Ohita navigaatiot ja siirry sisältöön

tervesuomi.fi

Apunavigaatio

Apunavigaatio

(tidningsartikel)

Allergisen joulu

  • Hannuksela, Matti
Julkaistu 30.11.2007

Allergisen joulu

Joulu on kuusen, joulukukkien, glögin, suklaan ja muiden makeisten aikaa. Jotkut allergikot eivät voi iloita yliherkkyysreaktioiden pelossa mistään. Yksi saa kuusesta nuhaa, toinen saa kukista nuhaa ja astmaa, kolmas suklaasta kovia vatsakipuja, ekseemaa tai nokkosihottumaa. Yliherkkyysreaktiot ovat joskus allergiaa, useimmiten muuta yliherkkyyttä eli intoleranssia.

Kuusessa homeita

Varsin tavallinen on tarina, että nenä alkaa valua kahden päivän kuluessa siitä, kun joulukuusi on tuotu olohuoneen nurkkaan. Oireiden takana ovat ilmeisesti kuusen homeet, jotka alkavat kuivuessaan levitä huoneilmaan. Millään testillä kuusenhomeallergiaa ei kuitenkaan voi saada selville. Kuusessa on toki jäkälääkin, mutta jäkälän pitäisi hienontua ennen kuin se pystyisi aiheuttamaan allergiaoireita. Kuusen tuoksu on niin mieto, että se ei häirinne tuoksuyliherkkienkään joulua.

Joulukukista nuhaa ja astmaa

Tuoksuyliherkät kammoavat hyasintin tuoksua niin, etteivät suostu ottamaan niitä sisätiloihin. He saavat tuoksusta etupäässä päänsärkyä ja ärtyneisyyttä. Kyseessä ei ole allergia vaan muu yliherkkyys, joka yleensä voimistuu iän mukana.

Joulutähteä pidetään tavallisesti turvallisena vaihtoehtona allergiselle. Tuoksuttomana se onkin sopiva kukka tuoksuyliherkän pöydälle. Lateksiallergisille se on huono vaihtoehto, sillä 40 % heistä reagoi nuhalla ja astmalla joulutähdestä leviäville eteerisille aineille.

Yliherkkyysoireita kaakaosta ja suklaasta

Yleisen käsityksen mukaan neljä viidestä allergikosta saa yliherkkyysoireita kaakaosta ja suklaasta, lapsena todennäköisemmin kuin aikuisena. Hallitseva oire on yleensä vatsakivut ja ripuli, mutta myös ihottuman pahentumista pidetään suklaayliherkkyyden oireena. Iho- ja verikokeet ovat yksittäisissä tapauksissa osoittaneet oireilevan henkilön allergisoituneen kaakaon valkuaisille. Allergia suklaan muita ainesosia, esimerkiksi maitoa ja pähkinöitä kohtaan on paljon yleisempää kuin varsinainen kaakaoallergia.

Tavallisin selitys yliherkkyysoireille ovat ns. biogeeniset amiinit, histamiinin tavoin reagoivat yhdisteet. Suklaassa on biogeenisiin amiineihin kuuluvaa fenyylietyyliamiinia, jota pidetään reaktioiden tärkeimpänä aiheuttajana. Siinä on myös vähäisiä määriä tyrosiini-nimisestä aminohaposta syntynyttä tyramiinia.

Tutkimustulokset eivät tue käsitystä biogeenisten amiinien haitallisista vaikutuksista. 35 vuotta käsittävässä katsauksessa todettiin alan kirjallisuudesta löydetyn vain neljä asiallisesti tehtyä tutkimusta (1). Yksi niistä käsitteli kaikkia biogeenisten amiinien mahdollisesti aiheuttamia intoleranssioireita, kaksi tyramiinin ja yksi fenyylietyyliamiinin vaikutusta migreeniin ja päänsärkyyn yleensä. Mainituissa tutkimuksissa amiinimäärien ja oireiden välillä ei ollut mitään yhteyttä toisiinsa.

Maininta ”Saattaa sisältää pähkinää/maapähkinää” suklaa- ja muun makeispakkauksen kääreessä on uusimman käsityksen harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta turhaa. Mahdollinen allergeenimäärä on niin pieni, että se tuskin aiheuttaa ainakaan vakavia reaktioita käyttäjilleen (2).

Muissa makeisissa gelatiinia, vehnää, maissia…

Makeisten mahdollisia allergeeneja ovat muun maussa maidon valkuaiset, soija, vehnä, maissi ja gelatiini. Allergiat saadaan selville ihopisto- tai verikokein. Gelatiini on hyytelöimisaine, jota saadaan eri lähteistä, nykyään useimmiten siasta. Vehnäjauhoja on runsaasti lakritsissa. Maissijauhoja käytetään hyvinkin erilaisissa makeisissa. Allergiselta vaaditaan sitkeyttä lukea pienellä tekstillä kirjoitettuja tuoteselosteita. Joskus vaaditaan lisäksi soitto valmistajalle ja maahantuojalle ennen kuin resepti on täydellisesti selvillä.

