Publisher

National Public Health Institute
Original page

dissertations, household water, microbes, phosphorus, pipeline network, research

Julkaistu 11.2.2004

Uusi menetelmä talousvesiverkostojen mikrobistojen määrittämiseen

Talousvesiverkostojen mikrobiyhteisöjä voidaan määrittää kemiallisella menetelmällä suoraan vedestä tai putkistojen pinnalle kertyneestä materiaalista ilman, että mikrobeja tarvitsee viljellä näytteestä. Väitöskirjatyössä käytettiin verkostosta eristettyjä mikrobien lipidibiomarkkereita mikrobiston laadun ja määrän osoittamiseen. Menetelmää voidaan jatkossa hyödyntää tutkimuksissa, joissa pyritään parantamaan talousveden laatua. Menetelmää ei ole aikaisemmin käytetty maailmalla talousvesitutkimuksiin.

Suomalaisten vesilaitosten jakama vesi on yleensä moitteetonta lähtiessään laitokselta talousvesiverkostoon. Veden laatu voi kuitenkin heikentyä verkostossa matkalla kuluttajalle. Suurin osa verkostojen mikrobeista esiintyy putkien sisäpinnoilla erilaisissa saostumissa, jotka toimivat suojapaikkoina mikrobeille, jolloin desinfiointiaineiden teho vähenee. Saostumat voivat irrota putkien pinnoilta ja kulkeutua veden käyttäjälle aiheuttaen terveys-, maku- ja hajuhaittoja sekä pyykin ja pintojen likaantumista.

Talousvesiverkostoissa voi kasvaa useita erilaisia bakteereita, sieniä ja alkueläimiä, joista vain pieni osa (jopa alle 0,1 %) voidaan määrittää perinteisillä viljelymenetelmillä. Väitöskirjatyössä käytetyllä menetelmällä saadaan tietoa kaikista verkostojen elävistä mikrobeista ja niiden määristä.

Fosfori rajoittaa

Mikrobien kasvua suomalaisissa talousvesissä rajoittaa yleisesti fosfori. Tässä työssä havaittiin jopa gramman miljoonasosan fosforilisäyksen litraan vettä vaikuttavan mikrobiyhteisöjen rakenteeseen pinnan saostumissa. 

Kahden suomalaisen kaupungin verkostojen saostumien mikrobistoissa havaittiin eroja, mikä voi johtua erilaisesta raakavedestä, vedenkäsittelytekniikoista ja putkistoista. Mikrobiyhteisöjen rakenne oli erilainen verkostojen alku- ja loppupäässä. Etäisyyden kasvu vesilaitokselta lisäsi myös elävien mikrobien määrää. 

Lämpötila vaikutti talousveden mikrobistoihin, sillä kuuman ja kylmän veden mikrobistot erosivat toisistaan. Kuumassa vedessä esiintyi kaksinkertainen määrä eläviä mikrobeja verrattuna kylmään veteen. 

Menetelmä osoittautui toimivaksi ja käyttökelpoiseksi talousvesitutkimuksiin. Sillä on laajat käyttömahdollisuudet tulevaisuudessa. 

Minna Keinänen
KTL, ympäristöterveyden osasto

Tiivistelmä väitöskirjasta: Talousvesijärjestelmien mikrobiyhteisöjen määrittäminen lipidibiomarkkereilla. Publications of National Public Health Institute A16/2003. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja A.