Apunavigaatio
Keuhkoahtaumatauti ja krooninen keuhkoputkentulehdus
- Musakka, Päivi
Keuhkoahtaumatauti ja krooninen keuhkoputkentulehdus
Suomessa keuhkoahtaumatautia sairastaa noin 200 000 potilasta ja siihen kuolee noin 1000 henkilöä vuodessa. Kroonistunutta keuhkoputkentulehdusta, keuhkoahtaumataudin esiastetta, sairastaa lisäksi arviolta vähintään 200 000 ihmistä.
Lähes aina keuhkoahtaumatauti diagnosoidaan liian myöhään, koska suurella osalla sairastuneista ei ole alussa merkittäviä oireita. Usein keuhkojen palautumattomat muutokset kehittyvät pahimmilleen vasta eläkeiässä aiheuttaen tällöin merkittävää haittaa. Sairaus ilmenee yskänä, lisääntyneenä limanerityksenä sekä hengenahdistuksena rasituksen yhteydessä.
Tupakointi keskeisin riskitekijä
Keuhkoahtaumataudin yleisin syy on pitkäaikainen tupakointi, ja 15-20 % tupakoijista sairastuu siihen. Myös periytyvät tai työperäiset syyt, esimerkiksi kvartsi-, asbesti- ja puupölylle altistuminen voivat vaikuttaa taudin puhkeamiseen. Esimerkiksi maanviljelijät tupakoivat keskimäärin muita harvemmin, mutta krooninen keuhkoputkitulehdus vaivaa heitä kolme kertaa useammin kuin muita suomalaisia. Kuolleista on miehiä kolminkertaisesti naisiin verrattuna, johon vaikuttaa miesten yleisempi tupakointi. 1970- ja 1980-luvulla kuolleisuus väheni kaikissa ikäryhmissä, mutta viime vuosina erityisesti yli 65-vuotiaiden naisten kuolleisuus on lisääntynyt. Keuhkoahtaumataudin esiintyvyys heijastaa viiveellä suomalaisten tupakointitapoja ja niissä tapahtuneita muutoksia. Esimerkiksi miesten tupakoinnin väheneminen näkyy pienentyneissä sairastuvuusluvuissa, ja naisten tupakoinnin lisääntyminen näkyy myöhemmin tautitilastoissa.
Lääkkeet tuovat helpotusta, mutta eivät paranna
Pitkälle edennyt sairaus tuhoaa keuhkokudosta, mikä vaikeuttaa hapen saantia. Sairaus ei ole parannettavissa, mutta etenemistä voidaan hidastaa. Keuhkoahtaumataudin tärkein hoitomuoto on tupakoinnin lopettaminen, lääkkeillä voidaan ainoastaan lievittää oireita. Kehittynyt hoito on kuitenkin pidentänyt sairastuneiden elinikää. Keuhkoahtaumataudin ehkäisy liittyy ensisijaisesti tupakoinnin ehkäisyyn ja vähentämiseen. Mikäli tupakointi loppuisi kokonaan, myös keuhkoahtaumataudin kansanterveydellinen merkitys pienenisi olemattomiin. Kroonisia keuhkotauteja hoidetaan mm. lääkesumuttimin, ylipainehoidolla ja kotihappihoidolla. 90-luvun lopussa kroonisen keuhkoputkitulehduksen ja keuhkoahtaumataudin vuosikustannukset olivat arvioidusti 250 miljoonaa euroa. Pääosan kustannuksista aiheuttaa keuhkoahtaumataudin sairaalahoito.
Astma ja keuhkoahtaumatauti ovat eri sairauksia
Alahengitysteiden ilmatieahtauma on yhteistä sekä keuhkoahtaumataudille että astmalle. Vaikka keuhkoahtaumasairautta ja astmaa hoidetaan osittain samoilla lääkkeillä, astma on kuitenkin syntyhistorialtaan ja taudinkulultaan erilainen sairaus. Näin astma ja keuhkoahtaumatauti voivat esiintyä samanaikaisestikin. Keuhkoahtaumatauti on useimmin tupakoinnin aiheuttama, pysyvä ja etenevä sairaus, jossa keuhkorakkulat tuhoutuvat. Astma taas on atooppinen sairaus, johon liittyvät hengenahdistuskohtaukset.
information page
magazine article
- Hengityselinsairauksien esiintyvyys muuttunut merkittävästi
- Laki ehkäissyt tupakoinnin aloittamista
- Voidaanko nuorten tupakointia ehkäistä?
guide
news
- Lihasvoiman yhteys metabolisen oireyhtymän (MBO) ilmaantuvuuteen miehillä
- Uutta tietoa naisten syöpien ehkäisystä
- Varusmiesten selkävaivojen ja tapaturmien ehkäisytutkimus