Publisher

National Public Health Institute
Original page

bipolar disorder, chlamydia, chlamydophila pneumoniae, epidemiology, Escherichia coli o157, infections, molecular genetics

Julkaistu 13.2.2006

Väitöskirjauutisia

EHEC humaanitartunnat Suomessa

Enterohemorraaginen Escherichia coli (EHEC), on elintarvike- ja vesivälitteinen patogeeni, joka leviää myös eläimestä ihmiseen tai ihmisestä toiseen aiheuttaen vakavia suolistoinfektioita. Tyypillisimmin EHEC-infektio aiheuttaa ihmisillä veriripulin, mutta tartunta voi johtaa vakaviin komplikaatioihin kuten tromboottiseen mikroangiopatiaan, josta on käytetty myös nimityksiä hemolyyttis-ureeminen syndrooma (HUS) tai tromboottinen trombosytopeeninen purppura (TTP). Harvoissa tapauksissa tauti johtaa kuolemaan. Maailmanlaajuisesti merkittävä EHEC-serotyyppi on EHEC O157:H7. Viimeisen kymmenen vuoden aikana EHEC non-O157 humaanitartuntojen prevalenssi on noussut useassa maassa.

Tutkimuksessa selvitettiin Suomessa eristettyjen EHEC O157 ja non-O157 kantojen feno- ja genotyyppisistä ominaisuuksia ja niiden epidemiologiaa analysoimalla kaikki aikavälillä 1990–2002 eristetyt EHEC kannat. Tutkimusaikavälillä Suomessa esiintyi 200 EHEC-tartuntaa: 127 (64 %) EHEC O157- ja 73 (36 %) non-O157 -tartuntaa. Suurin osa tartunnoista oli kotimaista alkuperää: 84 % O157-tartunnoista ja 78 % non-O157 -tartunnoista. Kotimaisista tartunnoista vuosina 1998–2002 noin puolet (49 %) oli perheensisäisiä tartuntoja, yksittäistapauksia oli 39 % ja 11 % liittyi kolmeen tartunta-ryppääseen. EHEC-tartuntojen esiintyvyys oli korkeimmillaan vuonna 1998 (0,64 /105 populaatio), ja alhaisemmillaan vuonna 2002 (0,17 / 105 populaatio).

Kahden uuden humaanitartuntoihin liittyvän EHEC-serotyyppin (O102:H7 ja O181:H49) löytyminen vahvistaa EHEC non-O157 kantojen tärkeää asemaa ihmisen patogeeneina. Vastaavasti, kaikkiin muihin profiileihin verrattuna EHEC O157:n virulenssiprofiili O157:H7:PT2:stx2:stx2c:eae:Ehly liittyi tilastollisesti merkitsevästi (p=0,02) useammin potilaiden vakavaan taudinkuvaan. Vakavan taudinkuvan riskitekijäksi muodostui myös potilaan alle viiden vuoden ikä.

Eklund Marjut. Enterohemorrhagic Escherichia coli (EHEC) Findings from Humans in Finland (Enterohemorraaginen Escherichia coli (EHEC) -humaanilöydökset Suomessa). Kansanterveyslaitoksen julkaisuja, A23/2005 ISBN 951-740-542-1.

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön ja siihen liittyvien piirteiden molekyyligenetiikkaa

Väitöskirjatyöhön koottiin suuri näytemateriaali suomalaisia perheitä, joissa useilla perheenjäsenillä oli diagnosoitu kaksisuuntainen mielialahäiriö. Tutkimuksessa löydettiin useita kromosomaalisia alueita, jotka vaikuttavat taudin syntyyn.

Kromosomien 4q32, 12q23, 16p12 ja Xq25 alueilla nähtiin erityisen vahvaa näyttöä siitä, että niissä sijaitsee geenejä jotka altistavat kaksisuuntaiselle mielialahäiriölle. Jatkotutkimukset näillä geneettisillä alueilla sovellettaessa kohdennetumpia tutkimuksia tulevat identifioimaan mitä todennäköisimmin geenejä, jotka ovat keskeisiä kaksisuuntaisen mielialahäiriön alttiudelle, sekä mahdollistavat uusien tehokkaampien ja täsmällisempien hoitokeinojen kehittämisen tälle vakavalle sairaudelle.

Erillisessä tutkimuksessa etsittiin skitsofrenialle ja maanis-depressiiviselle mielialahäiriölle yhteisiin piirteisiin, affektiiviisin ja psykoottisiin oireisiin, kytkeytyviä geenejä. Tutkimus osoitti, että affektiiviset oireet kytkeytyvät selvästi kromosomiin 6p21 ja psykoottiset oireet kromosomiin 5q14.

Ekholm Jenny. Molecular genetics of bipolar disorder and related traits. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja A26/2005 ISBN 951-740-580-4

Keuhkoklamydiainfektio eläinmallissa: toistuvat infektiot ja hoito

Chlamydia pneumoniae, keuhkoklamydia, aiheuttaa pääosin lieviä ylähengitystieinfektioita lapsilla ja nuorilla, mutta voi erityisesti aikuisilla ja vanhuksilla aiheuttaa vakavia keuhkokuumeita. Bakteeri kykenee kulkeutumaan keuhkoista elimistön muihin kudoksiin, ja lukuisat tutkimukset ovat puoltaneet keuhkoklamydian yhteyttä mm. sydän- ja verisuonitautien kehittymiseen. Väitöskirjatyössä selvitettiin keuhkoklamydiainfektion kroonistumista, infektioiden aiheuttamia muutoksia aortan seinämässä sekä akuutin ja kroonistuneen infektion hoitoa käyttäen tutkimuksissa villityypin C57BL/6J hiirimallia.

Akuutti infektio vaikutti aortan relaksaatiovasteisiin siten, että syklo-oksigenaasien välittämän relaksaation osuus korostui infektoiduilla eläimillä. Lisäksi toistuvat infektiot lisäsivät merkitsevästi aortan sinuksen rasvakertymiä. Käytetyt antibioottihoidot (telitromysiini, levofloksasiini, erytromysiini) olivat tehokkaita akuutin infektion hoidossa, mutta mikään yhdisteistä ei kyennyt täysin poistamaan keuhkojen PCR-positiivisuutta keuhkoklamydian DNA:lle, ja ainoastaan välittömästi jokaisen infektion jälkeen annetulla hoidolla oli vaikutusta aortan lipidikertymiin. Kasviperäinen fenoliyhdiste luteoliini hillitsi tehokkaasti akuuttia keuhkoinfektiota sekä vähensi infektiivisen klamydian määrää keuhkoissa

Tulokset puoltavat keuhkoklamydian ateroskleroosia edistävää vaikutusta. Perinteiset antibioottihoidot eivät aina kykene estämään infektion kroonistumista eivätkä hoitamaan jo kroonistunutta infektiota, joten vaihtoehtoisten hoitojen kehittäminen on tärkeää.

(Toistuvien infektioiden ja hoidon vaikutus kokeellisessa Törmäkangas Liisa. Experimental Chlamydia pneumoniae infection model: effects of repeated inoculations and treatmentChlamydia pneumoniae -infektiomallissa). Acta Universitatis Ouluensis Medica D 865 ISBN 951-42-7975-1.

Väitöskirjat löytyvät osoitteesta:
http://www.ktl.fi ......Julkaisut/ Kansanterveyslaitoksen julkaisusarja