Publisher

National Public Health Institute
Original page

health policy

Julkaistu 31.5.2006

Pääkirjoitus

Terveys kaikissa politiikoissa

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen artikla 152 (kansanterveys) sanoo: ”Kaikkien yhteisön politiikkojen ja toimintojen määrittelyssä ja toteuttamisessa varmistetaan ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu”. Artiklan muissa osissa käsitellään yhteisön toiminnan suuntautumista kansaterveyden alalla sekä yhteisön ja jäsenvaltioiden yhteistyötä, vastuunjakoa ja toimivaltoja.

Euroopan unionilla on toisin sanoen erittäin merkittävä, laaja-alainen velvoite ottaa terveysnäkökohdat huomioon kaikessa toiminnassaan. Tämä on velvoite ja toimivalta, jota yleensä edes jäsenvaltioilla ei niiden kansallisessa lainsäädännössä ole. Tätä mandaattia ei ole täysimääräisesti käytetty. Suomen puheenjohtajuuskauden terveysteeman – Health in All Policies (HiAP) – tavoitteena on edistää tämän tärkeän periaatteen toteutumista niin unionin kuin jäsenvaltioidenkin piirissä.

Ajatus siitä, että terveyteen vaikuttavat erittäin merkittävästi mitä moninaisimmat toimialat ja toiminnat, jotka ovat terveyssektorin välittömien vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella, ei tietenkään ole uusi. Suomalaisille kansanterveysihmisille se on hyvin tuttu jo 1970-luvun alusta: talousneuvoston yhteiskuntapolitiikan jaoston työstä ja alan perusoppikirjoista. Maailmanlaajuisesti tämä terveyspoliittinen ajattelutapa yleistyi 1980-luvun puolivälistä WHO:n merkittävissä julkaisuissa ”hallinnon lohkojen välisestä terveystyöstä” (intersectorial action for health), missä painotettiin laaja-alaisen kansanterveystyön (primary health care) ohella muiden terveyttä muokkaavien elinolojen ja elintapojen ja näitä määrittävien toimien kansanterveydellistä merkitystä.

Sama ajatus on ollut yksi kantavia periaatteita terveyden edistämisen ajatuskehikossa. Ottawan asiakirja (1986) luettelee viisi keskeistä toimintaperiaatetta terveyden edistämiseksi, joista ensimmäinen on ”terveystavoitteinen yhteiskuntapolitiikka” (build healthy public policy).

Suomessa pidämme – 1970-luvulta lähtien kehittyneen ajattelun ja yhteistyön pohjalta – itsestään selvänä, että tehokas sairauksien ja tapaturmien torjunta edellyttää terveydenhuollon toimien ohella voimaperäistä vaikuttamista ilmiöiden taustalla vaikuttaviin tekijöihin. Sydän- ja verisuonitautien tai aikuistyypin sokeritaudin ehkäisy vaativat vaikuttamista ruokavalioon ja liikuntaan, syöväntorjunta tupakoinnin vähentämistä, ja tapaturmien ja väkivaltakuolemien vähentäminen monenlaisia kohdennettuja toimia eri ympäristöissä (liikenne, työ koti ja vapaa-aika, alkoholiolot).

Varsinkin itäisessä Euroopassa ja uusissa jäsenmaissa, joista monien sairauskirjo muistuttaa suuresti Suomen 1960–70-lukujen taitteen tilaa, ajattelutapa ei ole niinkään vakiintunut. Tosiasia on myös, että EU:ssa perinteisesti on hahmotettu kansanterveyshaasteita tautiperusteisesti ja vasta viime aikoina determinanteista lähtien. Yhteisön politiikkojen määrittelyssä niiden monialaiseen vaikutusten arviointiin on alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota, jolloin on syytä nostaa terveysvaikutukset esiin samaan tapaan kuin esimerkiksi ympäristövaikutusten tai sukupuolivaikutusten osalta on jo kauemmin tehty.

Puheenjohtajuuskauden päätapahtuma terveysalalla on Kuopiossa 20.–21.9.2006 pidettävä korkean tason asiantuntijakokous HiAP-teemasta. Teemaa on pohjustettu neljällä Brysselissä pidetyllä policy-dialogilla, johon lähes kaikkien jäsenvaltioiden yhteyshenkilöt ovat osallistuneet. Ennen kokousta valmistuu tausta-aineistona toimiva julkaisu, laajuudeltaan noin 250 sivua, jossa esitellään tiivis koonnos tematiikan tieteellisestä ja poliittisesta perustasta.

Itse asiantuntijakokous tapahtuu yleisistuntoina, joissa johdatetaan aihepiiriin ja kootaan keskustelujen tulokset. Merkittävä osa työstä tapahtuu teemakohtaisissa työryhmissä. Alustavasti on päätetty keskittyä viiteen havainnolliseen ja tärkeään alueeseen:

• väestöryhmittäiset terveyserot
• ravitsemus, liikunta ja kansantaudit
• terveystavoitteinen alkoholipolitiikka
• liikenne ja terveys
• mielenterveyden ja eri politiikkojen yhteydet

Luonnollisesti odotamme, että kokous johtaa päätelmiin, jotka voidaan aikanaan käsitellä terveysministereiden neuvostossa. Parhaimmillaan voisi olla odotettavissa jotain sen tyyppistä, mitä Suomen ensimmäisellä pj-kaudella tapahtui, kun käynnistettiin monivuotinen prosessi yhtä lailla tärkeästä ja haastavasta aihepiiristä, mielenterveydestä. Sen tuloksena tuo teema on saanut pysyvän paikan EU:n terveyspolitiikan päiväjärjestyksessä.

Kimmo Leppo ylijohtaja Sosiaali- ja terveysministeriö