Publisher

National Public Health Institute

Vuoden 2007 alussa avatusta Terveyskirjastosta haetaan kuukausittain kolme miljoonaa sairautta ja sen hoitoa ja ehkäisyä käsittelevää artikkelia. Alun perin lääkäreille suunnatusta internet-palvelusta kehitetty Terveyskirjasto tarjoaa kansalaisille luotettavaa terveystietoa.

Terveyskirjaston ydin on jatkuvasti päivittyvä ja täydentyvä Lääkärikirja Duodecim. Tämä tietokanta, jossa on tällä hetkellä 800 artikkelia, sisältää tärkeimmät sairaudet ja niihin liittyvät oireet. Terveyskirjastossa annetaan myös ohjeita itsehoidosta, hoitoon hakeutumisesta ja sairauksien ehkäisystä.

Lääkärikirja Duodecimin artikkeleiden sisältö on peräisin pääasiassa Käypä hoito -suosituksista, Terveysportissa sijaitsevan Lääkärin käsikirjan artikkeleista ja Kustannus Oy Duodecimin julkaisemista oppikirjoista.

Hoitohenkilökunnan ja potilaiden välinen kommunikointi yksinkertaistuu, kun molemmat pohjaavat tietonsa samoihin luotettaviin lähteisiin, toteaa Lääkärikirja Duodecimin päätoimittaja, professori Pertti Mustajoki.

Lääkärikirja Duodecimin artikkelit on linkitetty vastaaviin ammattilaisille tarkoitettuihin artikkeleihin Terveysportin Lääkärin ja Sairaanhoitajan tietokannoissa.
– Lääkäri tai sairaanhoitaja voi helposti tulostaa vastaanotolla potilaalle Terveyskirjaston artikkelin, jossa tarvittava tieto on valmiiksi potilaalle ymmärrettävässä ja tarpeeksi lyhyessä muodossa.

Terveyskirjastoon kuntasivujen kautta

Kätevimmillään Terveyskirjastoon pääsee oman kunnan sivuilta. Maamme kunnat ovat saaneet Terveyskirjastosta omille internet-sivustoilleen kaipaamaansa luotettavaa terveystietoa, ja tällä hetkellä jo yli 300 kuntaa on integroinut Terveyskirjaston omien terveyspalvelusivustojensa yhteyteen. Ajatuksena on, että kansalaisten terveystiedon lähteet kootaan samaan paikkaan. Ihmiset saavat tietoa oman terveyskeskuksen palveluista ja voivat tarvittaessa etsiä tietoa oireistaan ja sairauksistaan

Terveyskirjasto-hankkeessa ollaan ottamassa ensi askelia vielä yksilöidympää potilasinformaatiota kohden. Potilaat pääsevät pian terveydenhuollon tietojärjestelmien kautta omiin hoitotietoihinsa lukemaan lääkärin tai hoitajan lähettämiä ohjeita, katsomaan laboratoriotuloksia tai esimerkiksi muuttamaan ajanvaraustaan.

Kansalliseksi palveluksi

Terveyskirjasto-palvelu kehitettiin vuosina 2005–2006 sosiaali- ja terveysministeriön Kansallisen terveyshankkeen turvin. Hankkeen kehitystyössä olivat tuolloin mukana Kuntaliitto, Kansanterveyslaitos, maamme kaikki sairaanhoitopiirit sekä yksittäiset kunnat.

Sitra ja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim tarjosivat Terveyskirjaston kaikille suomalaisille vuodeksi 2007. Kuluvana vuonna Terveyskirjastoa ja sen kehittämistä tukevat Raha-automaattiyhdistys, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim sekä Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra.

Tämän vuoden aikana aletaan kehittää kansalaisille suunnattua palvelukokonaisuutta pitkäaikaissairauksista kärsiville potilaille. Kansalaisille tarjotaan myös mahdollisuus syöttää järjestelmään omia henkilökohtaisia terveystietojaan, joiden perusteella voidaan Terveyskirjaston kautta tarjota yksilöllisempää terveysneuvontaa ja tuoda aiheeseen liittyviä uusia tutkimustuloksia potilaiden luettaviksi.

Terveyskirjasto tukee perusterveydenhuoltoa

Terveyskirjaston käytöstä tehdyn kyselyn mukaan sen käyttö tukee suomalaista terveydenhuoltoa.
Käyttäjille tehtyyn kyselyyn vastanneista 8 600 henkilöstä lähes 60 prosenttia totesi Terveyskirjaston käytön vähentäneen tarvetta ottaa yhteyttä terveyskeskukseen. Vastaajista 30 prosenttia kertoi Terveyskirjaston vähentäneen vastaajan tai hänen omaistensa lääkärissäkäyntejä.

Kyselyn mukaan lähes kaikki Terveyskirjaston käyttäjät kokivat kirjaston käytön helpoksi. Terveyskirjasto on helppokäyttöinen työkalu myös terveydenhuollon neuvontapalvelujen kuten puhelinneuvonnan tueksi.

Minna Pernaa, kustannustoimittaja
Kustannus Oy Duodecim
Päivi Musakka, tiedottaja
Kansanterveyslaitos