Publisher

National Public Health Institute
Original page

-synon regional cooperation, health promotion, national health

Julkaistu 28.12.2007

Kunnissa terveyttä edistävien toimenpiteiden ja päätösten tulisi perustua luotettavaan ja ajantasaiseen tietoon väestön terveydentilasta ja terveyseroista. Tiedon hyödyntäminen ja toimijoiden sitouttaminen edellyttää tuloshakuista verkottumista ja alueellisten pysyvien terveyden edistämisen toimintamallien kehittämistä. Tällaisia pysyviä toimintamalleja on jo valmiina Pohjois-Karjalassa ja Keski-Suomessa, ja alueellisia toimintamalleja työstetään myös Etelä-Pohjanmaalla sekä Lapissa. Viime syksynä Kansanterveyslaitoksessa toimintansa aloittanut Alueiden terveyden edistämisen -yhteistyöprojekti tukee alueita tässä työssä.

Kansanterveyslain mukaan kunnilla on ensisijainen vastuu väestönsä terveyden edistämisestä. Terveyttä edistävää työtä tehdään kunnassa paitsi terveydenhuollossa myös muilla hallinnonaloilla, kuten sosiaali-, sivistystoimessa ja teknisessä toimessa sekä järjestöissä ja elinkeinoelämän puitteissa. Perusterveydenhuolto on avainasemassa, kun kysymys on terveydenhuollon toimista väestön tautiriskien vähentämisessä ja terveyden edistämisessä.

Kuntien työn tukemiseksi asukkaidensa terveyden edistämisessä tarvitaan alueilla kuitenkin pysyviä yhteistyötapoja. Suomessa maakunnilla ja niitä vastaavilla alueellisilla rakenteilla on merkittävä mahdollisuus alueelliseen yhteistyöhön väestön terveyden edistämiseksi ja tautien ehkäisemiseksi sekä terveyserojen kaventamiseksi. Jo Pohjois-Karjala projektista saatu kokemus osoitti, kuinka maakunta on monella tavalla luonnollinen kokonaisuus alueelliselle terveyden edistämiselle. Tällainen yhteistyö hyödyttää ja tukee suuresti alueen kuntia.

Uuden hallitusohjelman linjaukset vahvistavat myös tätä ajattelua. Terveyden edistämisen politiikkaohjelma paitsi velvoittaa, myös mahdollistaa sekä valtakunnalliset päätökset että alueellisen ja paikallisen toiminnan vahvistamisen.

Kansanterveyslaitos tukee alueita

Viime syksynä käynnistynyt Alueellinen terveyden edistämisen -yhteistyöprojekti vahvistaa Kansanterveyslaitoksen asiantuntijatukea alueelliselle terveyden edistämistyölle. Yhteistyössä alueellisten toimijoiden kanssa projekti järjestää koulutusseminaareja päätöksentekijöille, virkamiehille ja järjestöjen edustajille. Näissä seminaareissa levitetään ja tulkitaan väestöaineistoihin ja rekisteritietoihin perustuvaa luotettavaa tietoa alueen väestön terveydentilasta ja terveyseroista. Lisäksi seminaarien yhteydessä järjestetään yleisöluentotilaisuuksia kansalaisille. Alueelliseen koulutukseen liittyy myös kehittämisyhteistyötä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kanssa.

Projektin avulla tuetaan myös jo käynnissä olevaa alueellista pysyvien terveyden edistämisen rakenteiden vahvistumista ja verkoston laajenemista. Kuntien terveyden edistämistoiminnan tukeminen ja toimijoiden sitouttaminen edellyttää tuloshakuista verkottumista ja pysyvien toimintamallien kehittämistä eri toimijoiden voimavaroja yhdistäen. Tähän ei välttämättä tarvita uusia rakenteita, vaan olemassa olevien toimijoiden yhteistyön tiivistämistä ja tuloksellisen toimintaotteen vahvistamista.

Projekti toimii yhteistyössä Kansanterveyslaitoksen terveyden edistämishankkeiden kanssa ja hyödyntää koko sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan muita hankkeita, samalla kun se vie alueille tietoa näistä hankkeista.

Tulevaisuuden terveyttä edistetään voimavaroja yhdistäen

Kehitystyö ja uudet innovaatiot väestön terveyden edistämiseksi ovat synnyttämässä alueille ja kaupunkeihin erilaisia alueellisia yhteistoimintamalleja. Terveyden edistämisen perinteitä meillä on jo Pohjois-Karjalasta, jossa toimintaa projektin päättymisen jälkeen on jatkanut Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus ry. Nyt alueellisten terveyden edistämisen keskusten verkosto on laajenemassa nopeasti muuallekin Suomeen. Keski-Suomen kansanterveyden edistämiskeskuksen toiminta käynnistyi vuoden 2008 alusta. Alueellisia toimintamalleja kehitetään myös Etelä-Pohjanmaalla ja Lapissa.

Heli Bäckmand kehittämispäällikkö
Alueellinen terveyden edistämisen -yhteistyöprojekti
KTL, Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto
heli.backmand(at)ktl.fi

Pohjois-Karjalan perinteestä tulevaisuuden terveysmaakunnaksi

Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen edeltäjän, Pohjois-Karjala -projektin, kokemukset ja tulokset tukevat ajatusta, että hyvin suunni¬tellulla ja järjestelmällisellä yhteisötason terveysohjelmalla voidaan vaikuttaa väestön elintapoihin ja riskitekijöihin. Muutos elintavoissa johtaa sydän- ja verisuonitautien ja syöpätautien ilmaantuvuuden ja kuolleisuuden laskuun sekä terveyden lisääntymi¬seen yhteisössä. Pohjois-Karjalan menestyksen taustalla oli väestön osallistuminen, suunnitelmallinen teoriaan pohjautuva ohjelman toteutus, joustava intervention toteutus eli yhteisöstä nousevien mahdollisuuksien hyödyntäminen sekä laaja ja hyvä yhteistyö. Terveydenhuollon osallistumisella sekä ohjelman hyvällä arviointi- ja seurantajärjestelmällä, jonka tuottamia tuloksia on voitu hyödyntää myös ohjelman kehittämisessä, oli myös suuri merkitys.

