Publisher

National Public Health Institute

Pintavedet ja mm. likavedet maahan imeytyessään voivat aiheuttaa merkittävän riskin kaivovesille. Huono kaivon rakenne ja/tai kaivon sijainti esim. mäenrinteessä voi aiheuttaa sen, että valumavedet joutuvat kaivoveteen. Myös pieneliöt ja jyrsijät voivat tunkeutua heikkojen kansirakenteiden läpi kaivoon. Kaivon omistaja voi selvittää Suomen ympäristökeskuksen laatiman Vesihuollon riskit hallintaan -oppaan avulla oman kaivon riskit ja niiden hallintatavat.

Vesihuollon riskit hallintaan

Mikrobit

Suurin osa Suomessa raportoiduista vesiepidemioista on aiheutunut mikrobien saastuttamista pohjavesistä.

Vesiepidemiat

Mikrobeja on joutunut pohjavesiin keväisin lumien sulaessa ja maan ollessa vielä roudassa sekä rankkasateiden yhteydessä. Suurin osa vesiepidemioista on aiheutunut noroviruksista ja kampylobakteereista. Nämä mikrobit säilyvät pitkiä aikoja luonnossa, kulkeutuvat maaperässä hyvin ja niiden taudinaiheuttamiskyky on suuri. Norovirusten aiheuttamat epidemiat ajoittuvat pääosin lopputalveen ja kevääseen, jolloin talviset olosuhteet ovat niille suotuisia. Kampylobakteerien esiintyminen ajoittuu suurimmalta osalta loppukesään ja alkusyksyyn. Ihmisten lisäksi myös eläimet levittävät kampylobakteereita
Kaivon puhdistusta koskevia ohjeita saa mm. kunnan terveydensuojeluviranomaisilta. Jos kaivovedessä epäillään olevan tauteja aiheuttavia mikrobeja tai jos vettä juoneilla esiintyy vatsatautia, voi ottaa yhteyttä kunnan terveydensuojeluviranomaiseen sekä Kansanterveyslaitokseen, josta saa tauteja-aiheuttavien mikrobien analyysipalveluja.

http://www.ktl.fi/portal/suomi/osastot/ytos/palvelut/vesimikrobiologinen_analytiikka/

Kemiallinen laatu

Kaivoveden laatuun voivat vaikuttaa maa- ja kallioperästä veteen liukenevat luonnon aineet (arseeni, uraani, radon, fluoridi). Näitä alkuaineita on erityisesti porakaivovesissä, hyvin erilaisia pitoisuuksia eri puolilla Suomea. Arseenia on erityisesti Pirkanmaalla, uraania pääakaupunkisudulla, fluoridia Kymenlaaksossa ja radonia Salpausselän harjuvyöhykkeellä. Ongelma on usein kaivokohtainen.. Valumavesien mukana kaivoon saattaa päästä ylimäärin nitraatteja. Jos kesämökillä asutaan ympärivuotisesti tai pitkiä aikoja, veden kemialliseen laatuun kannattaa kiinnittää huomiota.
Vedessä olevat epäpuhtaudet aiheuttavat terveysongelmia lähinnä juotuna. Mahdollisen haitan suuruus riippuu juodun veden määrästä. Ihon läpi kaivovedessä olevat vieraat aineet imeytyvät huonosti eikä ihokontakti (pesuvesi) aiheuta samanlaista riskiä. Hyvin saastunutta vettä ei kannata kuitenkaan käyttää edes pesu- ja löylyvetenä. WC:n huuhteluun se käy. Hyvälaatuisessa juomavedessä ei ole arseenia yli 10 µg/l, uraania yli 15 µg/l tai fluoridia yli 1.5 mg/l . Niitä on harvoin samassa kaivossa ylimäärin.

Radioaktiivisuus

Vaikka yksityiskaivojen käyttäjiä on vain 10 % kaikista vedenkäyttäjistä, saavat he kuitenkin kolmanneksen kaikkien talousvesien käyttäjien luonnon säteilyannoksesta. Kallioporakaivojen vedessä (460 Bq/l) on yleensä selvästi enemmän radiokatiivisuutta kuin kuilukaivojen vedessä (50 Bq/l). Korkeimmat kaivovesien radioaktiivisuudet löytyvät Etelä-Suomesta, Uudeltamaalta ja Lounais-Suomesta sekä hajanaisesti myös muualta Suomesta. Kansallinen ohje asettaa kaivovesien radonista saatavan säteilyn ylärajaksi 1000 Bq/l joka vastaa 0.6 mSv vuosiannosta. Suurin osa kaivoveden radioaktiivisuudesta johtuu radonista. Kaivoveden radioaktiivisuuteen voidaan vaikuttaa tehokkaimmin alentamalla veden radon-pitoisuutta, esimerkiksi ilmastamalla vettä ennen käyttöä. Lisätietoa:

http://www.stuk.fi/julkaisut/stuk-a/stuk-a199.html

Veden laadun varmistus

Uuden kaivon vesi tulisi analysoida ennen sen käyttöönottoa, Analyysi kannattaa myös tehdä jos sen laatu värin, hajun tai maun perusteella on muuttunut. Sameaa vettä ei tulisi koskaan käyttää juomavetenä. Kaivovesi voi olla saastunut mikrobeilla tai kemikaaleilla, vaikka se näyttäisi ja jopa maistuisi hyvälle. Kaivoveden perusanalyyseihin kuuluvat indikaattoribakteerit, pH, sähkönjohtokyky, sameus, permanganaattiluku, väri, rauta ja typpiyhdisteet. Porakaivoista tulisi määrittää arseeni, uraani, fluoridi ja radon alueilla, joilla tiedetään niitä olevan maa/kallioperässä epätavallisen paljon.
Lisätietoa mökkikaivosta ja kaivoveden laadusta

http://www.environment.fi/default.asp?contentid=176940&lan=fi#a4

Kesämökkien jätevedet

Kesämökilläkin on tarpeen huolehtia siitä, että jätevedet on käsitelty asiallisesti. Jätevesien puhdistusmenetelmän valintaan vaikuttavat monet asiat, kuten:
• mökin sijainti (etäisyys kaivoista ja rannasta, pohjavesialueet)
• alueen kaavamääräykset ja kunnan ympäristönsuojelumääräykset
• varustetaso, käymälätyyppi ja vedenhankintamenetelmä
• tontin maaperä
• käyttöaika (mahdollinen talvikäyttö) ja käyttäjämäärä
Esimerkkejä jätevesien käsittelystä eri varustetasoisilla mökeillä on koottu Ympäristökeskuksen verkkosivuille.

Haja-asutusalueen jätevesien käsittely

Asiantuntija: (vesiepidemiat)
erikoistutkija
Ilkka Miettinen,
Kansanterveyslaitos, YTOS

Asiantuntija:(veden kemialliset epäpuhtaudet)
laboratorion johtaja
Hannu Komulainen,
Kansanterveyslaitos, YTOS