Publisher

National Public Health Institute
Original page

(tieteellinen tieto), -synon publishing, -viestintä (= tiedonvälitys), open access, publications

Julkaistu 26.9.2006

Uusimpien tutkimusten mukaan avoimessa levityksessä olevia tutkimuksia luetaan ja siteerataan eniten. Laadukas tutkimus edellyttää, että tutkijoilla on pääsy kaikkiin keskeisiin julkaisuihin. Muutama suuri tutkimusrahoittaja on jo asettanut rahoituksen ehdoksi tai vähintään suosittelee tutkimustulosten vapaata julkaisemista.

Vapaata tiedonvälitystä tukevan Open access (OA) -liikkeen juuret ovat syvällä tieteen arvojen ja normien maailmassa. Koska tiede syntyy tiedeyhteisön yhteistyönä, myös sen tulokset ovat yhteistä omaisuutta. Tieteen sosiologian klassikoihin kuuluva Robert K. Merton katsoi, että yksi tieteen neljästä institutionaalisesta imperatiivista on kommunismi. OA, suomalaisittain tieteellisen tiedon ”vapaa saatavuus”, tarkoittaa Mertonin imperatiiviin nojaten sitä, että julkisin varoin tuotetun tutkimustiedon tulee olla kaikkien vapaassa käytössä.

Open access – edut tutkijalle Tutkimustyö nojaa aikaisempaan työhön ja niistä julkaistuihin tuloksiin, siksi tutkijalla tulisi olla käytössään kaikki tärkeimmät julkaisut. Tiedon tarvitsijalle OA-julkaiseminen avaa tieteellisen tiedon vapaasti käytettäväksi. Tiedon tuottajalle OA-julkaisemisessa tärkeintä on tutkimustulosten mahdollisimman laaja levittäminen ja sitä kautta myös impaktin maksimoiminen. Uusimpien selvitysten valossa näyttää siltä, että avoimessa levityksessä olevia tutkimuksia paitsi luetaan, myös siteerataan eniten. Totuuden nimissä on todettava, että impaktista väännetään kättä edelleen, ja tätä asiaa tutkivien tulokset vaihtelevat jossakin määrin (1–4). Tiedekustantaminen on kansainvälistä, pitkälle monopolisoitunutta yritystoimintaa, ja tästä syystä tutkimukselle välttämättömien julkaisujen hankintahinnat ovat nousseet vuosien saatossa huikeiksi. Kustannustoiminnan monopolisoitumista on edistänyt se, että tutkijat eivät ole juuri olleet tietoisia siitä, mitä oman artikkelin tekijänoikeuksien luovuttaminen kaupalliselle kustantajalle lopulta merkitsee. Nämä tekijät yhdistettynä verkkoteknologian julkaisemiselle ja tiedon välittämiselle tuomiin uusiin mahdollisuuksiin vaikuttivat keskeisesti OA -liikkeen syntyyn ja kasvuun.

Suomen open access –työryhmä www.openaccess.fi/info/ Tutkijoiden, tieteellisten kustantajien ja tieteellisten kirjastojen edustajat perustivat huhtikuussa 2003 epävirallisen FinnOA-työryhmän. Työryhmä edistää toiminnallaan suomalaisen tutkimustiedon vapaata saatavuutta ja tekee tunnetuksi open access -toimintamallia tieteellisessä julkaisemisessa. Verkkosivuilta löytyy tietoa mm. suomalaisista open access -arkistoista ja -lehdistä. Suomen Open access -työryhmä koordinoi vuonna 2006 käynnistynyttä, opetusministeriön rahoittamaa hanketta avoimen julkaisutoiminnan edistämiseksi Suomessa: www.openaccess.fi/info/oa-jes.html

Kuka maksaa julkaisemisen?

OA-periaatetta noudattavassa julkaisutoiminnassa kustannukset kohdennetaan uudella tavalla: julkaisujen käyttö, eli lukeminen, kopiointi ja jakelu ovat maksuttomia, julkaiseminen sen sijaan maksaa. Perinteisessä tiedekustantamisen mallissa käyttö on maksullista. Jatkossa tutkija voisi siis maksaa artikkelinsa julkaisemisen sen sijaan, että laitosten kirjastot ja tietopalvelut maksavat valmiista julkaisuista. Monet merkittävät tutkimusrahoittajat ottavat tämän huomioon myöntäessään tutkimusrahoitusta. Oivia esimerkkejä ovat National Institute of Health ja Wellcome Trust, jotka edellyttävät tai suosittelevat, että niiden myöntämällä rahoituksella tehdystä tutkimuksesta julkaistavat artikkelit tulee sijoittaa avoimesti verkkoon.

