Publisher

National Public Health Institute
Original page

researchers

Julkaistu 11.4.2006

KTL tutkii

Nuoret tutkijat viihtyvät KTL:ssä

Nuorten tutkijoiden päivä kokosi yhteen 140 tutkijaa Kansanterveyslaitoksen osastoilta eri puolilta Suomea. Toista kertaa järjestetyssä päivässä esiteltiin omia hankkeita ja puhuttiin apurahatutkijoiden asemasta.

KT-lehti kysyi kolmelta nuorelta tutkijalta, miten he päätyivät KTL:ään, mitä he tutkivat, minkälainen KTL on tutkijan silmin, miten ohjaus toimii, ja miten turvalliseksi he tuntevat tutkijan uran.

Tomi Pihlajavaara tutkii kolmatta vuotta lasten tyypin 1 diabeteksen synnyn immunologisia tekijöitä immunobiologian laboratoriossa professori Outi Vaaralan ohjauksessa Virustautien ja immunologian osastolla. Lääkäriksi toista vuottaan opiskeleva Tomi on alun perin biokemisti. Hän aloitti KTL-uransa kesätöissä DNA-eristysyksikössä molekyylilääketieteen osastolla vuonna 2002. - Hain Outin ryhmään, sillä koen diabetestutkimuksen tärkeäksi. Ryhmässämme tutkitaan autoimmuunisairauksiin ja allergioihin liittyviä suoliston immuunijärjestelmän häiriöitä. Ohjaajallani on monta projektia meneillään ja saan tehdä tutkimustani aika itsenäisesti, mutta toisaalta se on opettavaista. Hankalassa paikassa ei kuitenkaan tarvitse yksin murehtia. Työkaverit ja ohjaaja auttavat kyllä.

- Kaikkien työaikaan sopivaa ja kattavaa yhteistä foorumia ei KTL:ssä oikein ole. Jos eri osastojen ja yksiköiden ihmiset keskustelisivat enemmän, voisimme saada toisiltamme uusien ajatusten lisäksi menetelmällistä apua.

- Biotieteiden ja biolääketieteen apurahatutkijoiden heikko asema korostuu luonnontieteen alalla, jossa mielekkäitä vaihtoehtoja ei ole niin paljon kuin lääketieteellisen koulutuksen saaneilla. On nurinkurista, että koulutetut ja tutkimustyönsä kautta elämästään valtavasti yhteiskuntaan panostavat ihmiset eivät nauti normaaleja työsuhde-etuja ja veronmaksajan etuja. Nämä asiat eivät ole nuorimmilla tutkijoilla välttämättä ensimmäiseksi mielessä.

- Parasta KTL:ssä ovat aina olleet ihmiset. Kaiken kaikkiaan olen viihtynyt todella hyvin.

Kaisla Joutsenniemi aloitti tutkimusapulaisena Terveys 2000 -hankkeessa jo lääketieteen opiskelijana Terveyden ja toimintakyvyn osastolla. - Kesätyön jälkeen ryhdyin tekemään omaa tutkimusta hyvin osa-aikaisesti opiskelun ohessa. Olen ollut kokopäiväinen tutkija vasta sen jälkeen, kun valmistuin lääkäriksi vuoden 2005 alussa. Äitiyslomalta hiljattain palannut tutkija kirjoittaa väitöskirjansa viimeistä artikkelia. - Tutkin siviilisäädyn ja asumismuodon mukaisia terveyseroja yleensä. Väestötasolla tulokset osoittavat, että yksin asuminen ei ole ihmiselle hyväksi. Eronneet, leskeksi jääneet ja naimattomat miehet pärjäävät jostain syystä naisia huonommin.

Kaisla Joutsenniemi pitää tuloksista tiedottamista sekä tiedeyhteisölle että kaikille suomalaisille tärkeänä.

- Jos ihmiset saavat tietää näistä asioista, he ehkä huomaavat vaikeaan elämäntilanteeseen liittyvät riskit. Toivon myös, että tieto välittyy lääkäreille, joiden pitäisi uskaltaa kysyä vaikka hiljattain eronneen potilaan alkoholinkäytöstä.

- Tutkijalle KTL tarjoaa ison talon edut. Erityisesti kirjasto on palvellut hyvin. KTL:n omia kursseja ei kuitenkaan ehkä ole niin paljon kuin kaipaisin. Työssäni tarvitsemani tilastollisen osaamisen olen enimmäkseen joutunut hankkimaan muualta.

- Ohjauksen järjestämisessä oli alkuun epävarmuutta. Työn etenemiselle oli ratkaisevaa, että sain kolmihenkisen ohjausryhmän, jonka kanssa olen nyt tehnyt töitä muutaman vuoden. Aina löytyy joku vastaamaan kysymyksiini, jos muut ovat kiinni, ja saan vähän eri näkökulmia työhön.

Opiskelijalle määräaikaiset työsuhteet eivät ole niinkään olleet ongelma. Tutkijan uran jatkamisen kannalta mietityttää itse vähän kerrallaan haettava rahoitus.

- Toisaalta minulla on lääkärin ammatti ja turva siitä, että voin tarvittaessa tehdä kliinistä työtä tutkimuksen ohessa.

Jussi Naukkarinen aloitti väitöskirjatyön kolme vuotta sitten Molekyylilääketieteen osastolla akatemiaprofessori Leena Palotien ryhmässä, jossa etsitään ennenaikaiselle sydäntaudille altistavia geenejä. - Selvitämme yleisiä sydäntauteihin vaikuttavia tekijöitä, joilla on vaikutusta kansanterveyteen. - Viihtymiseen vaikuttaa varmasti se, millaiseen projektiin on päässyt ja millainen ilmapiiri on. Meidän osastollamme on todella hyvä ilmapiiri. Myös ohjaukseen vaikuttaa paljon oma ryhmä. Vaikka oma ohjaaja olisi paljon poissa, muilta saa aina apua. Tukea pitää kuitenkin osata itse hakea. Osastolla on rakennettu tietopankkia ihmisten käyttämistä menetelmistä ja ohjelmista, jotta muiden olisi helpompi saada asiantuntijan apua sitä tarvitessaan.

Koko KTL:n laajuiselle tietopankille olisi Jussin mielestä kysyntää. Muutenkin yhteyksiä osastojen välillä voisi tiivistää.

- Nuorten tutkijoiden päivässä minulle on vasta selvinnyt miten monella alalla KTL:ssä tehdään tutkimusta. Eri alojen yhteistyötä on kaivattu varsinkin meidän alalla, missä tutkimukseen tarvitaan geneetikkojen lisäksi myös tilastotieteilijöitä ja kliinikkoja.

Väitöskirjatyön ohessa Jussi Naukkarinen opiskelee ensimmäistä vuotta lääkäriksi. Taustalla on solu- ja molekyylibiologian neljävuotiset perusopinnot Yhdysvalloissa.

- Opiskelu Yhdysvalloissa antoi erinomaisen pohjan tutkimustyölle. Siellä painotettiin myös esiintymistä eri tavalla kuin Suomessa, mistä on hyötyä tutkijan työssä.