Publisher

National Public Health Institute

Suomen Akatemiassa on kahden vuoden ajan suunniteltu tutkimusohjelmaa, jonka keskeisenä tavoitteena on tuottaa sovelluskelpoista tietoa kansanterveyden parantamiseksi. Ohjelma seuraa pitkälti Maailman Terveysjärjestön Euroopan alueen ’Gaining Health’ -strategiaa.

Tutkimusohjelmassa painotetaan varhaista vaikuttamista ennen sairauden haittojen kehittymistä. Sairauskeskeistä lähestymistapaa pyritään välttämään, sen sijaan painotetaan hyvinvointia, toimintakykyä ja koettua terveyttä. Muutama hyvin tunnettu syytekijä on useiden keskeisien kansanterveysongelmien taustalla. Ylipaino, alkoholi ja tupakka aiheuttavat myös Suomessa huomattavan osan menetetyistä terveistä elinvuosista. Niiden vaikutukset tunnetaan jo varsin hyvin, mutta ohjelmalla pyritään lisäämään tietoa siitä kuinka niiden aiheuttamia haittoja voitaisiin vähentää. Näin ollen terveyskäyttäytyminen, sosiaaliset tekijät, terveyteen liittyvät asenteet ja uskomukset ovat keskeisiä tutkimuskysymyksiä.

Ohjelma hakee toimintamalleja

Toimintamalleja kaivataan sekä yksilötason että yhteiskunnallisen tason vaikuttamisen tueksi. Myös perinnöllisten tekijöiden vaikutuksista terveyteen tiedetään varsin vähän, sillä tutkimuskysymykset ovat yleensä painottuneet varsin suppeasti yksittäisen sairauden riskiin.

Terveyden edistäminen ja useita sairauksia ennustaviin tekijöihin kohdistuvat interventiot ovat ohjelman olennainen osa, joskin ohjelman kesto ja käytettävissä oleva budjetti rajoittavat satunnaistettujen kokeiden osuutta. Useita toimintamalleja on jo aiemmissa tutkimuksissa osoitettu vaikuttaviksi. Näiden toteutuksen tehostaminen on yksi tapa parantaa terveydenhuollon vaikuttavuutta ja siten kohentaa kansanterveyttä.

Tietoa tarvitaan toimintamallien vaikuttavuudesta

Keskeisellä sijalla ohjelmassa ovat käytössä olevien toimintamallien vaikuttavuuden selvittäminen, uusien toimintamallien suunnittelu ja niiden tehokkuuden arviointi sekä jo toimiviksi osoitettujen käytäntöjen soveltaminen.

Ohjelmaan kuuluu myös ei-kokeellinen tutkimus ja sen odotetaan kattavan eri alojen analyyttistä, vertailevaa tutkimusta. Tavoitteena on tuoda yhteen kansanterveystutkimuksen sekä käyttäytymis-, sosiaali- ja biotieteiden lähestymistapoja. Ohjelmassa korostetaan suomalaisen yhteiskunnan tarjoaman infrastruktuurin ja erityisosaamisen hyödyntämistä.

Ohjelma jakautuu neljän teema-alueeseen

’Terveyden determinantit’ kattaa sekä biologiset että sosiaaliset tekijät, jotka vaikuttavat terveyteen ja mahdollisesti terveyttä edistämään tarkoitettujen toimenpiteiden tuottamaan hyötyyn.

’Elinkaaritutkimukset’ kattavat pitkän aikavälin seurantatutkimukset, joissa selvitetään eri kehitysvaiheisiin ja ikäkausiin liittyviä alttiuksia ja herkkiä vaiheita. Myös usean sukupolven kattava seuranta kuuluu tähän kokonaisuuteen.

’Terveyden eriarvoisuus’ koskee terveyden epätasaista jakautumista väestössä. Riskitekijät kasautuvat samoille väestöryhmille, eivätkä toimenpiteet helposti tavoita huonoimmassa asemassa olevia.

’Tulevaisuuden haasteiden ennustaminen’ on osioista voimakkaimmin menetelmällisesti painottunut. Siinä pyritään kehittämään uusia tapoja hyödyntää seurantatietoja ja sairausrekistereitä uusien terveysongelmien ennakoimiseksi.

Haku avautuu vuoden 2008 alussa

Ohjelma jatkaa osin samojen tutkimuskysymysten käsittelyä kuin Akatemian aiemmat tutkimusohjelmat: Terveyserot (TERO, 1998–2000), Terveyden edistäminen (TERVE 2001–2004) ja Terveydenhuoltotutkimus (TERTTU 2004–2007). Päällekkäisyyttä pyritään välttämään parhaillaan käynnissä olevien (Elintarvikkeet, ravinto ja terveys, ELVIRA) tai valmisteltavien ohjelmien kanssa (kuten Lasten hyvinvointi ja terveys). Tämän vuoksi Kansanterveyden haasteet -ohjelma painottaa lapsuudessa tapahtuvien altistusten vaikutusta aikuisiän terveyden kannalta, mutta ei lasten terveyttä.

Tutkimusohjelman haku avautuu vuoden 2008 alkupuolella. Suunniteltu kesto on neljä vuotta ja budjetin suuruus 9–10 miljoonaa euroa. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus on ohjelman yksi keskeinen perustelu ja sisällön muotoutumiseen vaikuttanut seikka. Jatkossa uusia tutkimusohjelmia aloitetaan aiempaa vähemmän, keskimäärin 1-2 vuodessa. Näin pyritään mahdollistamaan suurempi rahoitusvolyymi ja jatkossa mahdollisesti myös pidempi kesto.

Vuorovaikutusta arvioijien ja hakijoiden välillä

Akatemian toimintaperiaatteiden mukaisesti hakemusten arvioinnista vastaa ulkomaisista asiantuntijoista koostuva kansainvälinen paneeli. Hakemusten arvioinnissa pyritään mahdollistamaan entistä helpommin vuorovaikutus arvioijien ja hakijoiden välillä. Arvioinnissa painotetaan tieteellisen tason lisäksi kansanterveydellistä merkitystä ja sovelluskelpoisuutta. Ensisijaisesti rahoitetaan konsortioita, joiden toivotaan kattavan useita eri lähestymistapoja sekä teema-alueita. Konsortio voi kattaa esimerkiksi useita saman terveysongelman hallintaan tähtääviä toimenpiteitä tai yhden toimintamallin arvioinnin eri näkökulmista.

Anssi Auvinen, ohjelmaryhmän puheenjohtaja
Sirkku Saarikoski, ohjelmapäällikkö
Suomen Akatemia

Lisätietoa tutkimusohjelmasta antaa tarvittaessa ohjelmapäällikkö Sirkku Saarikoski, Suomen Akatemia
puh. (09) 7748 8325, sähköposti: etunimi.sukunimi@aka.fi.