Publisher

Savonia-amk / Terveysala Kuopio

Tupakka sisältää monia kemiallisia yhdisteitä, jotka ovat haitallisia naisen terveydelle ja sikiön voinnille. Yhdisteet kulkeutuvat istukan kautta sikiöön ja vaikuttavat sikiön vointiin. Tupakointi huonontaa sikiön ravinnon saantia ja kasvua sekä altistaa sikiön hapenpuutteelle.

Tupakan sisältämä nikotiini on rasvaliukoinen aine, joka imeytyy nopeasti verenkiertoon. Nikotiini supistaa voimakkaasti verisuonia ja vaikeuttaa elimistön hapen saantia. Nikotiini on aine, jolla on samanlainen riippuvuutta aiheuttava vaikutus kuin huumausaineilla. Tupakan sisältämä häkä (hiilimonoksidi) on ympäristömyrkky, joka sitoutuu hemoglobiiniin ja syrjäyttää sieltä hapen. Tällöin veren hapen kuljetuskyky heikkenee ja elimistö kärsii hapenpuutteesta. Sikiön kehitykseen tällä on aina haitallinen vaikutus, vaikka syntymäpaino olisikin yli 3000 g.

Tupakka sisältää lisäksi myrkyllisiä raskasmetalleja: kadmiumia, lyijyä ja syanidia. Raskasmetallit häiritsevät solujen elintoimintoja ja kuluttavat elimistön vitamiinivaroja (kuten B-12 ja C-vitamiinit) sekä tärkeitä rakennusaineita (aminohappoja).

Tupakoinnin vaikutus raskaudenkulkuun ja sikiöön

Tupakoinnin vaikutus raskaudenkulkuun ja sikiöön
Jos äiti tupakoi raskauden aikana, vastasyntynyt painaa päivittäin poltettujen savukkeiden määrästä riippuen 150 - 400 g vähemmän kuin tupakoimattoman äidin lapsi. Vaikeasti alipainoisista vauvoista 80 % on tupakoivien äitien vauvoja. Joissakin tutkimuksissa on todettu myös tupakoinnin yhteys sikiön epämuodostumiin. Havaintoja on tehty etenkin keskushermoston ja kitalakiepämuodostumien riskin kasvusta tupakoinnin vuoksi.

Sikiöllä on tupakan altistuksen vuoksi heikentynyt pituuskasvu sekä pienempi pään ja vatsan ympärysmitta. Tupakointi raskauden aikana hidastaa sikiön luuston ja keskushermoston kasvua. Kasvun hidastuminen tulee esille jo 5-10 savukkeen päivittäisen polttamisen vaikutuksesta. Eniten sikiön painoon vaikuttaa loppuraskaudenaikainen tupakointi.

Tupakointi lisää keskosuutta ja ennenaikaisen synnytyksen riski kasvaa suhteessa päivittäin poltettujen savukkeiden määrään. Kaiken kaikkiaan jo raskauden alku voi epäonnistua, sillä tupakoivilla naisilla on kohdun ulkoisten raskauksien määrä lisääntynyt. Myös passiiviselle tupakoinnille altistuneilla naisilla on enemmän alkuraskauden keskenmenoja kuin tupakoimattomilla.

Tupakoinnin (nikotiini ja häkä) aiheuttama krooninen hapenpuute on riskitekijä koko raskauden ajan. Sen haitalliset vaikutukset lisäävät sikiökuoleman riskiä kaikissa raskauden vaiheissa. Loppuraskaudessa tapahtuvan kohdunsisäisen sikiökuoleman riski on tupakoivilla äideillä 1.5 kertainen tupakoimattomiin äiteihin verrattuna.

Tupakoivien äitien sikiötä ja vastasyntynyttä uhkaavat etenkin istukkakomplikaatiot. Tupakointi lisää ns. eteisistukan (istukka sijaitsee kokonaan tai osittain kohdunsuun edessä) riskin kaksinkertaiseksi. Tupakointi raskauden aikana lisää myös raskaudenaikaisen verenvuodon riskiä, mikä altistaa keskenmenolle ja ennenaikaiselle synnytykselle. Samoin istukan ennenaikainen irtoaminen ja ennenaikainen lapsivedenmeno ovat yleisempiä tupakoivilla kuin tupakoimattomilla äideillä.

Tupakoivilla naisilla on todettu ultraäänitutkimuksen avulla jo ennen synnytystä myös, että istukka on kalkkeutuneempi ja lohkoisempi kuin tupakoimattomilla. Muutokset istukassa heikentävät sikiön hapen ja ravinto-aineiden saantia. Sikiön kasvuhäiriön merkkinä ei voida pitää ainoastaan syntymäpainoa. Osa tupakan aiheuttamista sikiövaurioista ei ilmene edes ultraäänitutkimuksissa raskauden aikana.

Pienipainoista lasta joudutaan yleensä tutkimaan paljon ja ottamaan verikokeita, mikä voi olla äidille hyvin raskasta. Pienipainoisen lapsen hoito on myös paljon työteliäämpää kuin normaalipainoisen, lapsi vaatii esimerkiksi syöttämistä jopa kahden tunnin välein ja myös pienen lapsen käsittely päivittäisissä hoidoissa saattaa olla äidille hyvinkin vaativaa ja voimia vievää.

Nikotiinihoito raskauden aikana

Jos tupakoinnin lopettaminen alkuraskaudessa ei onnistu, voidaan apuna käyttää myös nikotiinikorvaushoitoa kuten nikotiinipurukumia tai -tabletteja. Nikotiinilaastaria ei suositella raskauden aikana käytettäväksi. Lisätietoja saa apteekeista tai neuvolalääkäreiltä. Nikotiinihoidossa tulee vain pieni annos nikotiinia, mutta vältytään tupakan häkäkaasulta ja muilta myrkyllisiltä aineilta.

Lähteet

• Vierola Hannu: Tupakka ja naisen terveys. Art House 1996.
• Vartiainen Terttu: Ympäristömyrkyt äidinmaidossa. Luento Suomen Perinatologisen Seuran koulutuspäivänä 28.3.2003 Kuopiossa.
• Mennella JA, Jagnow CP, Beuchamp GK: Prenatal and postnatal flavor learning by human infants. Pediatrics. 2001 Jun;107(6):E88.
• Vierola Hannu: Tupakkamiehen tietokirja. Terra Cognita 2004.
• KirjavainenTurkka: Kätkytkuoleman riskitekijät. Duodecim 2003;119:577-579.
• Kaikki vauvat tahtovat savuttoman äidin. Pfizer Oy.
• Pietilä Kirsi: Nikotiini. Päihdelääketiede. Toim. Mikko Salaspuro, Kalervo Kiianmaa ja Kaija Seppä. Gummerus Kirjapaino Oy 2003.
• Pietilä Kirsi ja Puska Pekka: Nikotiinikorvaushoidon turvallisuus. Suomen lääkärilehti 1-2/2000 s.45-55
• Tupakointi, nikotiiniriippuvuus ja vieroitushoidot. Käypä hoito -suositus 13.11.2002. Suomen Yleislääketieteen yhdistys ry.