Apunavigaatio
Allergisen joulu
- Hannuksela, Matti
Allergisen joulu
Joulu on kuusen, joulukukkien, glögin,
suklaan ja muiden makeisten aikaa. Jotkut allergikot eivät voi
iloita yliherkkyysreaktioiden pelossa mistään. Yksi saa kuusesta
nuhaa, toinen saa kukista nuhaa ja astmaa, kolmas suklaasta kovia
vatsakipuja, ekseemaa tai nokkosihottumaa. Yliherkkyysreaktiot ovat
joskus allergiaa, useimmiten muuta yliherkkyyttä eli
intoleranssia.
Kuusessa homeita
Varsin tavallinen on tarina, että nenä alkaa
valua kahden päivän kuluessa siitä, kun joulukuusi on tuotu
olohuoneen nurkkaan. Oireiden takana ovat ilmeisesti kuusen homeet,
jotka alkavat kuivuessaan levitä huoneilmaan. Millään testillä
kuusenhomeallergiaa ei kuitenkaan voi saada selville. Kuusessa on
toki jäkälääkin, mutta jäkälän pitäisi hienontua ennen kuin se
pystyisi aiheuttamaan allergiaoireita. Kuusen tuoksu on niin mieto,
että se ei häirinne tuoksuyliherkkienkään joulua.
Joulukukista nuhaa ja astmaa
Tuoksuyliherkät kammoavat hyasintin tuoksua
niin, etteivät suostu ottamaan niitä sisätiloihin. He saavat
tuoksusta etupäässä päänsärkyä ja ärtyneisyyttä. Kyseessä ei ole
allergia vaan muu yliherkkyys, joka yleensä voimistuu iän
mukana.
Joulutähteä pidetään tavallisesti turvallisena
vaihtoehtona allergiselle. Tuoksuttomana se onkin sopiva kukka
tuoksuyliherkän pöydälle. Lateksiallergisille se on huono
vaihtoehto, sillä 40 % heistä reagoi nuhalla ja astmalla
joulutähdestä leviäville eteerisille aineille.
Yliherkkyysoireita kaakaosta ja suklaasta
Yleisen käsityksen mukaan neljä viidestä
allergikosta saa yliherkkyysoireita kaakaosta ja suklaasta, lapsena
todennäköisemmin kuin aikuisena. Hallitseva oire on yleensä
vatsakivut ja ripuli, mutta myös ihottuman pahentumista pidetään
suklaayliherkkyyden oireena. Iho- ja verikokeet ovat yksittäisissä
tapauksissa osoittaneet oireilevan henkilön allergisoituneen
kaakaon valkuaisille. Allergia suklaan muita ainesosia, esimerkiksi
maitoa ja pähkinöitä kohtaan on paljon yleisempää kuin varsinainen
kaakaoallergia.
Tavallisin selitys yliherkkyysoireille ovat ns.
biogeeniset amiinit, histamiinin tavoin reagoivat yhdisteet.
Suklaassa on biogeenisiin amiineihin kuuluvaa fenyylietyyliamiinia,
jota pidetään reaktioiden tärkeimpänä aiheuttajana. Siinä on myös
vähäisiä määriä tyrosiini-nimisestä aminohaposta syntynyttä
tyramiinia.
Tutkimustulokset eivät tue käsitystä
biogeenisten amiinien haitallisista vaikutuksista. 35 vuotta
käsittävässä katsauksessa todettiin alan kirjallisuudesta löydetyn
vain neljä asiallisesti tehtyä tutkimusta (1). Yksi niistä
käsitteli kaikkia biogeenisten amiinien mahdollisesti aiheuttamia
intoleranssioireita, kaksi tyramiinin ja yksi fenyylietyyliamiinin
vaikutusta migreeniin ja päänsärkyyn yleensä. Mainituissa
tutkimuksissa amiinimäärien ja oireiden välillä ei ollut mitään
yhteyttä toisiinsa.
Maininta ”Saattaa sisältää
pähkinää/maapähkinää” suklaa- ja muun makeispakkauksen
kääreessä on uusimman käsityksen harvoja poikkeuksia lukuun
ottamatta turhaa. Mahdollinen allergeenimäärä on niin pieni, että
se tuskin aiheuttaa ainakaan vakavia reaktioita käyttäjilleen
(2).
Muissa makeisissa gelatiinia, vehnää, maissia…
Makeisten mahdollisia allergeeneja ovat muun
maussa maidon valkuaiset, soija, vehnä, maissi ja gelatiini.
Allergiat saadaan selville ihopisto- tai verikokein. Gelatiini on
hyytelöimisaine, jota saadaan eri lähteistä, nykyään useimmiten
siasta. Vehnäjauhoja on runsaasti lakritsissa. Maissijauhoja
käytetään hyvinkin erilaisissa makeisissa. Allergiselta vaaditaan
sitkeyttä lukea pienellä tekstillä kirjoitettuja tuoteselosteita.
