Publisher

National Public Health Institute
Original page

-viestintä (= tiedonvälitys), health, health risks, instructions, outdoor recreation, overweight

Julkaistu 2.6.2008

Terveysviestintä on näkyvä osa Hongkongin julkista kuvaa. Pilvenpiirtäjien keskellä, liikenteen katkussa ihmisiä muistutetaan terveellisen elämän perustekijöistä: syö hedelmiä, kävele portaita. Jos olet flunssainen, käytä hengityssuojainta. Älä jätä vettä seisomaan astioihin, hyttyset lisääntyvät niissä. Muista ottaa japanin aivokuumerokote. Muista influenssarokote. Älä roskaa. Älä syljeksi.

Tarkkoja hygieniamääräyksiä tarvitaan alueella, jossa elää yli 6000 ihmistä neliökilometriä kohden. Hongkong on väestöntiheydeltään maailman kolmanneksi tiheimmin asuttu kaupunki. 1100 neliökilometrin alueella asuu noin seitsemän miljoonaa ihmistä. Laskennallinen väestöntiheys ei kuitenkaan kerro koko totuutta, sillä alueesta vain 25 % on rakennettua. Jokaisella rakennetulla neliökilometrillä asuu ja elää yli 25 000 ihmistä.

Hongkongin terveysuhat ovat pysyneet osin samoina vuosikymmenien vieriessä. Vuoden 1941 British Medical Journal kertoo, että hengitystie-elinten sairaudet ja tuberkuloosi olivat suurin kuolinsyy silloin puolitoistamiljoonaisessa väestössä. Myös malaria, beri-beri, kolera ja influenssa mainitaan. Artikkeli painottaa aktiivisten hygieniatoimenpiteiden tärkeyttä (1). Sittemmin tartuntatautien rinnalle ovat nousseet elintasosairaudet sekä ympäristön saasteet väestön terveysuhkina (2).

Terveysviranomaisilla on hygieniaviestinnässä apunaan kaksi kovaa asetta: sakot ja SARS. Vuonna 2003 levinnyt SARS-virus tarttui Hongkongissa 1 755 ihmiseen. Tartunnan saaneista 386 oli terveydenhoitohenkilökuntaa. Virus surmasi 299 ihmistä, mukaan lukien kahdeksan terveydenhoitoalan henkilöä (3). Heidät on kuvattu Hong Kong Parkissa sijaitsevassa SARS-muistomerkissä. Hongkongilainen tuttavamme kertoi, miten SARSin aikana ihmiset välttelivät toisiaan ja arastelivat kätellä. Kaikki olivat peloissaan. Virusta kun ei nähnyt, oli siltä vaikeaa suojautua. Hengityssuojaimet tulivat tutuiksi.

Metrossa muistutetaan hygieniaohjeista.

Terveyskampanjoita

Influenssakauden alkaessa tammikuussa metroissa ja muilla julkisilla mainospaikoilla kerrotaan oikeista niistämis- ja aivastamiskäytännöistä sekä kehotetaan hengityssuojaimen käyttöön. Myös käsihygieniasta muistutetaan. Käsien pesu ja käsien desinfiointi ovat jatkuvasti esillä olevia aiheita. Lintupuistoissa on automaatteja, joissa kätensä voi desinfioida alkoholipitoisella liuoksella.

Ravitsemuskampanjat ovat toinen näkyvä osa terveysviestintää. Department of Health on ostanut metroista mainostilaa lautasmallin esille tuomiseen. Hongkongilainen lautasmalli kehottaa kansalaisia kokoamaan annokseensa kolme osaa riisiä, kaksi osaa kasviksia ja yhden osan lihaa. Toinen ravitsemuskampanja muistuttaa kasvisten ja hedelmien syömisen tärkeydestä sloganilla: Enjoy Fruits and Vegetables Every Day! Two plus Three is the Way! Kampanjan sivuilla opastetaan, miten pienillä muutoksilla jopa kaikki ateriansa ulkona syövät ihmiset voivat koota päivittäisen vihannes- ja hedelmätarpeensa. Sivuilla on myös kattava FAQ-palsta, jossa vastataan mm. mustikoiden terveysvaikutuksiin.

Muita kampanjoita ovat Stair Climbing to Health, Be Smart, Quit Smoking, EatSmart@school.hk, EatSmart@restaurant.hk. Stair Climbing to Health -kampanja näkyy erityisesti metroasemilla. Värikkäät tarrahahmot kannustavat kansalaisia valitsemaan portaat rullaportaiden ja hissien sijaan. Portaikkojen luona kerrotaan askelmien määrä. Tupakointia pyritään vähentämään julkisten tilojen savuttomuudella ja tupakka-askien pelottavilla varoitustarroilla. Ruokailuun liittyvissä kampanjoissa korostetaan sekä elintarvikehygieniaa että ravitsemustietoutta. Kouluruokailun suhteen huolenaiheet ovat samat kuin suomalaisilla: terveelliset välipalat ja oikein kootut annokset.

Lautasmalli hongkongilaisittain.

Lintuinfluenssalta suojautuminen

Lintuinfluenssan uhkaan suhtaudutaan vakavasti. Hongkongin asukkaita on kielletty pitämästä siipikarjaa takapihoillaan. Mikäli joku kuitenkin tavataan kasvattamasta kanoja, ankkoja, hanhia tai puluja, seuraa tästä jopa 100 000 HKD (8 300 e) sakko. Pulujen ruokkiminen puistoissa on kielletty 1500 HKD (130 e) sakon uhalla. Kansalaisia neuvotaan myös pysyttelemään erossa linnuista ja lintujen ulosteesta. Elävien lintujen tuominen metroon on kielletty.

