Publisher

National Public Health Institute

Suomessa on viime vuosina kiinnitetty erityistä huomiota sosioekonomisten terveyserojen kaventamiseen. Psykoosia sairastavat ovat väestöryhmä, jossa ruumiilliset sairaudet ja niistä aiheutuva kuolleisuus ja toimintakyvyn heikentymä ovat erityisen suuria ongelmia. Silti tämän ryhmän fyysiset terveysongelmat saavat harvoin huomiota. Hoitoa voidaan parantaa sairaus- ja lääkekohtaisilla seurantaohjeilla.

Psykoosilla tarkoitetaan todellisuudentajun vakavaa häiriintymistä, joka voi ilmetä harhaluuloina, aistiharhoina, puheen huomattavana hajanaisuutena tai eriskummallisena käytöksenä. Psykoosien elämänaikainen esiintyvyys Suomessa on 3,48 % (1). Yleisin psykoosisairauksista on skitsofrenia, jonka esiintyvyys Suomessa on 1,0 % (1). Useimmat psykoosisairaudet ovat pitkäkestoisia, joskin psyykkisten oireiden vaikeusaste vaihtelee sairauden kuluessa. Pitkäkestoiset psykoosit, erityisesti skitsofrenia, johtavat usein pysyvään työkyvyttömyyteen.

Terveys 2000 -tutkimuksella tietoa psykoosipotilaiden fyysisistä sairauksista

Psykoosit Suomessa -tutkimus on Kansanterveyslaitoksen toteuttama väestöpohjainen tutkimus psykoosien esiintyvyydestä ja niihin liittyvistä toimintakyvyn ja fyysisen terveyden ongelmista. Tutkimus pohjautuu Terveys 2000 -tutkimuksen noin 8000:n 30 vuotta täyttäneen suomalaisen satunnaisotokseen, joista psykoosin sairastaneet seulottiin sekä heidän itse antamiensa hoito- ja oiretietojen että terveydenhuollon rekisteritietojen perusteella. Tutkimukseen kuului psykiatrinen haastattelu ja neuropsykologinen tutkimus. Diagnoosin varmistamista varten myös tutkittavien sairauskertomustietoihin perehdyttiin.

Tutkittavien terveydentila kartoitettiin perusteellisesti Terveys 2000 -tutkimuksessa. Kerättyä tietoa on hyödynnetty tutkittaessa fyysisen terveyden ongelmia psykoosia sairastavilla. Tulokset osoittavat, että skitsofreniaan ja muihin ei-mielialaoireisiin psykooseihin liittyy merkittävä ruumiillisten sairauksien ja niiden riskitekijöiden esiintyvyyden lisääntyminen.

Skitsofreniaa sairastavilla suuri aikuistyypin diabeteksen riski

Skitsofreniaa sairastavista henkilöistä 22 % sairasti myös aikuistyypin diabetesta. Heidän sairastumisriskinsä oli lähes viisinkertainen muuhun väestöön verrattuna. Myös muihin ei-mielialaoireisiin psykooseihin, kuten harhaluuloisuushäiriöön, liittyi selvästi suurentunut aikuistyypin diabeteksen riski. Sen sijaan mielialaoireista psykoosia eli kaksisuuntaista mielialahäiriötä tai psykoosioireista vakavaa masennusta sairastavilla ei todettu lisääntynyttä diabetekseen sairastumisen riskiä. Psykoosilääkkeiden käyttäjillä oli myös suurentunut diabetesriski, mutta lääkkeiden käyttö ei yksinään selittänyt diabeteksen erittäin korkeaa esiintyvyyttä skitsofreniaa sairastavilla henkilöillä (2) (kuvio 1).

Kuvio 1. Aikuistyypin diabeteksen ikä- ja sukupuolivakioitu esiintyvyys koko väestössä ja psykoosia sairastavilla.

Skitsofreniaa ja muita ei-mielialaoireisia psykoosia sairastavilla todettiin myös selvästi muuta väestöä useammin keskivartalolihavuutta ja veren rasva-arvojen poikkeavuuksia. Erityisesti seerumin matala HDL-kolesterolipitoisuus ja korkea triglyseridipitoisuus olivat heillä tavallisia. Mielialaoireista psykoosia sairastavat eivät poikenneet muusta väestöstä näiden terveysongelmien esiintyvyydessä (3).

Metabolista oireyhtymää jo nuorilla psykoosipotilailla

Aikuistyypin diabetes, keskivartalolihavuus ja rasva-arvojen poikkeavuudet lisäävät kaikki riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Tutkimuksessa saatiinkin viitteitä siitä, että skitsofreniaa sairastavilla sepelvaltimotauti on muuta väestöä yleisempi, erityisesti sairauden vakavimmat muodot. Erityisen huolestuttavaa oli metabolisen oireyhtymän suuri esiintyvyys jo nuorilla skitsofreniaa tai muuta ei-affektiivista psykoosia sairastavilla henkilöillä (3). Tutkimuksessa ei pystytty arvioimaan uusimpien psykoosilääkkeiden vaikutusta fyysisten sairauksien riskiin. Kansainvälisten tutkimusten mukaan osa uusista psykoosilääkkeistä vaikuttaa erityisesti sokeri- ja rasva-aineenvaihduntaan jopa perinteisiä psykoosilääkkeitä haitallisemmin (4).