Sokeri, aspartaami ja väriaineet harmittomia

Sokeria ja aspartaamia, keinomakeutetta, on syytetty lasten ja joskus myös aikuisten ylivilkkaudesta. Käsitys elää sitkeänä edelleen, vaikka se on jo aikoja sitten osoitettu vääräksi. Kaksoissokkoaltistuksissa on nimittäin aikoinaan todettu, ettei kumpikaan aiheuta muutoksia koehenkilöiden vilkkaudessa tai aggressiivisuudessa, vaikka niitä saisi tavallista suurempiakin määriä (3, 4). Lasten oppimiskykyynkään ei niillä ole vaikutusta (5).

Atsoväriaineet olivat melkein kirosana 1970- ja 1980-luvuilla. Suomessa ne olivat pitkään kiellettyjen lisäaineiden joukossa. EU:n myötä toistakymmentä vuotta sitten ne taas pääsivät sallittujen elintarvikelisäaineiden luetteloon. Pelättyjä yliherkkyysreaktioita ei sitten näkynyt, ja nyt katsotaan niiden aiheuttavan oireita vain harvoissa poikkeustapauksissa.

Hehkuviini ja muut glögit

Hehkuviini on väkevä viini, jouluinen herkkujuoma. Se koostuu konsentroidusta punaviinistä, marjamehusta ja mausteista, jotka ovat kaneli, inkivääri ja pomeranssinkuori. Alkoholittomissa glögeissä voi olla muitakin mausteita. Punaviinipäänsäryn lisäksi mausteallergiset voivat saada glögeistä myös aitoja allergiareaktioita. Mausteallergisia on etenkin koivuallergikkojen joukossa.

Lopuksi LTP-allergia Viime vuosina huomiota on kiinnitetty lipidien kuljetusproteiinien (lipid transfer protein = LTP) aiheuttamiin usein hyvin voimakkaisiin reaktioihin. Suomessa LTP-allergiaa on tavattu etenkin laajaa, leimahtelevaa atooppista ihottumaa sairastavilla. LTP:t ovat putkimaisia rakenteita, jotka siirtävät rasvoja ja vahoja solun sisältä sen pintaan. Niitä on kasveissa joka solussa, mutta erityisen runsaasti niitä on ruusukasvien hedelmien kuoressa, eniten persikan pintanukassa ja kirsikan kuoressa. Muita LTP-hedelmiä ja muita ruokia ovat mm. aprikoosi, luumu, manteli, omena, päärynä, ruusunmarja, mansikka, viinirypäle, appelsiini, sitruuna, maapähkinä, soija, parsa, maissi, ohra, vehnä, riisi, sipuli, selleri, tomaatti, munakoiso, kaali, kukkakaali, salaatti, pähkinät ja syötävät siemenet. Joku potilas voi reagoida vain yhteen ruokaan, toinen useaan, tuskin kukaan kaikkiin lueteltuihin ruokiin.

LTP:t kestävät muuttumatta keittämisen, muunlaisen ruoanvalmistuksen ja ruoansulatuskanavan entsyymien toiminnan. Sen takia LTP:t ovat haastavia allergeeneja. Jos joku on allerginen viinirypäleille, hän voi saada oireita myös rusinoista ja viinistä. Samoin persikka-allerginen voi reagoida persikkamehulle tai säilykehedelmäsalaatille.


Matti Hannuksela, ihotautien ja allergologian erikoislääkäri, emeritusprofessori

suomi/ktlehti2007/nro10/kuvitus06.jpg


Kirjallisuutta
1. Jansen SC, van Dusseldorp M, Bottema KC, Dubois AE. Intolerance to dietary biogenic amines. Ann Allergy Asthma Immunol 2003;91:233–40.
2. Feuillet-Dassonval C, Agne PS, Rancé F, Bidat E. What type of avoidance for peanut allergic children? Arch Pediatr 2006;13:1245–51
3. Mahan LK, Chase M, Furukawa CT , ym. Sugar "allergy" and children's behavior. Ann Allergy 1988;61:453–8.
4. Kruesi MJ, Rapoport JL, Cummings EM, ym. Effects of sugar and aspartame on aggression and activity in children. Am J Psychiatry 1987;144:1487–90.
5. Wolraich ML, Lindgren SD, Stumbo PJ, Stegink LD, Appelbaum MI, Kiritsy MC. Effects of diets high in sucrose or aspartame on the behavior and cognitive performance of children. N Engl J Med 1994;330:301–7.


© TerveSuomi.fi 2008About us