Publisher

Savonia-amk / Terveysala Kuopio

Huono sykekäyrä synnytyksessä, vihreä lapsivesi tai mikroverinäytteen poikkeavat arvot ennakoivat elvytyksen tarvetta. Myös esimerkiksi jos äiti sairastaa verenpainetautia tai pre-eklampsiaa tai lapsella on rakenteellisia häiriöitä, on syytä varautua tehostettuun vastasyntyneen ensihoitoon.

Useimmat vastasyntyneen virvoittelua vaativat tilanteet liittyvät lapsen syntymään. Tällöin kysymyksessä on hapen puute synnytyksen aikaan tai muista syistä johtuvat häiriöt keuhkojen toiminnan ja keuhkoverenkierron käynnistymisessä.

Huono sykekäyrä synnytyksessä, vihreä lapsivesi ja mikroverinäytteen poikkeavat arvot ennakoivat elvytyksen tarvetta. Pienet alle 1500 g painavat keskoset tarvitsevat usein virvoittelua kypsymättömyytensä vuoksi. Jonkinasteista ensiapua tarvitsee noin 5 - 17% vastasyntyneistä.

Tehostettuun vastasyntyneen ensihoitoon on aihetta varautua myös seuraavissa tapauksissa:

- äiti sairastaa verenpainetautia, pre-eklampsiaa tai hänellä on epätasapainoinen diabetes
- lapsella on rakeenteellisia tekijöitä, kuten kasvuhäiriö, pallean ja/tai keuhkojen epämuodostuma tai huomattava ennenaikaisuus
- synnytykseen liittyyy napanuoran esiinluiskahdus, äidin infektio, äidin äkillinen verenpaineen lasku tai verenvuoto, hengitystä lamaavat lääkeaineet (esim. Petidin), istukan ennenaikainen irtoaminen ja verenvuoto sikiöstä. KK,PH,A-MT

Vastasyntyneen virvoittelun periaatteet Apgarin pisteiden mukaan

Hyväkuntoinen tai lievästi asfyktinen lapsi (Apgar 7 - 10)

- ei yleensä tarvita toimenpiteitä
- tarvittaessa ylähengitystiet imetään nopeasti
- lapsen iho kuivataan lämmönhukan estämiseksi
- hengityksen ärsyttämiseksi taputetaan reippaasti jalkapohjiin tai hierotaan pitkin vedoin selkärangan vierestä
- jos lapsen väri on huono, annetaan lisähappea suppilolla tai maskilla
- tarkkaillaan väriä, sykettä ja hengitystä

Keskivaikea asfyksia (Apgar 4 - 6)

- edellisten toimenpiteiden lisäksi hengitystä tehostetaan maskin ja hengityspalkeen avulla, kunnes lapsi hengittää itse
- jollei lapsen hengitys korjaannu muutamassa minuutissa tai huononee, tehdään intubaatio hengitysteiden avoimuuden varmistamiseksi
- ventilaatiloidaan on n. 60 kertaa minuutissa, voimakkuus määräytyy rintakehän liikkeiden nousun ja laskun mukaan, käytetään 60 - 100-prosenttista happea

Vaikea asfyksia (Apgar 0 - 3)

- aloitetaan tehoelvytys
- esipuhdistetaan hengitystiet nopeasti laryngoskopian ja imun avulla
- lapsi intuboidaan suun kautta
- ventiloidaan 40 - 60 kertaa minuutissa, aluksi lievällä ylipaineella ja korkeita happiprosentteja käyttäen
- lapsen hapetusta valvotaan oksimetrilla ja happea vähennetään, kun hypoksia korjaantuu
- seurataan pulssia, rintakehän liikkeitä ja hengitysääniä
- jos sydämensyke on alle 60 - 80/min tai perifeeriset pulssit eivät tunnu, aloitetaan paineluelvytys: rintakehää painetaan noin 120/min, täysiaikaista mieluiten siten, että kädet ympäröivät koko rintakehää painelusyvyyden ollessa 1,5 - 2,5 cm, keskosen kyseessä ollessa yhdellä sormella painelusyvyyden ollessa 1 cm, painallus:hengitys 3:1.

Lääkitys:

- tarvitaan harvoin
- infuusion laittaminen napalaskimoon
- verenkierron tueksi annetaan adrenaliinia, jota voi antaa myös intubaatiotuubiin
- asidoosin korjaamiseksi annetaan 3.75% natriumbikarbonaattia (5.5 % laimennetaan ster.vedellä 1:1) 4 - 6 ml/kg
- vuotosokin korjaamiseksi annetaan 4%:sta Albumiinia tai Ringer-liuosta (20 - 40 ml/kg) ja jatketaan O Rh-neg-punasoluilla (10 - 20 ml/kg)

Jälkiseuranta:

- jos kyseessä on lyhyt asfyksia, ei tarvitse yleensä viedä tehostettuun valvontaan, kuitenkin on tarpeen seurata ensimmäisen vuorokauden aikana lapsen reagointia, hengityksen laatua, munuaisten ja suoliston toimintaa
- tehovirvoittelun jälkeen lapsi viedään asianmukaiseen hoitopaikkaan. KK,PH,A-MT

Lähteet

• Saarikoski: Synnytysopin perusteet. Vammalan Kirjapaino, 1996
• Eskola, Hytönen: Naisen elämä ja hoitotyö. WSOY, 1997
• Ylikorkala, Kauppila: Naistentaudit ja synnytykset. Duodecim, 1996
• Eskola ja Hytönen. 2002. Nainen hoitotyön asiakkaana. Helsinki. WSOY