Tilanteen luotettavaa arviointia vaikeuttaa se, että se mikä näyttää sarsilta ei välttämättä ole sarsia ja toisaalta epävarmuus siitä voisiko sars levitä myös epätyypillisiä oireita sairastavien tai kokonaan oireettomien välityksellä. 

Epidemian rajoittamistoimet perustuvat WHO:n antamiin suosituksiin. Niiden mukaan tapauksena pidetään henkilöitä, joilla on tietyt oireet ja löydökset sekä matkustamisen tai oleskelun kautta syntynyt yhteys joko alueeseen, jossa taudin tiedetään tai oletetaan leviävän tai tunnistettuun henkilöön, jolla vähintään todennäköisesti on ollut sars. Taudin leviäminen pyritään pysäyttämään estämällä ihmisten liikkumista epidemian vaivaamilta alueilta ja eristämällä mahdollisimman tehokkaasti henkilöt, joilla epäillään olevan sars. Vasta tulevaisuus näyttää ovatko toimet riittäneet ja osuneet oikeaan vaiko eivät. 

Euroopasta ei ole raportoitu ainuttakaan tapausta, jossa olisi syytä epäillä taudin tarttuneen tänne kulkeutuneesta tapauksesta edelleen esimerkiksi hoitohenkilökuntaan tai muuhun lähiympäristöön kuten perheeseen. Asia on tulossa päivä päivältä yhä tärkeämmäksi. Voidaan hyvällä syyllä olettaa, että mikäli Euroopassa esiintyisi vakavan keuhkokuumeen ryvästymiä, ne kyllä pian havaittaisiin ja yhdistettäisiin sarsiin. Tällaisten havaintojen puuttuminen kertonee sen, että tauti ei ainakaan sanottavasti leviä muutoin kuin vakavasti sairastuneiden lähikontakteihin ja että tähänastiset taudin leviämisen estämisstrategiat ovat olleet oikeita tai oikean suuntaisia. 

Ennuste

Toisen vaihtoehdon mukaan tauti jatkuu kliinisesti vakavana ja aiheuttaa suurtakin kuolleisuutta, mutta rajoittuu maihin, joissa yhteiskunnalliset olot ja terveydenhuollon tilanne eivät pysty rajoittamaan taudin leviämistä. Tässä vaihtoehdossa voidaan olettaa, että Suomeen kulkeutuisi jatkuvasti tapauksia, joiden kohdalla on sovellettava eristystä ja erityishoitoa. Kuvaan kuuluvat myös kontaktien määrääminen karanteeniin ja mahdollisesti muut paikallisesti toteutettavat epidemian rajoittamistoimet.

Kolmannessa vaihtoehdossa tauti leviää samaan tapaan kuin pandeeminen influenssa rintamana koko väestön läpi aiheuttaen mittavaa kuolleisuutta ja sairastavuutta, joka rajoittuu muutamien kuukausien yhden vuoden ajanjaksolle. Tämän jälkeen väestölle kehittyy immuniteetti, joka karsinoi viruksen niin, että se ilmenee vain yksittäisissä tapauksissa keuhkokuumeen aiheuttajana. 

Tätä kirjoitettaessa ennuste häälynee ensimmäisen ja toisen vaihtoehdon välillä. Viruksen muuntelusta ja mukautumiskyvystä ei ole vielä riittävästi tietoa, jotta ennustetta voitaisiin pitää täsmällisenä. 

Suomen erityispiirteet

Edessä olevat haasteet

Tiedottamisen ja suhdetoiminnan vaikeudet