Publisher

National Public Health Institute
Original page

(torjunta), antibodies, employees, exposure, legionella, legionellosis, sewage treatment plants, working environment

Julkaistu 11.4.2008

Legionellat ovat bakteereja, joita esiintyy pieninä pitoisuuksina luonnonvesissä ja maaperässä. Sopivien olosuhteiden vallitessa, legionellat voivat lisääntyä vesijärjestelmissä ja kulkeutua aerosolien mukana hengitysilmaan. Teollisuudessa käytettyjen jäteveden puhdistusjärjestelmien on viime vuosina osoitettu altistavan työntekijöitä näille taudinaiheuttajille. Suomen ensimmäinen Pontiac-kuume-epidemia, jollaiset alidiagnosoinnin vuoksi yleensä jäävät havaitsematta, todettiin kemian tehtaalla marraskuussa 2007.

Legionellabakteeri voi aiheuttaa ihmiselle infektion eli legionelloosin, jonka oirekuva vaihtelee oireettomasta tai tavanomaista influenssaa muistuttavasta infektiosta (Pontiac-kuume) keuhkokuumeeseen. Keskimääräinen itämisaika tartunnasta ensioireisiin on 2–10 vuorokautta, mutta Pontiac-kuumeessa se on lyhyempi, 1–2 vuorokautta. Perussairaudet, korkea ikä ja tupakointi lisäävät sekä sairastumisen että vakavan taudin riskiä. Pontiac-kuume paranee itsestään, mutta keuhkokuumeen hoidossa käytetään mikrobilääkitystä.

Epidemiaepäily

Marraskuun alussa kemian tehtaan jätevesipuhdistamon hallissa oli käynnistetty huoltotyöt, jolloin kahden eri urakointiyrityksen työntekijät työskentelivät siellä tavallista pidempään, noin 10 tuntia vuorokaudessa. Pian tämän jälkeen kaksi putkimiestä sairastui influenssan kaltaisiin oireisiin työskenneltyään hallissa 1–2 työpäivän ajan. Tästä viikon kuluttua myös kaksi sähkömiestä sairastui kuumeeseen. Kaikilla neljällä työntekijällä todettiin positiiviset legionellavasta-aineet, kolmella Legionella pneumophilan seroryhmälle 1 ja yhdellä L. pneumophilan seroryhmälle 2. Sairastuneista kellään ei todettu keuhkokuumetta eikä kukaan joutunut sairaalahoitoon.

Epidemiaselvitys

Kansanterveyslaitos (KTL) ja tehtaan työterveyshuolto kartoittivat epidemian laajuuden ja sairastumiseen liittyviä riskitekijöitä. Tartunnan lähteeksi epäiltiin jätevesipuhdistamon hallia. Työterveyshuolto haastatteli jätevesipuhdistamon hallissa lokakuun alusta 2007 tammikuun puoliväliin 2008 työskennelleet henkilöt, heidän työtehtävänsä ja niiden keston sekä mahdolliset legionellainfektioon sopivat oireet.

Kaikista hallissa työskennelleistä henkilöistä pyrittiin tutkimaan legionellavasta-aineet. Positiivisena vasta-ainetasona pidettiin yksittäisen näytteen korkeaa tiitteriä (≥1:256) seerumin kokonaisvasta-ainetasossa ja/tai Legionella-lajien/seroryhmien vasta-ainetasossa tai nelinkertaista nousua pariseeruminäytteissä. Mikäli työntekijällä oli ollut akuutti tai pitkittynyt yskä, heistä otettiin keuhkokuva ja virtsan legionella-antigeenitesti. Pontiac-kuumeen tai legionellainfektion kriteereinä olivat kuume ≥38 oC ja positiiviset legionellavasta-aineet. Tammikuussa 2008 tehtaalla tehtiin ympäristökartoitus, jossa otettiin vesi- ja pintanäytteitä legionella-analyysiin.

Tulokset

Hallissa oli työskennellyt 36 henkilöä, joista viisi (14 %) sairastui marraskuussa 2007 Pontiac-kuumeeseen: neljä indeksitapausta ja yksi epidemiaselvityksessä todettu tapaus. Sairastuneet olivat 34–59-vuotiaita perusterveitä miehiä, joista kaksi tupakoi. Neljä indeksitapausta oli työskennellyt jätevesipuhdistamon hallin katon rajassa suotonauhapuristimen, lietesiilon ja polymeerisäiliön lähellä ja yksi suodosvesien keruukaivon läheisyydessä lattiatasossa useita tunteja yhtäjaksoisesti.

Työntekijöistä 31:ltä (86 %) saatiin otettua legionellavasta-aineet, jotka olivat positiiviset 18:lla (58 %). Legionellavasta-ainepositiivisista 13 (72 %) työntekijää oli oireettomia. Legionellavasta-aineet jakautuivat eri L. pneumophilan seroryhmiin ja muihin Legionella-lajeihin (kuvio). Keuhkokuva otettiin kahdeksalta ja virtsan legionella-antigeenitesti kuudelta; tuloksissa ei ollut poikkeavaa.

Kuvio. Positiivisten legionellavasta-aineiden Legionella-lajit ja seroryhmät (n=18).
*Kolmessa näytteessä Legionella-lajia tai seroryhmää ei voitu tunnistaa.

