Ohita navigaatiot ja siirry sisältöön

tervesuomi.fi

Apunavigaatio

Apunavigaatio

(tidningsartikel)

Näköala suomalaisten terveyteen

  • Kuronen, Maria
Julkaistu 2.1.2006

Näköala suomalaisten terveyteen

Tutkijahaastattelu

Näköala suomalaisten terveyteen

Suomi on ainoa maa maailmassa, joka pystyy seuraamaan eri tautien kehitykseen vaikuttavia tekijöitä väestössään. Suuria väestötutkimuksia käytetään suunnattaessa terveydenhoitoa ja terveyspolitiikkaa. Professori Arpo Aromaa on tutkinut suomalaisten terveyttä ja toimintakykyä yli 30 vuotta.

Arpo Aromaa oli mukana suunnittelemassa 80-luvulla tehtyä Mini-Suomi -tutkimusta ja sen seuraavana vaiheena toteutettua Terveys 2000 -tutkimusta.

- Tutkimusten välillä parinkymmenen vuoden aikana suomalaisten eliniän odote kasvoi noin kolmella vuodella. Tämä lisäys on kokonaan terveen ja toimintakykyisen elinajan kasvua. Tieto kumoaa luulon, että eliniän lisääntyessä raihnaisten vuosien määrä lisääntyisi. Suomalaiset elävät terveempinä kuin ennen ja pidempään. Se ei kuitenkaan välttämättä tarkoita, että viimeisten vuosien terveys olisi parempi, toteaa Aromaa.

Hyvänä esimerkkinä terveyden paranemisesta Aromaa pitää hampaiston terveyttä, jota hän vertaa sepelvaltimotaudin vähenemisen menestystarinaan.

- Vielä Mini-Suomen aikaan aikuisten hammasterveys oli kurja, vaikka lasten hampaat olivatkin erinomaisessa kunnossa. Hoito saatiin toimimaan, ja sen tulokset näkyivät Terveys 2000 -tutkimuksessa.

Parhaillaan Aromaan ryhmä arvioi hammashuoltouudistusta ja selvittää, millaista hyötyä koko väestön ottaminen hammashoidon piiriin vuonna 2001 on tuottanut. Ihmiset näyttävät tulosten perusteella käyttävän hoitoa paremmin ja oikeampaan aikaan kuin ennen.

Yli- ja alihoitamisen haasteet

Väestötutkimukset ovat vuosikymmenien aikana osoittaneet, että monia sairauksia joko yli- tai alihoidetaan. Ylihoitamista on riskitekijöiden aiheeton lääkehoito, esimerkiksi lääkehoito, jota ei tarvittaisi, jos ihmiset saataisiin muuttamaan elintapojaan.

Alihoidosta Aromaa nostaa tärkeimpänä esimerkkinä mielenterveysongelmat.

- Mielenterveysongelmista kärsivät ovat suurin vajaahoidettujen joukko. Tilanne ei juuri ole muuttunut 80-luvun alusta. Masennuslääkkeiden käytön lisääntymistä on pidetty haitallisena ilmiönä väärin perustein. Mielenterveyspotilaista oli 80-luvulla jollain tavalla asiallisessa hoidossa neljäsosa, tänään noin puolet. Jotta kaikki saataisiin edes lääkehoidon piiriin ja hyötymään siitä, pitäisi lääkkeiden käytön lisääntyä eikä suinkaan vähentyä, painottaa Aromaa.

Verenpaine on esimerkki sairaudesta, jossa on Aromaan mukaan sekä ali- että ylilääkintää. Hänen mielestään sama voi päteä kohonneeseen kolesteroliin. Tosin ylilääkintää ei ole tutkittu riittävästi.

Tulevaisuuden tautikirjo

Verenkiertoelinten sairauksien kuriin saamisessa auttoi hyvä tieto niiden syntymekanismeista. Seuraava haaste ovat erilaiset tuki- ja liikuntaelinten sairaudet. Nivelreuma on vähenemässä, samoin lonkka- ja polvinivelrikko. Jälkimmäisen saattaisi selittää raskaan työn väheneminen. Tilalle on tullut niska-hartiaseudun kuormitus, joka puolestaan ennustaa fysioterapian tarpeen kasvua.

- Tietokonetyössä lihakset jäävät heikoiksi. Voisin veikata, että tästä seuraa kroonistuvia vaivoja, jotka eivät ole nivelrikkoa, vaan tukirangan huonon tuen aiheuttamia kipuja.