Tieteelliset seurat ovat kokeneet avoimen julkaisemisen jossakin määrin uhkaksi, koska julkaisuilla on rahoitettu seurojen toimintaa varsin laajasti. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että myös ne olisivat siirtymässä puhtaasti kaupallisten kustantajien tapaan tarjoamaan kirjoittajalle (tai hänen rahoittajalleen tai taustaorganisaatiolleen) mahdollisuutta julkaista avoimesti maksua vastaan. Kaupallisista kustantajista mm. Springer ja Elsevier, ovat luoneet mallit tällaiselle julkaisemille. Artikkelin avoimuus on ostettavissa n. 3000 USD:lla. OA-kustantajien ja tieteellisten seurojen hinnat vaihtelevat välillä 1 000–3 000 USD.

Uudehkoja toimijoita OA-kentässä ovat kaupalliset OA-kustantajat. Näistä vanhin on BMC (BioMed Central), joka julkaisee noin 150 lähinnä biolääketieteen alan aikakauslehteä. Toinen yhä merkittävämpi julkaisija on PLoS, jonka kuudesta tiedelehdestä muutamien impaktit ovat nousemassa oman alansa huipulle. Kaikkein tuoreimmasta OA kannanotosta vastaavat hiukkasfyysikot, jotka ovat sopineet CERNin laboratorion johdolla, että kaikkiin hiukkasfysiikan alalta julkaistuihin artikkeleihin ostetaan avoin pääsy (5).

Tieto vapaisiin arkistoihin Tutkija voi myös tallentaa tuloksensa laitos- tai tieteenalakohtaisiin arkistoihin. Fyysikot ovat OA -liikkeen edelläkävijöitä, ja heidän perustamansa arXiv elektronisten artikkeleiden arkisto USA:ssa lienee edelleen suurin tai ainakin yksi suurimmista tieteenalakohtaisista arkistoista. Se sisälsi syksyllä 2006 yli 380 000 elektronista artikkelia lähinnä fysiikan, matematiikan ja tietojenkäsittelytieteen aloilta. Toinen esimerkki tieteenalakohtaisesta arkistosta on NIH:n PubMedCentral. Laitoskohtaisia arkistoja löytyy Suomestakin, esimerkiksi VTT:llä ja Oulun yliopistolla sellainen jo on. Monet muut niitä parhaillaan rakentavat tai ainakin suunnittelevat. Laitoskohtaisiin arkistoihin voidaan sijoittaa hyvin erilaista aineistoa, kuten vain väitöskirjojen e-versioita ilman alkuperäisartikkeleita tai kaikkea mahdollista laitosten toiminnan piirissä julkaistua materiaalia. Kansanterveyslaitos on perustamassa parhaillaan omaa arkistoa, ja tavoitteenamme on tallentaa sinne kaikki tekijänoikeuksien sallima julkaisutoimintamme.

Kansainvälisiä Open access -rahoittajia, -lehtiä, -kustantajia ja alakohtaisia arkistoja National Institute of Health – publicaccess.nih.gov Wellcome Trust – www.wellcome.ac.uk PubMedCentral – www.pubmedcentral.nih.gov BioMed Central – www.biomedcentral.com PLoS – www.plos.org arXiv elektronisten artikkeleiden arkisto fysiikan, matematiikan ja tietojenkäsittelytieteen aloilta – arxiv.org

Tieto vapaasti louhittavaksi

Suomessa opetusministeriö edistää avointa julkaisemista mm. OA-JES -hankkeen avulla. Hankkeessa tärkeintä on eri puolilla Suomea tehtävän työn koordinointi, yhteistyö ja kokemusten sekä hyötyjen jakaminen.

Kukaan ei tiedä vielä, mihin OA johtaa ja mitä kustantamisen kentällä tulee tapahtumaan. Todella uudet tuulet puhaltavat kuitenkin ja raikastavat tunkkaiseksi päässyttä ilmaa. Paluu vanhaan on tuskin mahdollista – lieneekö tarpeenkaan.

On mahdollista ja sallittua kuitenkin haaveilla avoimesta tieteestä ja tutkimustyöstä, joka avoimella kollaboratiivisuudellaan ylittää edellisten vuosikymmenten saavutukset. Haaveilla siitä, miten avoimet julkaisut, avoin tutkimusdata avaavat aivan uudet mahdollisuudet tiedon louhinnalle, uusille hypoteeseille ja innovaatioille.

Annikki Roos
toimistopäällikkö
KTL, tietopalveluyksikkö
etunimi.sukunimi@ktl.fi

1. Testa J, McVeigh ME. The Impact of Open Access Journals: A Citation Study from Thomason ISI: Thomson ISI. 2004.

2. Kaiser J. Scholarly publishing: Particle Physicists Want to Expand Open Access. Science 2006;313:1215.

3. Antelman K. Do Open Access Articles Have a Greater Research Impact? College & Research Libraries 2004; 65(5):372–82.

4. Eysenbach G. Citation Advantage of Open Access Articles. PLoS Biology 2006;4(5).

5. Nicholas D, Huntington P, Jamali HR. Determining the impact of open access publishing on use and users: a deep log analysis of Nucleic Acids Research: CIBER UCL Centre for Publishing, 2006.