Joskus vaaditaan lisäksi soitto valmistajalle ja maahantuojalle
ennen kuin resepti on täydellisesti selvillä.
Sokeri, aspartaami ja väriaineet harmittomia
Sokeria ja aspartaamia, keinomakeutetta, on
syytetty lasten ja joskus myös aikuisten ylivilkkaudesta. Käsitys
elää sitkeänä edelleen, vaikka se on jo aikoja sitten osoitettu
vääräksi. Kaksoissokkoaltistuksissa on nimittäin aikoinaan todettu,
ettei kumpikaan aiheuta muutoksia koehenkilöiden vilkkaudessa tai
aggressiivisuudessa, vaikka niitä saisi tavallista suurempiakin
määriä (3, 4). Lasten oppimiskykyynkään ei niillä ole vaikutusta
(5).
Atsoväriaineet olivat melkein kirosana 1970- ja
1980-luvuilla. Suomessa ne olivat pitkään kiellettyjen lisäaineiden
joukossa. EU:n myötä toistakymmentä vuotta sitten ne taas pääsivät
sallittujen elintarvikelisäaineiden luetteloon. Pelättyjä
yliherkkyysreaktioita ei sitten näkynyt, ja nyt katsotaan niiden
aiheuttavan oireita vain harvoissa poikkeustapauksissa.
Hehkuviini ja muut glögit
Hehkuviini on väkevä viini, jouluinen
herkkujuoma. Se koostuu konsentroidusta punaviinistä, marjamehusta
ja mausteista, jotka ovat kaneli, inkivääri ja pomeranssinkuori.
Alkoholittomissa glögeissä voi olla muitakin mausteita.
Punaviinipäänsäryn lisäksi mausteallergiset voivat saada glögeistä
myös aitoja allergiareaktioita. Mausteallergisia on etenkin
koivuallergikkojen joukossa.
Lopuksi LTP-allergia Viime vuosina huomiota on
kiinnitetty lipidien kuljetusproteiinien (lipid transfer protein =
LTP) aiheuttamiin usein hyvin voimakkaisiin reaktioihin. Suomessa
LTP-allergiaa on tavattu etenkin laajaa, leimahtelevaa atooppista
ihottumaa sairastavilla. LTP:t ovat putkimaisia rakenteita, jotka
siirtävät rasvoja ja vahoja solun sisältä sen pintaan. Niitä on
kasveissa joka solussa, mutta erityisen runsaasti niitä on
ruusukasvien hedelmien kuoressa, eniten persikan pintanukassa ja
kirsikan kuoressa. Muita LTP-hedelmiä ja muita ruokia ovat mm.
aprikoosi, luumu, manteli, omena, päärynä, ruusunmarja, mansikka,
viinirypäle, appelsiini, sitruuna, maapähkinä, soija, parsa,
maissi, ohra, vehnä, riisi, sipuli, selleri, tomaatti, munakoiso,
kaali, kukkakaali, salaatti, pähkinät ja syötävät siemenet. Joku
potilas voi reagoida vain yhteen ruokaan, toinen useaan, tuskin
kukaan kaikkiin lueteltuihin ruokiin.
LTP:t kestävät muuttumatta keittämisen,
muunlaisen ruoanvalmistuksen ja ruoansulatuskanavan entsyymien
toiminnan. Sen takia LTP:t ovat haastavia allergeeneja. Jos joku on
allerginen viinirypäleille, hän voi saada oireita myös rusinoista
ja viinistä. Samoin persikka-allerginen voi reagoida
persikkamehulle tai säilykehedelmäsalaatille.
Matti Hannuksela, ihotautien ja allergologian erikoislääkäri, emeritusprofessori
Kirjallisuutta
1. Jansen SC, van Dusseldorp M, Bottema KC, Dubois AE. Intolerance
to dietary biogenic amines. Ann Allergy Asthma Immunol
2003;91:233–40.
2. Feuillet-Dassonval C, Agne PS, Rancé F, Bidat E. What type of
avoidance for peanut allergic children? Arch Pediatr
2006;13:1245–51
3. Mahan LK, Chase M, Furukawa CT , ym. Sugar "allergy" and
children's behavior. Ann Allergy 1988;61:453–8.
4. Kruesi MJ, Rapoport JL, Cummings EM, ym. Effects of sugar and
aspartame on aggression and activity in children. Am J Psychiatry
1987;144:1487–90.
5. Wolraich ML, Lindgren SD, Stumbo PJ, Stegink LD, Appelbaum MI,
Kiritsy MC. Effects of diets high in sucrose or aspartame on the
behavior and cognitive performance of children. N Engl J Med
1994;330:301–7.