Publisher

National Public Health Institute
Original page

(pandemier), antiviral agents, health services, influenza, vaccines

Julkaistu 16.1.2006

Valtakunnallinen pandemiatyöryhmä antoi 1.12.2005 väliraportin työstään valtioneuvostolle. Väliraportissa selvitetään valmistelutyön vaihe ja esitetään toimenpiteitä eri hallinnon alojen toteutettavaksi. Näihin sisältyy esitys tartuntatautien torjunnasta vastaavien resurssien vahvistamisesta alueellisella ja valtakunnallisella tasolla.

Kaksi vuotta kestänyt sarja laajoja alueellisia influenssa A(H5N1) -alatyypin aiheuttamia lintujen epidemioita Kaakkois-Aasiassa ja runsaat 130 niihin liittynyttä ihmisten sairastumista ovat tuoneet aiempaa vahvemmin esiin influenssapandemian mahdollisuuden (taulukko). Vuonna 2004 STM:n toimeksiannosta laadittu selvitys Suomen valmiuksista kohdata suuria biouhkia, kuten influenssapandemia, paljasti heikkouksia valmiudessa. Valmistautumisen tehostamiseksi STM asetti keväällä 2005 kansallisen pandemiavarautumisen työryhmän, jonka tehtävänä on laatia 28.2.2006 mennessä pandemiaan varautumisen kansallinen suunnitelma, tehdä linjaukset terveydenhuollon varautumistoimenpiteistä ja varmistaa hallinnonalojen tehokas yhteistyö.

Kansallisessa pandemiavarautumisen työryhmässä on STM:n hallinnonalan organisaatioiden lisäksi edustajia maa- ja metsätalousministeriöstä, sisäministeriöstä, ulkoministeriöstä ja puolustushallinnosta. STM:n työryhmää tukee valmistelussa KTL:n pandemiatyöryhmä ja kaksi erityisesti tähän tilanteeseen perustettua työryhmää: viruslääkkeiden käyttöä valmisteleva työryhmä sekä rokotteiden hankintaa ja käyttöä koskeva työryhmä. Näiden lisäksi valmistelua tehdään epävirallisissa työryhmissä, joissa on edustajia myös muilta kuin STM:n hallinnonalalta. Maa- ja metsätalousministeriöllä on suunnitelma linnuissa esiintyvän influenssan havaitsemiseksi ja torjumiseksi.

Keskeinen osa valmiussuunnitelmaa on terveydenhuollon ja muiden hallinnonalojen valmistelun osa-alueiden vastuutahojen määrittely. Normaalitilanteessa vastuut perustuvat lainsäädäntöön. Viimeistään varsinaisessa pandemiavaiheessa keskeisiä valmistautumisen ja torjunnan vastuualueita koskevaa päätöksentekoa joudutaan keskittämään valtioneuvostolle, joka tuolloin koordinoi eri hallinnonalojen välistä toimintaa.

Varsinaista pandemia-aaltoa saattaa edeltää ajanjakso, jolloin ilmenee yksittäisiä influenssapotilaita tai pieniä rypäitä. Tällaisten tapausten tunnistaminen ja tartuntojen leviämisen estäminen edellyttävät vakioituja tapausmäärittelyjä, tehokasta potilaiden ohjaamista oikeaan hoitoyksikköön, nopeata ja luotettavaa virologista diagnostiikka sekä tehokasta tartuntaeritystä.

Terveydenhuollon erikoisjärjestelyt

Pandemiatilanteessa terveydenhuoltoon kohdistuva kuormitus on tavattoman suuri: yleisesti arvioidaan, että 25–35 % väestöstä saattaa sairastua jo ensimmäisen 2–3 kuukautta kestävän pandemia-aallon aikana. Suomen väestöön suhteutettuna tämä merkitsee kymmeniä tuhansia ylimääräisiä sairaalahoitoja ja 5 000–10 000 ylimääräistä kuolemantapausta. Terveydenhuollossa pitää toteuttaa erityisjärjestelyjä, joilla potilaiden hoito voidaan turvata pandemian huipun aikana.

Perusterveydenhuollossa joudutaan järjestämään erityisiä influenssavastaanottoja, joissa aloitetaan komplikaatioita vähentävä viruslääkehoito 48 tunnin kuluessa oireiden alkamisesta. Tämä edellyttää huomattavia henkilöstöjärjestelyjä. Elektiivistä toimintaa vähentämällä ja varasairaalajärjestelyillä pyritään varmistamaan sairaala- ja tehohoidon riittävyys. Tapausten suuri määrä ja taudin tarttuvuus edellyttävät poikkeuksellisia järjestelyjä riittävän tartuntaeristyksen toteuttamiseksi. Diagnostiikka perustuu ennen kaikkea oireisiin ja kliinisiin löydöksiin varsinaisessa pandemiavaiheessa. Terveydenhuollon lisäksi myös muut yhteiskunnan keskeiset toiminnot voivat olla uhattuina korkean sairastavuuden vuoksi.

Viruslääkkeet ja rokotteet

Suomeen on hankittu 1,3 miljoonaa hoitokuuria oseltamiviiri-viruslääkettä. Se käytetään ennen kaikkea influenssatapausten hoitoon. Ehkäisevän käytön esteenä on sen edellyttämä suuri lääkemäärä, jolloin lääkettä ei jäisi enää riittävästi influenssatapauksien hoitoon. Suomeen pyritään hankkimaan koko väestöä varten H5N1-lintuinfluenssavirukseen perustuvaa rokotetta (’mallirokote’), joka antaisi osittaisen suojan, mikäli pandemiavirus syntyy kyseisestä viruksesta. Lisäksi Suomi pyrkii varmistamaan vuosittaisella ’jonomaksulla’, että varsinaisen pandemiaviruksen pohjalta tehtävää rokotetta (’täsmärokote’) saadaan mahdollisimman pienellä viiveellä pandemian alkamisesta. Koska sekä viruslääkettä että rokotetta saattaa olla käytettävissä selvästi tarvetta vähemmän, valmistelussa luodaan eettiset, lääketieteelliset näkökulmat ja yhteiskunnan olennaiset toiminnot huomioon ottavat yleiset perusteet priorisoinnille. Lopullinen priorisointi voidaan tehdä vasta pandemian käynnistyttyä, sen aiheuttavasta viruksesta kertyvien tarkempien tietojen perusteella.

Valmistuessaan valtakunnallinen influenssapandemian varautumissuunnitelma antaa perustan alueellisille ja paikallistason suunnitelmille. Suunnitelmaan liitetään tarkempia teknisiä ohjeita useilla torjunnan alueilla.

Taulukko. WHO:n määrittelemät vaiheet pandemian kehittymisessä

Petri Ruutu
tutkimusprofessori
KTL, Infektioepidemiologian osasto

Tapani Hovi
tutkimusprofessori
KTL:n pandemiatyöryhmän puheenjohtaja
KTL, Virustautien ja immunologian osasto

www.stm.fi > Tietoa lintuinfluenssasta > Raportit > Pandemiatyöryhmän väliraportti