Paljon puhuttu diabetes tulee varmasti myös lisääntymään. Aromaa on pohtinut sitä, miten liikapainon yleistyminen 20 viime vuoden aikana ei kuitenkaan näy verenpainetasojen nousuna vaikka olisi pitänyt.

- Kokonaisuuteen vaikuttavat siten muutkin tekijät, kuten ravitsemus, mikä tekee tulevaisuuden ennustamisen vaikeaksi. Uskon kuitenkin, että verenkiertoelinten taudit vähenevät vielä seuraavien vuosikymmenten aikana.

Psyykkinen kuormitus työelämässä lisääntyy

Toimintakykyä paljon tutkinut Aromaa on pohtinut sitä, mikä pitää ihmiset työelämässä.

- Työelämässä olevista ainakin 30 prosenttia voisi hakeutua työkyvyttömyyseläkkeelle fyysisten tai psyykkisten vaivojen perusteella. Olennaista on, että kaikki eivät halua. Millainen tulevaisuus meillä on edessämme, jos halu jäädä pois töistä todella lisääntyy, kysyy Aromaa.

- Tutkimukset ovat osoittaneet, että huonoista työpaikoista lähdetään helpommin eläkkeelle. Aiemmin työkyvyttömyyseläkkeelle joutumisen katsottiin johtuvan henkilöstä itsestään, mutta nyt on ryhdytty miettimään mikä on työn itsensä osuus.

Aromaan mielestä työelämä pitäisi rakentaa sellaiseksi, että palkinto tulee työkavereista, jotka eivät kiusaa tai häiritse ja joiden kanssa voi viettää aikaa ilman, että kelloa vahditaan. Taloudellinen turva on vain osa työelämän antia.

- Pelkään jatkuvan tehostamisen johtavan siihen, että suurin osa ei pärjää. Ensin putoavat ne nuoret, jotka eivät jaksa edes käydä koulua. Tälle 5–10 prosentin ryhmälle ei ole enää mitään järkevää tekemistä. Vanhempia työntekijöitä puolestaan saattaa jossain vaiheessa alkaa kyllästyttää uusien asioiden tulva. Osa työelämän vaatimuksista on niin kovia, ettei psyykkinen suorituskyky enää riitä. Psyykkistä kuormitusta on kuitenkin vaikea tutkia, ja aiempi tutkimustieto puuttuu kokonaan.

Tieto terveyspolitiikan ohjaajana

Aromaa on alkanut suhtautua pessimistisesti tutkimustiedon vaikuttavuuteen.

- Näyttöön perustuvasta terveyspolitiikasta ei näytä olevan jälkeäkään. Tässä maassa aloitetaan lukuisia hankkeita pienellä rahoituksella. Suurin osa projekteista on sellaisia, joissa on haluttu vain jakaa rahaa kunnille. Liian pienet projektit eivät kuitenkaan kannata. Myös tulosten hyödyntäminen onnistuu huonosti, vaikka tutkimus olisi tähdännyt käytännön sovellukseen, toteaa Aromaa.

Aromaan mukaan terveydenhuollon heikko kohta löytyy palvelujen organisoinnista. Rahan puutteeseen ei hänen mielestään voi aina vedota.

- Osoitimme omalääkärikokeilulla jo kauan sitten, että tekemällä ihan yksinkertaisia muutoksia, voidaan samalla rahalla saada paljon paremmat tulokset. Omalääkärikokeilun lopussa huomasimme, että vähiten koulutetuista ja sairaimmista tuli yhtä tyytyväisiä kuin muista ryhmistä. Eri koulutusryhmien välinen ero tyytyväisyydessä hoitoon oli kadonnut. Omalääkärijärjestelmiä on kuitenkin lakkautettu paljon sillä perusteella, että ne ovat liian kalliita.

Aromaa ei ole kuitenkaan heittänyt pyyhettä kehään. Lääkehoidon kehittämiskeskuksen, useiden sairaanhoitopiirien ja Stakesin kanssa on meneillään hoidon kehittämistutkimus, jossa etsitään keinoja suunnata voimavaroja oikein. DONAU-hankkeessa kehitetään keinoja arvioida ja mitata hoidon tarvetta sekä sitä miten hyvin hoidontarve on tyydytetty. Terveys 2000 -tutkimuksen tuottaman tiedon purkamisessa riittää työtä vielä useiksi vuosiksi

suomi/ktlehti2006/nro1/106aromaa3.jpg

Kuvassa Arpo Aromaa

Maria Kuronen

© TerveSuomi.fi 2008About us