Publisher

Savonia-amk / Terveysala Kuopio

Jos seurantamenetelmät antavat viitteitä sikiötä uhkaavasta hapenpuutteesta, nopeutetaan lapsen syntymistä. Synnytyksen aikaisen verenvuodon taustalla voi olla kohdun alaosassa sijaitseva eteisistukka, istukan osittainen tai täydellinen irtoaminen tai kohdun repeäminen. Sikiön ulosauton ongelmat ovat harvinaisia synnytykseen liittyviä komplikaatioita. Napanuoran esiinluiskahdusta esiintyy enemmän kaksoissynnytyksessä ja joskus harvoin poikkeavatarjontaisissa raskauksissa. Lapsivesiembolioihin altistavia tekijöitä ovat istukan irtoaminen ennenaikaisesti, monisynnyttäjäisyys ja nopea synnytys. Raskauskouristus on vaikean raskausmyrkytyksen komplikaatio. Alatiesynnytys joudutaan joskus päättämään keisarileikkaukseen. Hätäkeisarileikkauksia tehdään n. 10-20% kaikista keisarileikkauksista ja 1-2%: lle kaikista synnytyksistä.

Sikiön hapenpuute synnytyksen aikana

Synnytyksen aikana sikiön vointia seurataan sydänääniseurannalla ja tarvittaessa tarjoutuvasta osasta otetuilla verinäytteillä. Sikiön sydämen lyöntitason perustasoa, vaihtelevuutta, hidastumia ja nopeutumia seurataan suhteessa kohdun supistuksiin. Sydämen lyntitason perustaso on normaalisti n. 120 - 160 lyöntiä minuutissa, mutta lyöntitiheys voi vaihtelevasti olla täysin normaaleissakin tilanteissa lyhytkestoisesti joko matalampi tai korkeampi.

Mikäli sydämen sykkeen poikkeavuuden perusteella on epäilyä lapsen huonovointisuudesta, sikiön tarjoutuvasta osasta tarkistetaan mikroverinäyte. Lääkäri asettaa emättimeen kapean onton tähystimen, jonka kautta sikiön tarjoutuvasta osasta otetaan verinäyte muutaman millimetrin pituisesta pinnallisesta haavasta. Näyte otetaan näkökontrollissa eli lääkäri näkeee koko ajan alueen, johon pieni haava tehdään ja josta verinäyte imetään ohuisiin lasiputkiin. Näyte analysoidaan heti ja useissa sairaaloissa analysointi tapahtuu synnytyssalissa.

Mikroverinäytteestä määritetään sikiön ääreisverenkierron veren happamuusaste, ns. pH-arvo, jonka perusteella voidaan määritellä sikiön vointia kohdun supistuessa. Mikäli on viitteitä lapsen kärsimästä synnytyksen aikaisesta hapenpuutteesta,tilanteesta riippuen joko imukupilla tai keisarinleikkauksella.

Jos sikiön sydänäänet laskevat yllättäen synnytyksen avautumisvaiheen aikana alle 80 lyöntiin minuutissa, eivätkä korjaannu n. 5 -7 minuutin seurannassa, tehdään usein hätäkeisarileikkaus. Tällaisissa tilanteissa mikroverinäytettä ei oteta, vaan lapsi on autettava ulos mahdollisimman nopeasti.

Verenvuoto synnytyksen aikana

Kohdunsuun kypsyminen synnytyksen ajankohdan lähestyessä on yleisin syy niukalle, verilimaiselle vuodolle synnytyksen alkaessa. Jos synnytyksen aikana esiintyy selvää kirkasta vuotoa tai runsaasti verihyytymiä tai lapsivesi on veristä, on sikiön ja synnyttäjän vointia seurattava erityisen tarkasti.

Verenvuodon taustalla voi olla kohdun alaosassa sijaitseva eteisistukka, istukan osittainen tai täydellinen irtoaminen tai kohdun repeäminen. Mikäli synnytyksen aikana on viitteitä sikiön hapenpuutteesta tai epäillään synnyttäjän oireiden perusteella istukan irtoamista, tehdään keisarileikkaus. Kuitenkin jos istukka on irronnut vain reunastaan kohdun seinämästä, alatiesynnytyskin on mahdollinen.

Sikiön ulosauton ongelmat

Sikiön ulosauton ongelmat ovat harvinaisia synnytykseen liittyviä komplikaatioita. Sikiön hartioiden ulosautto pään syntymän jälkeen on normaalia vaikeampaa arviolta n. 0.15-1.5% alatiesynnytyksistä. Hartioiden ulosauton vaikeutta on vaikea ennakoida, koska pelkästään sikiön oletettu paino ei ennusta ulosautto-ongelmia. Tilavasta lantiosta syntyy kookkaampikin lapsi ongelmitta.

Hartioiden ulosautto-ongelmia voivat ennakoida sikiön oletettu yli 4kg:n syntymäpaino , synnyttäjän lihavuus, suuri painonnousu raskauden aikana ja sokeriaineenvaihdunnan häiriö raskausaikana. Ulosautto-ongelmia on myös enemmän uudelleensynnyttäjillä ja nillä, joilla aiemmissa synnytyksissä on esiintynyt ulosautto-ongelmia.

