Publisher

National Public Health Institute
Original page

Escherichia coli o157, hemorrhagic fever with renal syndrome, infectious diseases, influenza in birds, norovirus

Julkaistu 27.11.2006

Tartuntatautitilanne

Syksy on myyräkuumeaikaa

Myyräkuumetta on tänä vuonna todettu Suomessa runsaasti, syyskuun loppuun mennessä 1 400 tapausta. Aikaisempina huippuvuosina, 1999 ja 2002, määrät olivat 2 300 ja 2 600. Tämän vuoden elokuu oli ennätyksellinen (321 tapausta), joten loppuvuosi näyttää ylletäänkö aikaisempien huippuvuosien lukuihin.

Myyräkuumetapauksia on esiintynyt eniten aikaisemmilla suurimman ilmaantuvuuden alueilla Itä- ja Etelä-Savossa. Huomattavan runsaasti myyräkuumetta on ollut myös Pohjois-Savossa ja Keski-Suomessa, jotka ovat niin ikään tyypillisiä myyräkuumealueita. Muita runsaan esiintyvyyden alueita ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana olleet Kainuu ja Keski-Pohjanmaa.

EHEC-epidemioita Ruotsissa ja Walesissa

Ruotsin länsirannikolla todettiin elo-syyskuun vaihteessa laaja EHEC O157 -epidemia. EHEC-tartuntoja välitti paikallinen jäävuorisalaatti. Kaikkiaan 110 ihmistä sairastui ja 7 sai komplikaationa hemolyyttisureemisen syndrooman (HUS). Sairastuneet olivat pääosin aikuisia naisia. Salaatti vedettiin pois markkinoilta välittömästi epidemian alkuperän toteamisen jälkeen. Selvityksissä paljastui, että salaatin kasteluun oli käytetty läheisen puron vettä.

Myös Walesin kouluja on koetellut iso EHEC-epidemia syyskuun aikana. Sairastuneita on ollut 38 eri koulussa yhteensä jo 160. Tartuntoja välittävää elintarviketta ei ole pystytty varmuudella osoittamaan, mutta erääseen lihantuottajaan on todettu yhteys, ja kyseisen valmistajan lihatuotteet on määrätty vedettäväksi pois markkinoilta.

Suomessa on tänä vuonna todettu 17 EHEC-tapausta. Määrä on suurempi kuin viime vuonna (n=10). Viimeisen viiden vuoden aikana EHEC-tartuntoja on Suomessa todettu vuosittain 10–18, mikä on kansainvälisesti erittäin vähän (0,3–0,9 tapausta 100 000 asukasta kohden vuodessa).

Tämän vuoden EHEC-potilaista suurin osa (10/17) on ollut alle 12-vuotiaita lapsia, joista viisi on ollut alle 5-vuotiaita. Kahdelle lapselle kehittyi HUS. Tartunnoista kaksi oli peräisin ulkomailta, loput 15 kotimaasta. Kaikki sairastuneet tai heidän vanhempansa on haastateltu, mutta yhdistäviä tekijöitä ei ole tullut esille eikä tartuntojen alkuperää ole voitu osoittaa. Tapaukset ovat esiintyneet eri puolilla Suomea ja eri aikoina lukuun ottamatta muutamaa yksittäistä perhe-epidemiaa.

Norovirusvatsatautia Tanskassa puolalaisista vadelmista

Tanskassa todettiin kesän 2005 aikana kuusi peräkkäistä norovirus-epidemiaa, joissa tartuntoja levitti puolalaiset pakastevadelmat. Yli 1 000 ihmistä sairastui touko-syyskuun aikana. Epidemiat yhdistettiin kuuteen eri ravintolaan tai laitoskeittiöön.

Jäljityksessä ilmeni, että viiden ensimmäisen epidemian lähteenä olleet vadelmat olivat samaa erää ja tuotu Tanskaan Puolasta. Viimeisimmässä epidemiassa vadelmat olivat myös Puolasta, mutta eri tuottajalta peräisin.

Epidemioita aiheuttaneet noroviruskannat olivat hieman toisistaan poikkeavia myös saman tuottajan vadelmissa, minkä perusteella epäiltiin, että viruskontaminaatiota oli tapahtunut tuotannon eri vaiheissa: marjojen kastelussa, keräämisessä ja pakkauksessa. Koska vadelmia on viety Puolasta useisiin Euroopan maihin, on mahdollista, että vastaavia epidemioita voi esiintyä muuallakin.

Suomessa norovirustartuntoja on tartuntatauti-ilmoitusten perusteella ollut vähän kesän ja alkusyksyn aikana, 1–15 tapausta kuukaudessa. Vuosittaiset määrät vaihtelevat huomattavasti, reilusta sadasta yli kahdeksaan sataan. Vuosina 1997–1998 todettiin useita noroviruksen aiheuttamia ruokamyrkytysepidemioita, joiden tartunnanlähteeksi epäiltiin ulkomaisia pakastemarjoja, etenkin vadelmia. Yhdessä epidemiassa, jossa sairastui yli 500 henkilöä, tämä onnistuttiin varmistamaan. Tuolloin Elintarvikevirasto välitti tietoa pakastemarjoihin liittyvistä riskeistä ja sen ehkäisystä suurtalouksille ja marjojen maahantuojille.

H5N1-lintuinfluenssatartuntoja ihmisillä myös Indonesiassa

WHOn vahvistamien tietojen mukaan Indonesiassa on kesäkuun 2005 jälkeen menehtynyt 4 ihmistä H5N1-lintuinflunessaan. Taudin ei ole osoitettu tarttuvan ihmisestä toiseen. H5N1-influenssaa on esiintynyt Indonesiassa siipikarjassa laajasti. Indonesian viranomaiset seuraavat tilannetta yhdessä WHOn kanssa, lukuisia ihmisiä on otettu tarkkailuun tartuntaepäilyn vuoksi ja useita näytteitä on tutkittavana WHOn laboratoriossa. Matkailurajoituksia alueelle ei ole annettu.

Lisätietoa ja ajankohtaisen tilanne maissa, joissa lintuinfluenssaa on esiintynyt siipikarjassa sekä niissä maissa, joissa influenssaa on esiintynyt myös ihmisillä: www.ktl.fi -> tietoa terveydestä -> infektiotaudit -> lintuinfluenssa

Hanne Karakorpi, tartuntatautilääkäri
Eija Kela, apulaistutkija
Outi Lyytikäinen, projektipäällikkö. sairaalainfektio-ohjelma (SIRO)
KTL, infektioepidemiologian osasto