Legionellavasta-aineet olivat positiiviset ensisijaisesti niillä henkilöillä, jotka olivat työskennelleet useita tunteja katon rajassa suotonauhapuristimen, lietesiilon ja polymeerisäiliön lähellä (4/5 työntekijää), b) tarkistivat suotonauhapuristimen toiminnan lyhytkestoisesti useita kertoja päivässä (3/3 työntekijää) tai c) työskentelivät lattiatasossa suodosvesien keruukaivon vieressä (6/11 työntekijää). Vain kaksi Pontiac-kuumeeseen sairastuneista oli käynyt tehtaalla suihkussa.

Legionellabakteereja todettiin kahdeksassa ympäristönäytteessä (taulukko). Puhdistamoympäristön legionellojen tarkempi lajityypitys on vielä kesken. Muualta tehtaalta otetussa raakavesinäytteessä sekä miesten ja naisten suihkuvesinäytteissä havaittiin L. pneumophilan seroryhmää 3.

Pohdintaa altistumisen ja sairastumisen syistä

Marraskuussa 2007 viidellä Pontiac-kuumeeseen sairastuneista todettiin diagnostinen nousu L. pneumophilan seroryhmille 1 ja 2. Kuitenkin suurin osa vasta-ainepositiivisista henkilöistä oli oireettomia. Aiemmissa tutkimuksissa kohonneita legionellavasta-ainetasoja on todettu muun muassa metsäteollisuuden oireettomillakin puhdistamotyöntekijöillä ja 23 %:lla terveistä tanskalaisista verenluovuttajista.

Tehtaan jätevesipuhdistamon hallissa suotonauhapuristin otettiin käyttöön puolen vuoden tauon jälkeen lokakuussa 2007, mikä on saattanut lisätä legionelloille altistumista. Lisäksi hallin huoltotyöt aloitettiin marraskuussa. Pontiac-kuumeeseen sairastuneilla ei ollut altistavia perussairauksia. Sairastumisten todennäköisenä syynä oli altistuminen aerosolia muodostavien vesilähteiden läheisyydessä suurelle legionellabakteeriannokselle yhtäjaksoisten ja useita tunteja vuorokaudessa kestävien työtehtävien aikana.

Legionellapitoisuudet puhdistamoympäristössä olivat hyvin suuria, jopa 2,0 x 108 pmy/l, mutta eivät kuitenkaan poikkeuksellisia. Aikaisemmissa KTL:n tutkimuksissa on yhtä suuria legionellapitoisuuksia havaittu yleisesti mm. metsäteollisuuden jätevesien puhdistuksessa käytettävissä ilmastusaltaissa ja niiden jälkeisissä puhdistusvaiheissa. Biologisessa puhdistusvaiheessa korkeahkot veden lämpötilat näyttävät suosivan legionellojen ja mykobakteerien kasvua. Myös metsäteollisuudessa on annettu uusia suojautumisohjeita puhdistamojen työntekijöille.

Miksi työntekijöiden ja ympäristönäytteiden legionellalöydökset olivat erilaisia?

Epidemiaselvityksessä ei ollut käytettävissä potilailta eristettyjä legionellabakteerikantoja, joita olisi voitu verrata molekyylibiologisin menetelmin ympäristön kantoihin. Vasta-ainelöydösten ja puhdistamoympäristön legionellat olivat keskenään erilaisia. Mahdollisia syitä tähän ovat 1) hyvin likaisista kohteista otettujen näytteiden muiden mikrobien runsaus, jonka vuoksi legionelloista havaittiin vain osa tai ne jäivät kokonaan havaitsematta tai 2) vasta-ainemäärityksen menetelmälliset rajoitukset ja ristireagointi. Epidemiaselvitys kuitenkin osoitti, että altistuneiden työntekijöiden todennäköisin tartuntalähde oli puhdistamon hallin legionelloja sisältäneet kohteet.

Tehtaan raakavedestä ja suihkujen vesinäytteistä löytyi L. pneumophilan seroryhmää 3; miesten suihkun vesinäytteissä legionelloja oli yli esimerkiksi kylmälle ja lämpimälle vedelle suositellun enimmäispitoisuuden, 1000 pmy/l (Eurooppalainen ohjeisto v. 2005, www.ewgli.org). Kellään altistuneista ja sairastuneista työntekijöistä ei kuitenkaan havaittu L. pneumophilan seroryhmä 3:n nousua, ja ainoastaan kaksi Pontiac-kuumeeseen sairastuneista oli käynyt tehtaalla suihkussa.

Torjuntatoimet

Varotoimenpiteenä ohjeistettiin FFP3-hengityksensuojaimen käyttö jätevesipuhdistamon hallissa ja ulkona ilmastusaltaiden lähellä. Tehostettua mikrobitorjuntaa on tehty pesurien ja suihkuvesijärjestelmien hygieenisten parannusten osalta. Vallitsevia lämpimän veden lämpötiloja nostettiin suositusten mukaisille tasoille ja korjaustoimia tehtiin lämpimän veden kierron parantamiseksi.

Legionellojen leviämistä ilmaan voitaisiin lisäksi estää koteloimalla lietteitä työstäviä erilaisia koneita, järjestämällä kohdepoistoja tai mahdollisesti kattamalla pienempiä altaita. Ilmastusaltaiden legionellapitoisuuksia ei nykytiedon mukaan pystytä vielä torjumaan, jos ilmastusaltaiden mikrobien aikaansaamaa puhdistusvaikutusta halutaan ylläpitää suunnitellusti.

1 Eeva Ruotsalainen, tartuntatautilääkäri
2 Jaana Kusnetsov, tutkija,
1 Outi Lyytikäinen, ylilääkäri
1 KTL, Infektioepidemiologian ja -torjunnan osasto
2 KTL, Ympäristöterveyden osasto