Publisher

National Public Health Institute

Rokotukset antavat tartuntatauteja vastaan immuniteetin, joka yleensä kestää pitkään, joskus jopa loppuelämän. Suoja myöhempiä tartuntoja vastaan saadaan sairastettuun tautiin verrattuna selvästi vähemmin oirein. Suurimmalla osalla rokotetuista taudin oireita ei ilmene lainkaan tai ne ovat vähäisiä ja menevät ohi itsestään. Varsinainen tauti sen sijaan on usein vakava. Se saattaa aiheuttaa pitkällisiä ja pysyviä jälkiseurauksia tai ainakin useita päiviä kestävän sairauden ja poissaolon työstä, koulusta tai päivähoidosta. Rokottaminen on paitsi luonnollinen, myös edullinen keino ehkäistä tartuntatauteja ja estää niiden leviämistä. Tuskin millään muulla terveydenhuollon alueella kustannusten ja hyödyn suhde on niin hyvä kuin rokotuksissa, laskettiinpa asia sitten euroissa tai terveyden mittareilla.

Rokotukset ovat kuuluneet suomalaisten perheiden ja neuvoloiden arkeen vuosikymmeniä. Lapset saavat ennen kouluunmenoaan suojan yhdeksää vakavaa tautia vastaan. Rokotusohjelmaan kuuluvista taudeista polio, tuhkarokko, sikotauti ja vihurirokko on jo saatu Suomesta kokonaan häviämään. Tuberkuloosi, kurkkumätä, jäykkäkouristus sekä vakavat hemofilustaudit ovat hävinneet lähes kokonaan. Hinkuyskää on edelleen esiintynyt, mutta huomattavasti vähemmän kuin ennen rokottamisen aloittamista. Hyvä tulos perustuu siihen, että tehokkaita rokotteita käytetään maassamme niin laajalti. Neuvolajärjestelmä mahdollistaa sen, että rokotteita on kaikkien perheiden saatavilla; vähintään 93 % neuvolaikäisistä saa vapaaehtoisuuteen perustuvan yleisen rokotusohjelman mukaiset rokotukset.

Huolimatta siitä, että Suomessa suhtautuminen rokotuksiin on yleensä myönteistä, vapaaehtoisten rokotusten ottaminen ei ole itsestään selvää. Vanhemmat haluavat yhä yksityiskohtaisempaa tietoa siitä, mitä rokotteita heidän lapselleen tarjotaan ja mitä vaihtoehtoja on olemassa. Siksi kaikkien avohoidossa työskentelevien lääkäreiden ja terveydenhoitajien on tunnettava yleisen rokotusohjelman rokotteet, niiden hyödyt ja haitat. Terveyskeskusten vastaanotoilla ja lääkäriasemilla annetaan myös runsaasti muita kuin yleiseen rokotusohjelmaan kuuluvia rokotteita. Markkinoille on tullut ja tulee uusia rokotteita, joiden sisällyttäminen yleiseen rokotusohjelmaan ei ole itsestäänselvyys.

Lapsuus- ja nuoruusiässä annettujen rokotusten tehostaminen aikuisiässä on tärkeää. Erityinen haaste ovat matkailijoiden rokotukset; kaukomatkailijat ja ulkomailla työskentelevät tarvitsevat usein erikoisrokotteita. Siksi rokottajan tulee nykyisin hallita paljon sellaista rokotustietoa, jota ennen oli vain harvoilla asiantuntijoilla.