Publisher

National Public Health Institute

Pohjavettä muodostuu sade- ja lumien sulamisvesien imeytyessä maaperään. Pohjavettä esiintyy peruskallion päällä olevien maakerrosten lisäksi kallioperän ruhjevyöhykkeissä ja halkeamissa. Vesi puhdistuu imeytyessään maaperässä, jolloin siihen myös liukenee mineraaleja. Pohjavesien laatuun vaikuttaa mm. maaperän geologinen rakenne, virtausolosuhteet, vuodenajat sekä ihmisen toiminta. Yleisiltä ominaisuuksiltaan Suomen pohjavedet ovat yleensä lievästi happamia (pH alle 7) ja pehmeitä (alhainen kalsiumpitoisuus).

Kuilukaivoissa vesi tulee kaivoon pohjasta, joka on täytetty suodatinhiekalla. Hiekan tarkoituksena on pitää pienet maa-ainespartikkelit poissa kaivosta. Kaivon pohjan ala suhteutetaan tarvittavaan vesimäärään. Kuilukaivot rakennetaan betonirenkaista tai valetaan paikanpäällä. Kaivon syvyys on yleensä 5–20 metriä. Paras sijoituspaikka on hiekka- tai soramaassa.

Porakaivo porataan syvään kallioon. Niitä käytetään alueilla, joilla veden saanti on muuten hankalaa. Kaivon syvyys on yleensä 20–150 metriä. Veden laatua ja saatavuutta ei kuitenkaan voi taata ennen porausta. Porakaivojen vesissä saattaa olla epätavallisen paljon erilaisia maaperästä liuenneita aineita (kuten fluoridia, natriumia, kloridia ja radonia) enemmän kuin kuilukaivojen vesissä.

kuva:YTOS/KTL

Tietoa kaivoista ja kaivojen rakentamisesta löytyy Suomen Ympäristökeskuksen sivuilta.
Hyvä kaivo

Opas: Pienten pohjavesilaitosten ylläpito ja valvonta
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=62570&lan=fi