Metabolisiin ja sydän- ja verisuonisairauksiin liittyvien ongelmien lisäksi havaitsimme myös, että skitsofreniaa sairastavilla luun rakenteen heikentyminen oli yleistä, samoin näkökyvyn ongelmat (5).

Psykoosipotilaan fyysistä terveyttä seurattava säännöllisesti

Sekä suomalaisissa että kansainvälisissä tutkimuksissa skitsofreniaa ja muita ei-mielialaoireisia psykoosia sairastavien kuolleisuus fyysisiin sairauksiin on 2–3-kertainen verrattuna muuhun samanikäiseen väestöön (6,7), ja kuolleisuusero muuhun väestöön on kasvamassa (8). Kansainvälisissä tutkimuksissa osan ylikuolleisuudesta on selittänyt se, että skitsofreniaa tai muuta psykoosia sairastavien fyysisiä sairauksia on hoidettu muita potilaita huonommin (9). On erittäin tärkeää, että psykiatrit ja perusterveydenhuollon lääkärit huolehtivat pitkäkestoista psykoosia sairastavien henkilöiden fyysisen terveydentilan säännöllisestä seurannasta.

Amerikan psykiatriyhdistyksen suositukset (10) painon, sokeri- ja rasva-arvojen ja näön seurannasta on esitelty taulukossa 1. Näiden lisäksi eri psykoosilääkevalmisteilla on lääkeainekohtaisia sivuoireita, joihin on yksilölliset seurantaohjeet. Tällaisia ovat esimerkiksi klotsapiinin aiheuttamat verenkuvamuutokset ja sertindolin aiheuttama QT-ajan pidentyminen. Moniin terveysongelmiin, kuten osteoporoosiin, ei seurantaohjeita ole vielä annettu.

Psykoosia sairastavien henkilöiden fyysisten sairauksien hoidossa voidaan noudattaa sairauskohtaisia hoitosuosituksia. On syytä varmistaa, että potilas on ymmärtänyt hoito-ohjeet oikein, ja hoidon toteutumista on seurattava. Elintapainterventiot ovat tehokkaita myös psykoosia sairastavien henkilöiden fyysisen terveyden hoidossa (11), mutta potilaiden jatkuvasta motivoinnista on huolehdittava. Fyysinen terveys on huomioitava antipsykoottista lääkitystä valittaessa, ja esimerkiksi ylipainoisten potilaiden kohdalla on hyvä harkita ensisijaisesti lääkkeitä, jotka eivät yleensä aiheuta sivuvaikutuksena painonnousua. Terveydentilan muutoksia on seurattava tiiviisti aina, kun potilaalle aloitetaan uusi lääkitys.

Jaana Suvisaari, akatemiatutkija
KTL, Vakavien mielenterveyshäiriöiden yksikkö

Kirjallisuutta

1. Perälä J, Suvisaari J, Saarni SI, ym. Lifetime prevalence of psychotic and bipolar I disorders in a general population. Arch Gen Psychiatry 2007;64:19–28.
2. Suvisaari J, Perälä J, Saarni SI, ym. Type 2 diabetes among persons with schizophrenia and other psychotic disorders in a general population survey. Eur Arch Psychiatry Clin Neurosci; in press
3. Suvisaari JM, Saarni SI, Perälä J, ym. Metabolic syndrome among persons with schizophrenia and other psychotic disorders in a general population survey. J Clin Psychiatry 2007;68:1045–55.
4. Lieberman JA, Stroup TS, McEvoy JP, ym; Clinical Antipsychotic Trials of Intervention Effectiveness (CATIE) Investigators. Effectiveness of antipsychotic drugs in patients with chronic schizophrenia. N Engl J Med 2005;353:1209–23.
5. Viertiö S, Laitinen A, Perälä J, ym. Visual impairment in persons with psychotic disorder. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 2007;42:902–8.
6. Heilä H, Haukka J, Suvisaari J, Lönnqvist J. Mortality among patients with schizophrenia and reduced psychiatric hospital care. Psychol Med 2005;35:725–32.
7. Laursen TM, Munk-Olsen T, Nordentoft M, Mortensen PB. Increased mortality among patients admitted with major psychiatric disorders: a register-based study comparing mortality in unipolar depressive disorder, bipolar affective disorder, schizoaffective disorder, and schizophrenia. J Clin Psychiatry 2007;68:899–907.
8. Saha S, Chant D, McGrath J. A systematic review of mortality in schizophrenia. Is the differential mortality gap worsening over time. Arch Gen Psychiatry 2007;64:1123–31.
9. Druss BG, Bradford D, Rosenheck RA, Radford MJ, Krumholz HM. Quality of medical care and excess mortality in older patients with mental disorders. Arch Gen Psychiatry 2001;58:565–72.
10. Marder SR, Essock SM, Miller AL, ym. Physical health monitoring of patients with schizophrenia. Am J Psychiatry 2004;161:1334–49.
11. Loh C, Meyer JM, Leckband SG. A comprehensive review of behavioral interventions for weight management in schizophrenia. Ann Clin Psychiatry 2006;18:23–31.