Apunavigaatio
Leivänmurupolku
muscle diseases
- (myasthenia gravis) (1)
- muscle cramp (3)
Search results
pages
- 1
Tulehdukselliset lihastaudit (myosiitit)
Tulehdukselliset lihastaudit eli myosiitit kuuluvat yleistyneiden sidekudostautien
Lihastaudit
Lihastaudeilla tarkoitetaan sairauksia, joissa on häiriö itse lihaskudoksen toiminnassa. Halvaus ei ole lihastauti vaan hermoston sairaus, jossa lihas on terve mutta ei saa käskyjä keskushermosta. Useimmat lihastaudit alkavat vähitellen, ja ne ovat luonteeltaan pitkäaikaisia eli kroonisia. Lihastautien yleisin oire on hitaasti kehittyvä lihasten heikkous. Lihaskudos voi hiljalleen surkastua, mikä usein näkyy sairastuneen lihaksen pienentymisenä.
Polymyalgia rheumatica ("reumaattinen monilihassairaus")
Polymyalgia rheumatica, jota kutsutaan myös lihasreumaksi, on iäkkäillä esiintyvä reumaattinen sairaus. Yleisin alkamisikä on 70 vuotta. Sairaus on melko harvinainen, yli 50-vuotiaista siihen sairastuu vuosittain 5 henkilöä kymmenestä tuhannesta. Kaksi kolmasosaa sairastuneista on naisia. Sairauden syytä ei tunneta.
Fibromyalgia
Fibromyalgiassa esiintyy kipuja eri puolilla kehoa, väsymystä ja muita oireita. Väestöstä noin 2 sadasta sairastaa sitä, mutta vain osalla oireet ovat niin voimakkaat, että tarvitaan lääkärin apua. Fibromyalgiapotilailla on todettu alentunut kipukynnys. Heillä samanlainen ärsyke aiheuttaa voimakkaamman kivun tunteen kuin muilla. Sairauden syytä ei tunneta. Se ei ilmeisesti ole itsenäinen sairaus, vaan oireet voivat kehittyä monella eri mekanismilla.
Lihasrevähdys ja -kouristus
Lihasrevähdyksellä (lihasrepeämällä) tarkoitetaan lihakseen syntynyttä vammaa, jossa katkeaa lihassäikeitä. Vähimmillään revähdys kattaa vain pienen määrän lihassoluja, pahimmillaan kokonainen lihas voi katketa.
Suonenveto
Suonenveto tarkoittaa alaraajojen lihasten pitkään kestäviä lihaskramppeja, jotka vaivaavat yleensä öisin. Niitä ilmenee yleensä 50 ikävuoden jälkeen ja yleisyys lisääntyy iän mukana. Noin kolmasosa 60
Kouristukset
Yleistyneen kouristuksen aikana kaikki raajat ja vartalon lihakset kouristelevat. Samalla "filmi katkeaa" eli tajunta on poissa. Leukalihasten kouristuksen vuoksi potilas voi purra kieleensä ja hän voi virtsata tai ulostaa. Kouristus menee usein itsestään ohi, herätessä on tokkurainen olo eikä tapahtuneesta muista mitään. Paikallisessa kouristuksessa jokin kehonosa kouristaa ja tajunta säilyy.
Jänne- ja jännetuppitulehdukset
Jänteen ja jännetupen tulehdus liittyy yleensä kyseisen raajan poikkeukselliseen rasitukseen, joka voi olla pitkään jatkunut yksitoikkoinen liike tai äkillisempi venytys, jonka aiheuttama vaurio johtaa ärtymystilaan. Jännetulehdus esiintyy yleensä kohdassa, jossa jänne kiinnittyy luuhun aiheuttaen kiinnityskohdassa kipua. Kipu voi olla jatkuvaa tai liittyä niihin liikkeisiin, joihin kyseinen jänne osallistuu. Yleisiä jännetulehduksen sijaintipaikkoja ovat olkaluun alaosan nivelnastaan (tenniskyynärpää
Lihastautien molekyyligenetiikka aukenemassa
Lihastauteja aiheuttavat erityisesti lihassyyn (lihassolun) solukalvon tarttumiskompleksin sekä lihaksen supistumisyksikön molekyylien virheet. Lihastautien molekyyligeneettisen taustan tunteminen mahdollistaa tautien tarkan diagnostiikan ja...
pages
- 1