Hongkongilaiset eivät arastele käyttää hengityssuojaimia. Katukuvassa hengityssuojaimia näkee etenkin flunssakautena, joka ulottuu tammikuusta kesäkuuhun. Ohjeena on, että hengityssuojainta käytetään aina, jos henkilöllä on kurkkukipua, kuumetta, yskää tai nuhaa. Metrossa ja muissa julkisissa kulkuneuvoissa hengityssuojainta tulee käyttää aina, jos matkustajalla on flunssan oireita tai jos he huolehtivat flunssa- tai kuumepotilaasta.

Ylipaino ja unettomuus

Eri tutkimusten mukaan hongkongilaisista aikuisista ylipainoisia on noin 30–40 %. Katukuvassa ylipaino ei juuri näy. WHO:n standardin mukaan aasialaiset luokitellaan ylipainoisiksi kun BMI ylittää arvon 23 – Suomessa raja on 25. Laihdutusmainoksessa kauhistellaan 120 paunaa (54 kiloa) painavaa tyttöä. Ratsastuskoulun enimmäispaino aikuisratsastajille on 175 paunaa (80 kiloa). Vaatekokojen lisäksi raitiovaunujen ovet, metrojen portit ja jopa liukuportaat on suunniteltu hoikille ihmisille.

Mikä sitten aiheuttaa hongkongilaisten ylipainon? Tuoreen tutkimuksen mukaan unenpuute ja pitkät, yli 9-tuntiset, työpäivät ovat tärkein syy hongkongilaisten ylipainoon (4). Hongkongissa tyypillinen työviikko on viisipäiväinen ja viisikymmentuntinen. Ihmiset kärsivät liian lyhyistä yöunista ja unettomuudesta. Silti missään ei näy katukampanjoita, jotka neuvoisivat kansalaisia työskentelemään vähemmän ja nukkumaan enemmän.

Ulkoilua viheralueilla

Luonnonpuistot ja luonnonsuojelualueet peittävät 40 % Hongkongin pinta-alasta. Näillä alueilla sijaitsevat myös kaupungin juomavesivarannot. Onkin mielenkiintoinen kokemus tehdä kävelyretki oman kaupunkinsa vesivarantoaltaalle ja katsella karppeja ja kilpikonnia uiskentelemassa tulevassa juomavedessä.

Puistot ovat hongkongilaisten keitaita. Iltaisin puistoissa harrastetaan taijia ja kungfua. Usein puistoissa näkee pieniä ryhmiä, joissa lajin harrastaja opettaa muuta ryhmää lajin saloihin. Suomen puiston käyttäjiin poikkeuksen tekevät myös iäkkäät vanhukset, jotka voimistelevat puistoissa aamuisin ja iltaisin. Lounastunnilla toimistotyöntekijät tulevat puistoihin nauttimaan eväitään tai voimistelemaan.

Muiden julkisten tilojen tavoin myös Hongkongin puistot ovat savuttomia. Tupakointikiellon rikkomisesta saattaa seurata 1500 dollarin (130 e) sakko.

Roskaamisesta rapsahtaa 130 euron sakko.

Miten suomalaisista pidetään huolta?

Suomalainen ei jää yksin Aasiassakaan. Rekisteröidyttyään asianmukaisesti konsulaattiin, pysyy kansalainen perillä turvallisuusuhista lähetystön avulla. Saimme toukokuun alussa Suomen Hongkongin konsulaatin turvallisuusyhdyshenkilöltä sähköpostitse varoituksen enterorokon esiintymisestä eteläisessä Kiinassa, Guangdongin alueella (sama alue josta SARS lähti liikkeelle). Tautiin on kuollut jo 26 lasta. Suomalaisia neuvottiin tutustumaan taudin oireisiin ja hoito-ohjeisiin.

Kaksi päivää Kiinan maanjäristyksen jälkeen konsulaatti lähetti toimintaohjeet luonnononnettomuuksien ja muiden katastrofien varalle. Saimme ulkoministeriön linjan mukaisen valmius- ja evakuointisuunnitelman. Perusvalmiuteen kuuluu pullotetun juomaveden ja elintarvikkeiden varaaminen muutamaksi päiväksi. Myös lääkkeet, ensiapuvälineet, retkikeitin, taskulamppu, kynttilät ja radio ovat tarpeellisia. Evakuointitilanteiden varalta jokaisella perheenjäsenellä on oltava valmiina reppu, johon on pakattu pieni määrä vaatteita, huopa, juomavettä ja muita selviytymistarvikkeita. Valmiustiedotteeseen on koottu myös Kansanterveyslaitoksen ohjeet lintuinfluenssan oireista.

Teksti ja kuvat:
Katja Hilska
Kirjoittaja on aiemmin KTL:ssä työskennellyt informaatikko, joka on tarkastellut Hongkongin terveysviestintää kansalaisen näkökulmasta puolen vuoden ajan.

Linkkejä Hongkongin terveysviranomaisten sivuille:

Department of Health: www.dh.gov.hk
Centre for Health Protection www.chp.gov.hk
Central Health Education Unit www.cheu.gov.hk

Kirjallisuutta

1. Health Problems of Hong Kong. Br Med J 1941;23(4207): 275. PMCID: PMC2162629
2. Lee SH. Public health issues in Hong Kong and China. J Epidemiol Community Health 1999;53:130–1. PMCID: PMC1756849
3. Holroyd E, McNaught C. The SARS crisis: reflections of Hong Kong nurses. Int Nurs Rev 2008;55:27–33.
4. Ko GT, Chan JC, Chan AW. Association between sleeping hours, working hours and obesity in Hong Kong Chinese: the 'better health for better Hong Kong' health promotion campaign. Int J Obes (Lond) 2007;31:254–60. Epub 2006 May 23. PMID: 16718283