan myrkytystila.

Raskausmyrkytyksen perussyy on tuntematon. Sitä esiintyy useammin ensisynnyttäjillä, samoin nuorilla sekä toisaalta vanhoilla synnyttäjillä. Äidin krooniset sairaudet, kuten verenpainetauti ja diabetes altistavat taudin kehittymiselle, samoin monisikiöinen raskaus.

Tavallisimmin raskausmyrkytys ilmaantuu viimeisen raskauskolmanneksen aikana, joskus jo raskausajan keskikolmanneksella. Tauti alkaa usein turvotuksilla, jonka merkkinä painonnousu viikossa on yli 500g. Tosin varsinkin loppuraskaudessa turvotukset alaraajoissa ovat hyvin tavallista ilman pre eklampsiaakin. Merkitsevää on turvotusten ilmaantuminen kasvoihin ja yläraajoihin.

Verenpaineen nousu onkin olennainen osa taudinkuvaa. Siihen liittyvät taudin myötä tulevat ongelmat äidille ja sikiölle. Taudin edetessä virtsaan ilmaantuu valkuaista lisääntyvässä määrin ja verenpaine nousee edelleen. Pahin aste ovat kouristukset, jolloin sekä äidin että lapsen henki ovat vaarassa.

Nykyisen tehokkaan neuvolaseurannan ansiosta vaikeat raskausmyrkytystapaukset ovat hyvin harvinaisia, koska äidit saadaan jo taudin oireettomassa varhaisvaiheessa tehostettuun seurantaan ja hoitoon.

Turvotukset

Pelkkien turvotusten eli nesteen kerääntyminen elimistöön raskauden aikana ei ole vaarallista äidille eikä sikiölle. Äidille aiheutuu lähinnä epämukavuutta jaloissa kenkien puristaessa ja puutumisen tunnetta sormissa. Hoidoksi riittää rasituksen vähentäminen ja tilanteen seuraaminen.

Valkuaisen erittyminen virtsaan

Valkuaisen ilmaantuminen virtsaan voi olla merkki virtsatietulehduksesta, joka esiintyy herkemmin raskauden aikana. Tilanne voidaan tarkistaa virtsan bakteeritutkimuksella. Selittämätön valkuaisen esiintyminen virtsassa vaatii aina tarkemmat selvittelyt äitiyspoliklinikalla. Loppuraskaudessa valkuaisen ilmaantuminen virtsaan merkitsee tavallisimmin raskausmyrkytyksen kehittymistä.

Verenpaineen kohoaminen

Raskausmyrkytyksessä verenpaine nousee aiemmin terveellä naisella 20. raskausviikon jälkeen yli 140/90. Verenpaine tulisi mitata vähintään 15 minuuttia kestäneen levon jälkeen. Jos toistetussa mittauksessa verenpaine on koholla, on raskausmyrkytyksen vaara olemassa. Mikäli verenpaine ennen raskautta on huomattavan matala, verenpaineen nousu raskauden aikana pitää suhteuttaa raskautta edeltävään tasoon. Jos systolinen eli ylempi verenpainearvo nousee yli 30 mmHg ja/tai diastolinen eli alempi verenpainearvo nousee yli 15 mmHg, kysymys voi olla pre eklampsiasta. Pysyvästi korkea verenpaine voi huonontaa istukan toimintaa ja olla riski sikiön kasvulle ja hyvinvoinnille. Neuvola lähettää äidin tehostettuun seurantaan äitiyspoliklinikalle.

Perushoitona verenpaineen kohotessa on lepo ja yleensä neuvola lomauttaa äidin työelämästä verenpainetason alkaessa nousta. Mikäli lepohoito ei riitä, joudutaan aloittamaan verenpainetta alentava lääkehoito äitiyspoliklinikalla. Tilannetta seurataan tiiviisti, yleensä 1-2 viikon välein, ja lisäksi saattaa näiden äitiyspoliklinikkakäyntien ohella olla ylimääräisiä neuvolakontrolleja. Mikäli tilanteen katsotaan äidin tai sikiön kannalta vaativaan tehoseurantaa, äiti joutuu jäämään sairaalaan seurantaan ja hoitoon. Sairaalaseuranta on aiheellinen myös, jos verenpaineen nousun ohella virtsaan on ilmaantunut valkuaista tai verenpainetaso ei pysy hallinnassa lääkityksestä huolimatta. Useinkaan tässä vaiheessa äiti ei tunne mitään oireita raskausmyrkytyksestä.

Synnytysosastolla lepohoidon ohella verenpainetta seurataan tiiviisti ja usein verenpainelääkitystä joudutaan lisäämään. Myös virtsan proteiinin määrää seurataan päivittäin. Sikiön voinnin seurantaan kuuluvat toistuvat ultraäänitutkimukset sekä sikiön sydämen sykekäyrän seuranta. Taudin seurantaan kuuluvat myös erilaiset äidistä tehtävät veritutkimukset.

Kouristuksien uhkaa edeltää verenpaineen nousu, joka voi tulla joskus äkillisestikin. Varoittavia ennakko-oireita ovat päänsärky, ylävatsatuntemukset ja pilkkujen tai pallojen näkyminen silmissä. Mikäli äiti tuntee kotona tällaisia oireita, tulee hänen ottaa yhteyttä välittömästi neuvolaan tai sairaalaan. Jos kyseessä on raskausmyrkytys, äiti kuuluu heti sairaalahoitoon. Pelkkä päänsärky ilman verenpaineen nousua viittaa yleensä viattomampaan tilanteeseen, esim.migreeniin.

Raskausmyrkytyksessä raskaus joudutaan usein käynnistämään ennen laskettua aikaa, sillä tauti pyrkii pahenemaan raskauden edetessä. Jos merkkejä äidin tai sikiön vaaratilanteesta ilmaantuu, on käynnistys aina aiheellinen. Synnytys on tehokkain hoito raskausmyrkytystilanteessa. Verenpaine laskee synnytyksen jälkeen, samoin valkuainen häviää virtsasta. Jälkitarkastuksessa verenpaine on yleensä palautunut normaalitasolle eikä virtsassa esiinny enää valkuaista.

Joskus ennen synnytystä aloitettu verenpainelääkitys jatkuu vielä jonkun aikaa synnytyksen jälkeenkin. Raskausmyrkytys altistaa myöhemmällä iällä verenpainetaudin kehittymiseen niin kuin myös ylipaino ja tupakointi.

Lähteet

• Stakes: Meille tulee vauva. Painatuskeskus Oy, Helsinki 1995 Saarikoski Seppo: Synnytysopin perustiedot. Legekustannus Oy. Vammalan kirjapaino 1994 Eskola Kaarina, Hytönen Eeva. Naisen elämä ja hoitotyö. WSOY. Porvoo 1997 Orion. Neuvola kirja. Vammalan kirjapaino Oy. Vammala 1997Mikko Vienonen: Äitiyshuollon käsikirja. Lääkintöhallitus. Valtion painatuskeskus. Helsinki 1990. Olli Simell. Neuvola kirja. Vammalan kirjapaino. Vammala 1997. Maija Haukkamaa. Obtetriikka. Kouvolan painotalo Oy. 1992. Seulontatutkimukset ja yhteistyö äitiyshuollossa. Suositukset 1999. Stakes. Gummerus kirjapaino Oy. Jyväskylä.
• Armanto ja Koistinen. Toim Neuvolatyön käsikirja. Tammi. Helsinki. 2007