Mikäli sikiön paino ultraäänitutkimuksella arvioituna on suuri, kuvataan synnyttäjän lantio röntgentutkimuksella. Jos synnyttäjällä on todettu sokeriaineenvaihdunnan häiriö ja tulevan lapsen painoarvio ylittää 4,5 kg, suoritetaan herkästi keisarileikkaussynnytys.

Hartioiden ulosautto-ongelmissa sikiö saadaan syntymään erityisiä ulosauttomenetelmiä käyttäen. Lieviä olkahermopunosvaurioita esiintyy n. 3 % :ssa tapauksista. Suurimmissa osissa vastasyntyneen hermovauriot korjautuvat pelkällä seuranta- ja lastahoidolla.

Perätilasynnytyksissä pään ulosauton häiriöitä tapahtuu äärimmäisen harvoin, koska perätilasynnytykset ovat tarkasti suunniteltuja. Mikäli epäillään vähänkään epäsuhtaa sikiön koon ja lantion välillä suoritetaan keisarileikkaus.

Muut hätätilanteet (napanuoran esiinluiskahdus, lapsivesiembolia, raskauskouristus)

Napanuoran esiinluiskahdus on tilanne, jossa napanuoralenkki työntyy kohdunsuun päälle tai jopa emättimen puolelle ensimmäisenä tarjoutuvana osana. Normaaleissa alatiesynnytyksissä tarjoutuvana osana on yleensä pää, joka synnytysajankohdan lähestyessä alkaa laskeutua alaspäin kiinnittyen lantioon ja samalla tukkien kohdunsuun estäen napanuoran esiinluiskahduksen.

Napanuoran esiinluiskahdusta esiintyy enemmän kaksoissynnytyksessä, mikäli B-sikiö ei pääse laskeutumaan nopeasti A-sikiön synnyttyä ja raskauksissa, joissa lapsi on poikkeavassa asennossa. Tällaisessa tilanteessa lapsi on saatava syntymään välittömästi.

Lapsivesiembolia eli lapsiveden pääsyä synnyttäjän verenkiertoon on synnytykseen liittyvä äärimmäisen harvinainen (esiintyvyys 1:8000- 1:83 000 synnytyksistä) hengenvaarallinen komplikaatio. Synnyttäjälle tulee voimakas hengenahdistus, kouristus, shokki ja joskus jopa sydänpysähdys.

Raskauskouristus on vaikean raskausmyrkytyksen komplikaatio. Tällöin potilas menettää tajuntansa, voi purra kieleensä ja virtsata alleen, ja hänen raajansa ja vartalonsa nykivät kuten epilepsiakouristuksessa. Lähes puolet raskauskouristuksista tapahtuu jo raskausaikana, 25% synnytyksen aikana ja loput 25% lapsivuodeaikana. Raskauskouristuksen jälkeen äiti joutuu tehohoidon yksikköön. Raskaus joudutaan usein päättämään normaalia aiemmin.

Synnytyksenaikainen keisarileikkaus

Joskus alatiesynnytys joudutaan päättämään keisarileikkaukseen synnytyksen aikana. Yleisin syy on synnytyksen edistymättömyys ja epäily lantion ahtaudesta suhteutettuna sikiön tarjontaan tai eri syistä johtuva synnytyksenaikainen sikiön hapenpuute-epäily. Keisarileikkaus suoritetaan samoin periaattein kuin suunnitelluissa keisarileikkauksissa. Mikäli lapsi on saatava syntymään nopeasti, tehdään hätäkeisarileikkaus nukutuksessa. Mikäli synnyttäjä on hereillä leikkauksen aikana, tukihenkilö voi yleensä olla leikkauksessa mukana.

Hätäkeisarileikkauksia tehdään n. 10-20% kaikista keisarileikkauksista ja 1-2% kaikista synnytyksistä. Yleisin syy on sikiön hapenpuute-epäily sydänkäyrän tai tarjoutuvasta osasta otetun verinäytearvon perusteella. Hätäkeisarileikkaus tehdään nukutuksessa ja mahdollisimman nopeasti alakeskiviillosta. Lapsen tulisi syntyä alle 15 minuutissa leikkauspäätöksestä. Leikkausta nopeutetaan sillä, ettei synnyttäjää valmisteta leikkausta varten yhtä perusteellisesti kuin kiirettömissä leikkauksissa. Hätäkeisarileikkaukseen tukihenkilö ei pääse mukaan, sillä synnyttäjä on nukutettu ja henkilökunnan on toimittava mahdollisimman nopeasti.

Lähteet

• Haukkamaa. M et al. Obstetriikka. Kouvolam painotalo Oy. 1992.
• Naistentaudit ja synnytykset. Duodecim, 1996
• Eskola ja Hytönen. 2002. Nainen hoitotyön asiakkaana. Helsinki. WSOY