Publisher

National Public Health Institute
Original page

adults, asthma, health care costs, hygiene, hypersensitivity, lungs, risk factors

Julkaistu 31.10.2006

Allergisiin sairauksiin kuuluvat astma, allerginen nuha, atooppinen ihottuma ja kosketusihottuma. Nämä ovat lisääntyneet 40 viimeisen vuoden aikana. Osittain kehittynyt diagnostiikka ja tietoisuus oireista ovat lisänneet diagnooseja. Lisäksi on tapahtunut sairauksien todellista yleistymistä.

Aikuisista arviolta vajaa viidennes kärsii allergisesta nuhasta, 2-6 % astmasta, 2-5 % atooppisesta ihottumasta, 1-2 % ruoka-aineallergiasta ja 15 % ihon kosketusallergiasta. Lapsilla ruoka-aineyliherkkyyttä esiintyy kymmenesosalla alle 6-vuotiaista. Lapsilla allergiat ovat yleisimpiä pitkäaikaissairauksia. Allergiaa sairastavat kokevat terveytensä huonommaksi kuin ylipäätään suomalaiset keskimäärin.

Allergioiden yhteydet parantuneeseen hygieniaan?

Syyt allergioiden yleistymiseen liittyvät oletetusti infektiosairauksien, hygieniaolosuhteiden, ympäristön ja elintapojen muutoksiin. Eräs oletus allergian synnystä liittyy siihen, että liian puhtaassa ympäristössä eläminen ja immuniteettia vahvistavien infektiosairauksien puuttuminen saa immuunijärjestelmän käyttäytymään virheellisesti. Tällöin se suuntaa huomionsa mikrobien puutteessa harmittomiin kohteisiin kuten ravinnon valkuaisaineisiin tai siitepölyyn. Lapsuudessa sairastetut infektiot ja niiden aiheuttama immuniteetti mahdollisesti suojaavat atooppisilta allergioilta. Pitkä rintaruokinta ja kiinteän ruoan antamisen lykkääminen ilmeisesti vähentää allergioita tai viivästyttää niiden puhkeamista lapsilla.

Muita riskejä tupakointi ja ympäristösaasteet

Tupakansavu pahentaa astmaoireita. Ympäristösaasteet ja kemikaalit rasittavat myös osaltaan herkkiä henkilöitä. Myös yliherkkyys lääkeaineille on yleistä, mikäli lääkkeitä käytetään paljon. Toisaalta myös lisääntynyt tietoisuus allergioista on lisännyt epäilyjä ja diagnooseja.

Allergiset sairaudet kustannusten aiheuttajina

Terveydenhuollon resursseja käytetään suhteellisen paljon astman ja allergian hoitoon. Koska allergiset sairaudet ovat yleisiä, niiden on arvioitu kuuluvan teollistuneissa maissa viiden eniten kustannuksia aiheuttavan sairausryhmän joukkoon. Aikuisten lääkärikäynneistä astma ja allergia aiheuttivat vuonna 1996 viitisen prosenttia. Lasten lääkärissäkäynneistä puolestaan noin 12 % aiheutui astmasta ja allergiasta. Vuonna 2002 parisataatuhatta suomalaista sai astmalääkityksen johdosta erityiskorvausta. Sairaanhoitoa tarvinneiden astmapotilaiden määrä on kuitenkin vähentynyt 81 % kahdessakymmenessä vuodessa 2000-luvun alkuun tultaessa. Samana aikana astmaa sairastavien määrä arviolta nelinkertaistui ja lääkitykseen erityiskorvausoikeutettujen potilaiden määrä kolminkertaistui. Työkyvyttömyydestä parisen prosenttia johtuu astmasta tai allergiasta. Esimerkiksi vuonna 2001 eläkkeellä oli runsas 4000 ihmistä näiden takia.

Taudinkuva lievenemässä

Vuosittain kuolee toistasataa ihmistä astmaan. Astmaatikkojen kasvaneeseen määrään suhteutettuna on astmakuolleisuus pienentynyt noin neljäsosaan parin vuosikymmenen aikana. Tämä on yhteydessä siihen, että taudinkuva on kaikkiaan muuttumassa. Atooppista ja lievempää muotoa sairastavien osuus lisääntyy, kun taas vaikeampaa sisäsyntyistä astmaa sairastavien osuus vähenee. Mahdollisesti myös varhaisempi ja tehokkaampi hoito vaikuttaa tähän osaltaan. Hoito on kehittynyt, mikä on johtanut siihen, että vaikeat tapaukset, sairaalahoidon tarve ja astmakuolleisuus ovat selvästi vähentyneet.

Lähde: Haahtela, Tari: Allergiat ja astmat. Teoksessa Aromaa et al. Suomalaisten terveys 2005

Lisätietoja:

Kansallisen allergiatyöryhmän raportti 2007