Toiminnanjohtaja Vesa Korpelainen kertoo, että aikaisemmille kokemuksille ja maakunnalliselle yhteistyölle rakentuvan Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen tavoitteena on tehdä Pohjois-Karjalasta terveysmaakunta. Tavoitteeseen päästään neljän kokonaisuuden kautta: 1) päättäjät ovat terveystietoisia ja terveysvaikutukset huomioidaan päätöksenteossa, 2) toimijat sitoutuvat ja tämä näkyy toimintaohjelmissa ja strategioissa, 3) väestön terveystietoisuus on hyvä ja tietoisuus muuttuu käytännön toiminnaksi ilmeten terveyskäyttäytymisessä ja tätä kautta pienempänä tautiriskinä, alentuneina tautilukuina ja terveyserojen kaventumisena ja 4) toimintaa ja sen tuloksia seurataan ja arvioidaan ja tietoa käytetään toiminnan uudelleen suunnittelun tukena.

Tietoon ja osaamiseen pohjautuvaa käytännönläheistä työtä

Kansanterveyden keskuksen toiminnassa huomioidaan kansalliset linjaukset ja kehittämisohjelmat, maakunnalliset tavoitteet ja painotukset sekä oman strategian painopisteet. Keskeistä toiminnassa on yhteistyö kuntien, maakunnallisten organisaatioiden, kuten sairaanhoitopiirin, ammattikorkeakoulun, maakuntaliiton ja lääninhallituksen kanssa. Toisaalta toiminta pyritään viemään lähelle ihmisiä, toteaa Vesa Korpelainen.

Kuntien kanssa tehtävässä yhteistyössä peruselementtejä ovat rajat – sekä hallintokunta- että kuntarajat – ylittävä yhteistyö, tiedon tuottaminen strategisen suunnittelun ja päätöksenteon tueksi, vaikuttavien käytännöllisten menetelmien käyttöönoton edistäminen ja toimintamallien kehittäminen. Yhteistyötä täydennetään tarvelähtöisillä rajatuimmilla hankkeilla ja interventioilla. Edelleen pyrkimyksenä on, että keskeiset toimijat, erityisesti kunnat, näkisivät panostuksen terveyden edistämiseen investointina tulevaisuuteen, ei pelkkänä kulueränä.

KANTERE – uusia tuulia Keski-Suomessa

Keski-Suomen kansanterveyden edistämiskeskuksen ry, Kantereen, perustajäseniä ovat sosiaali- ja terveysjärjestöjen lisäksi mm. maakuntaliitto ja ammattikorkeakoulu. Virallisesti Kantereen toiminta käynnistyy vuoden 2008 alussa. Yhteinen maakunnallinen tahtotila on hankkeelle ollut hyvin vahva alusta lähtien, ja se on vauhdittanut Kantereen perustamista. Hankesuunnittelija Päivi Tiihosen mukaan perustamista edeltänyt esiselvitys osoitti, että terveyden edistämisen tehostamiseen Keski-Suomessa on selkeä tarve.

Kantereen toiminnassa mukana olleet kuntatoimijat ovat tyytyväisiä uuteen maakunnalliseen tulokkaaseen. Jyväskylän kaupunki näkee, että Kantereella olisi paljon annettavaa muun muassa kansanterveysvaikutusten ennakkoarviointiin ja riskitekijöiden tunnistamiseen maakunnassa. Väestötason terveyden edistämistyötä kunnissa tehdään ehkäisevissä terveyspalveluissa. Kantereen roolin tulee olla tämän tukemisessa sekä erityisesti väestöön suunnatussa kansanterveysvaikuttamisessa viestinnän keinoin ja väestötasoisissa interventioissa. Kantereen toivotaan toimivan terveydenhuollon ja väestön rajapinnassa, alueella jonne terveydenhuollon toimenpiteet eivät ulotu.

Monet keskisuomalaiset tahot, kuten yritykset, ovat löytäneet Kantereesta väylän edistää keskisuomalaisten terveyttä. Keskimaa ja Keski-Suomen Osuuspankki ovat olleet rahoittamassa toimintaa. Yritysyhteistyö avaa uusia mahdollisuuksia mm. työyhteisöjen terveyden edistämiseen. Viestintäyhtymä Keskisuomalaisen kanssa on myös suunniteltu yhteistyötä tiedottamisen saralla. Osallistuminen kansanterveyden edistämiseen luo yrityksille positiivista imagoa ja samalla parantaa kassavirtoja. Taustalla näyttäisi olevan myös aito huoli omien asiakkaiden ja henkilökunnan hyvinvoinnista sekä viimekädessä maakunnan tulevaisuudesta.

Lisätietoja Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus
Toiminnanjohtaja Vesa Korpelainen
p. 0500 274 258

Keski-Suomen kansanterveyden edistämiskeskus ry, Kantere
Hankesuunnittelija Päivi Tiihonen
p. 0400 951 454

Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus järjestää säännöllisesti terveysmessut alueellaan.